Psykopatologia.munfoorumi.com

Prisma: Näetkö samoin kuin minä? 7 pv jäljellä
Kesto: 59 min http://areena.yle.fi/tv/1956592

Sanoessamme jotakin punaiseksi, siniseksi tai keltaiseksi oletamme muiden ymmärtävän,
mitä värejä tarkoitamme. Mutta väriaistimukset syntyvätkin kokonaan aivoissamme.
Onko värejä edes olemassa? T: BBC.

Esitetty: Ma 29.7.2013 klo 19.00 Yle TV1
Katsottu: 442 kertaa ( Katseltavissa vain Suomessa )
TV1: Prisma: Näetkö samoin kuin minä? -dokumentin esittely ja kommentointi »

Tämän jakson kaikki lähetykset, yhteensä 3
maanantaina 29.7.2013 klo 19.00 Yle TV1
tiistaina 30.7.2013 klo 22.55 Yle TV1 Uusinta
sunnuntaina 4.8.2013 klo 12.35 Yle TV1 Uusinta

Vesivärit?

Mielenkiintoista juttua. Värien näkeminen liittyisi kielen kehitykseen. Miten kuuromykät mahtavat kokea värit?

Sininen ja keltainen olisivat geneettisesti "ohjelmoituja", muut värit opittuja.

Käyttääkö Lusherin väritesti jotenkin noita juttuja hyväkseen?

Ei ehkä ihan spesifisti noita.

Kuvien muodostumisesta ja ehkä väreistäkin täällä on
ollut joskus kovatkin keskustelut.

Olen esittänyt, että ensimmäiset värit syntyivät silloin,
kun syntyi ensimmäinen reseptori niitä havaitsemaan.

Luulen, että Riidankylväjä on saattanyt esitää proteesin.

Kuuluttajatarkin sanoi (alla olevan) luultavasti ymmärtämättä sanomaansa (linkki):

Sanoessamme jotakin punaiseksi, siniseksi tai keltaiseksi oletamme muiden ymmärtävän,
mitä värejä tarkoitamme. Mutta väriaistimukset syntyvätkin kokonaan aivoissamme.
Onko värejä edes olemassa? [PP]

Olemme olleet eri mieltä siiitä syntyykö verkkokalvolle kuva, jos pääsemme silmän sisään katsomaan. Minä sanoin, että syntyy ja sinä, että ei.

Kuva saattaa olla epäselvä, johtuen verkkokalvon rakenteesta, mutta kyllä se kuva siellä on. Syntyköön sitten havaitsijan aivoissa tai missä hyvänsä.

Riidankylväjä kirjoitti:Olemme olleet eri mieltä siiitä syntyykö verkkokalvolle kuva,
[1] jos pääsemme silmän sisään katsomaan. Minä sanoin, että syntyy ja sinä, että ei.

Kuva saattaa olla epäselvä, johtuen verkkokalvon rakenteesta, mutta kyllä se kuva siellä on.
Syntyköön sitten [2] havaitsijan aivoissa tai missä hyvänsä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Camera_obscura

Tarkoitat siis, että havaitsija [1] näkee kuvan [2] verkkokalvon omistajan verkkokavolla.

Siis jos [2] minä katson tolppaa, [1] sinä näet tolpan nurin päin verkkokalvollani.

Suurin piirtein noin.

Tarkoitat siis, että havaitsija [1] näkee kuvan [2] verkkokalvon omistajan verkkokavolla.
Siis jos [2] minä katson tolppaa, [1] sinä näet tolpan nurin päin verkkokalvollani.

Mutta eihän lääkärikään näe "kuvaa", kun hän katsoo mikroskoopilla reitinaa.

Mutta tolpan kuva on [1] sinun ajukopassa, ei [2] minun.

Hölpön hölpön.

Lääkäri näkee tietysti verkkokalvolta heijastuvan valon, kuten näkee kuvitteellinen silmän sisässä istuskeleva ukkokin. Linssi tietysti haittaa lääkärin näkemistä jossain määrin.

Tepppä kotona koe: tee pahvista hermeettisen valotiivis laatikko, johon mahdut iste istumaan. Puhkaise sitten ikkunan puolelle neulalla reikä ja katso mitä laatikon vastakkaiselle seinälle ilmestyy.

Solipsismi kunniaan.

Lääkäri näkee verkkokalvon verisuolineen (mutta ei tappeja eikä sauvoja).

Nyt muistit kirjoitus virheen.

Vahvistin koodin.

Beth kirjoitti:Mitä sinne ilmesty?

Ylösalaisin oleva kuva maisemasta (ks. camera obscura).

Psykopatologia kirjoitti:Tarkoitat siis, että havaitsija [1] näkee kuvan [2] verkkokalvon omistajan verkkokavolla.
Siis jos [2] minä katson tolppaa, [1] sinä näet tolpan nurin päin verkkokalvollani.

Mutta eihän lääkärikään näe "kuvaa", kun hän katsoo mikroskoopilla reitinaa.

Mutta tolpan kuva on [1] sinun ajukopassa, ei [2] minun.

Jos retina olisi peili, silmän sisällä kököttävä havainnoija todella näkisi
kuvan selkänsä takana olevasta maisemasta. Mutta on huomattava,
että verkkokalvolla ei ole "oikeasti" mitään de facto -kuvaa; kuva on
(kaikissa tapauksissa) muodostunut (vain) katsoja mielessä. Jos
tarkennan epätarkasti: "kuva" ei ole verkkokalvolla, valkokankaalla,
televisiossa tai seinällä; kuva on havainnoijan aivojen takaosassa
(jos halutaan olla naivin realisteja).

Erittäin mielenkiintoista, aihe jota olen pohtinut usein!

Myöskään elokuvateatterin valkokaalla ei "ole" kuvaa, jos kukaan ei ole katsomassa.

Psykopatologia kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Tarkoitat siis, että havaitsija [1] näkee kuvan [2] verkkokalvon omistajan verkkokavolla.
Siis jos [2] minä katson tolppaa, [1] sinä näet tolpan nurin päin verkkokalvollani.

Mutta eihän lääkärikään näe "kuvaa", kun hän katsoo mikroskoopilla reitinaa.

Mutta tolpan kuva on [1] sinun ajukopassa, ei [2] minun.

Jos retina olisi peili, silmän sisällä kököttävä havainnoija todella näkisi
kuvan selkänsä takana olevasta maisemasta. Mutta on huomattava,
että verkkokalvolla ei ole "oikeasti" mitään de facto -kuvaa; kuva on [korjaus alla 14:01]
(kaikissa tapauksissa) muodostunut (vain) katsoja mielessä. Jos
tarkennan epätarkasti: "kuva" ei ole verkkokalvolla, valkokankaalla,
televisiossa tai seinällä; kuva on havainnoijan aivojen takaosassa
(jos halutaan olla naivin realisteja).

Nyt oli siis kyse sitä näkeekö havainnoitsija kuvan vai ei. Sinä sekoitat asioita koko ajan.

Jos lääkäri katsoo lampun kanssa silmääsi, hän ei näe tolppia, etkä sinäkään, vaan valkoista valoa.