Sukupuolisensitiivinen kasvatus

[Kahvi]

Kahvi, älä välitä, ei munkaan kysymyksiin vastata...

Ainakin minun on vaikea vastata, kun pohdin samoja asioita. Termi "sukupuoli" on varmaan liitetty sen takia sanaan "sensitiivisyys" sen takia, että nimenomaan halutaan karsia haitallisia sukupuolistereotypioita kasvatuksesta. Sen voisi jättää kyllä huoletta pois, ja korostaa kaikenlaisten haitallisten stereotypioiden karsimista pois kasvatuksesta.

Minä kyllä ihan suoraan haistan palaneen käryä: termi "sukupuoli" on mukana sen takia, että todellisuudessa halutaan karsia maskuliinista käytöstä ja suosia feminiinistä käytöstä.

[Kahvi]

No nyt ymmärsin. Kiitos kun jaksoit selittää.

Nou problemos!

[Mirri]

--
pyssyksi sopii vaikka lumilapio...
--
Saavatko pojat pukeutua pinkkiin hameeseen tai leikkiä prinsessaa, jos haluavat?

Totta kai saavat.
Pojat voivat kuulemma nakerrella näkkileivästä pyssyn muotoisen. Sen sallisin kyllä.

Kysymykseni oli osoitettu Riidankylväjälle, joten hän toivottavasti vastaa asiaan, johon aiemmin jätti vastaamatta.

Kysyin aiemmin näin:

Mutta mitäs sitten tehdään, jos poika haluaa pinkin hameen ja tyttö tykästyy 'poikien' leikkeihin, tahtoo itselleen pyssyn ja batman-viitan?

Riidankylväjä ei kertonut saavatko pojat hänen mielestään pukeutua pinkkiin hameeseen vai eivätkö saa:

Pyssyt on jo pojilta kielletty.

PS. Minusta tytöt saavat leikkiä "poikien leluilla" ja "poikamaisia leikkejä", jos haluavat.

Siis, Riidankylväjä: saavatko pojat olla mielestäsi 'tyttömäisiä'; saavatko he halutessaan leikkiä ja pukeutua 'tyttöjen tyylillä'? Vai sanotaanko pojalle hänen tahtoessaan pinkin hameen ja prinsessaksi, että hameet kuuluvat tytöille ja prinsessaleikki on tyttöjen leikki?

[Illusia]

Ainakin minun on vaikea vastata, kun pohdin samoja asioita. Termi "sukupuoli" on varmaan liitetty sen takia sanaan "sensitiivisyys" sen takia, että nimenomaan halutaan karsia haitallisia sukupuolistereotypioita kasvatuksesta. Sen voisi jättää kyllä huoletta pois, ja korostaa kaikenlaisten haitallisten stereotypioiden karsimista pois kasvatuksesta.

Minä kyllä ihan suoraan haistan palaneen käryä: termi "sukupuoli" on mukana sen takia, että todellisuudessa halutaan karsia maskuliinista käytöstä ja suosia feminiinistä käytöstä.

Maskuliininen ja feminiininen käytös? Minä haistan palaneen käryä nyt.

[Illusia]

--
pyssyksi sopii vaikka lumilapio...
--
Saavatko pojat pukeutua pinkkiin hameeseen tai leikkiä prinsessaa, jos haluavat?

Totta kai saavat.
Pojat voivat kuulemma nakerrella näkkileivästä pyssyn muotoisen. Sen sallisin kyllä.

Kysymykseni oli osoitettu Riidankylväjälle, joten hän toivottavasti vastaa siihen.

Toivotaan. Olin niin innoissani aiheesta, että halusin vastata minäkin.

[Hilppa]

Itse olen laittanut merkille, että toisinaan pyritään kieltämään maskuliinista käytöstä ja suosimaan feminiinistä käytöstä milloin minkäkin ismin nimissä.

Mielestäni tulkitset nyt ymmärtämättömästi ja ottamatta huomioon ketjuun kirjoitettuja kaikkia muita viestejä.

Itseasiassa toin keskusteluun siihen aikaisemmin kirjoitettuun liittymättömän oman havaintoni.

Tarkoitatko tätä viestiäsi:

Minä ymmärsin, että sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa nimenomaan pyritään ottamaan lapsen sukupuoli huomioon, ja tarkoituksena on välttää kumpaankin sukupuoleen liittyviä haitallisia stereotypioita kasvatuksessa.

Mitä ovat nämä "haitalliset stereotypiat"?

Esimerkiksi, jos sanotaan pojalle, ettei hän saa itkeä, koska miehet eivät itke. Haitallista voi olla myös se, jos tytöt pakotetaan olemaan hiljaa ja kiltisti vain siksi, koska he ovat tyttöjä, kun toisaalla veljet saavat riekkua ja olla kovaäänisiä "poikia".

Olen samaa mieltä kanssasi, että nuo ovat haitallisia stereotypioita. Toisaalta sitten taas rajanveto sen suhteen, mikä on haitallista ja mikä tervettä, on joskus vaikeata.

Esim 6vee tyttölapsi, joka haluaa lähteä kauppaan "vesiraja"-tyyppisessä minihameessa ilman pikkupöksyjä. Vähän ääriesimerkki, mutta johonkinhan se raja on tässäkin asiassa vedettävä.

Mielestäni sinä ainoastaan matkit minun aiempaa sanomaani omassa esimerkissäsi, mutta et tuo esille uutta.

[Kahvi]

Itse olen laittanut merkille, että toisinaan pyritään kieltämään maskuliinista käytöstä ja suosimaan feminiinistä käytöstä milloin minkäkin ismin nimissä.

Mielestäni tulkitset nyt ymmärtämättömästi ja ottamatta huomioon ketjuun kirjoitettuja kaikkia muita viestejä.

Itseasiassa toin keskusteluun siihen aikaisemmin kirjoitettuun liittymättömän oman havaintoni.

Tarkoitatko tätä viestiäsi:
...

En, vaan ylläolevassa lainauksessa mainitsemaani asiaa.

[Mirri]

Itse olen laittanut merkille, että toisinaan pyritään kieltämään maskuliinista käytöstä ja suosimaan feminiinistä käytöstä milloin minkäkin ismin nimissä.

Rauhankasvatus oli mielestäni aikanaan yksi esimerkki aatteesta, joka kohdistui inhottavalla tavalla etenkin poikalapsiin, koska aggressiiviset leikit 'taisteluineen' ja 'tappamisineen' ovat maskuliinisuutta. Olen samaa mieltä siitä, että pojat ovat joutuneet milloin mistäkin syystä maskuliinisen käyttäytymisen paheksunnan kohteiksi ja luonnollinen kasvuikäisten miehisyys on heille osoitettu 'vääräksi'. Kahden pojan äitinä tällainen on kiinnittänyt huomiota ja harmittanutkin on.

Mutta sitä en ymmärrä, että miten näet otsikon mukaisen asian lasten feminiinisyyden suosimisena ja maskuliinisuuden kitkemisenä. Kertoisitko tarkemmin mikä sinusta on tässä asiassa maskuliinisuuden kieltämistä ja feminiinisyyden suosimista?

[Hilppa]

Mitäs tehdään, kun tyttö vaatii, että haluaa pinkin hameen?

Voisitko antaa hieman taustatietoja aiheesta? Aihe on hyvin mielenkiintoinen.

Onko kyseessä tyttären ja isän välinen keskustelu tai mielipideväittely?

Elääkö tytär oidipaalivaihettaan?

Mielestäni tuossa on yksi esimerkki, jonka avulla voi arvioida näkemyksiään sukupuolineutraalista (sukupuolisensitiivisestä) kasvatuksesta sekä kasvatuksesta ylipäätään.

Toivoin Riidankylväjän esittävän näkemyksiään, mutta hän ei toistaiseksi ole vastannut.

[Kahvi]

Itse olen laittanut merkille, että toisinaan pyritään kieltämään maskuliinista käytöstä ja suosimaan feminiinistä käytöstä milloin minkäkin ismin nimissä.

Rauhankasvatus oli mielestäni aikanaan yksi esimerkki aatteesta, joka kohdistui inhottavalla tavalla etenkin poikalapsiin, koska aggressiiviset leikit 'taisteluineen' ja 'tappamisineen' ovat maskuliinisuutta. Olen samaa mieltä siitä, että pojat ovat joutuneet milloin mistäkin syystä maskuliinisen käyttäytymisen paheksunnan kohteiksi ja luonnollinen kasvuikäisten miehisyys on heille osoitettu 'vääräksi'. Kahden pojan äitinä tällainen on kiinnittänyt huomiota ja harmittanutkin on.

Mutta sitä en ymmärrä, että miten näet otsikon mukaisen asian lasten feminiinisyyden suosimisena ja maskuliinisuuden kitkemisenä. Kertoisitko tarkemmin mikä sinusta on tässä asiassa maskuliinisuuden kieltämistä ja feminiinisyyden suosimista?

En osaa suoraan sanoa, kun termi "sukupuolisensitiivisyys" ei ole oikein auennut minulle täysin. Enemmänkin näkemykseni oli ajatus, joka on kummunnut aikaisemmista erinäköisten ismien taakse "piilotetuista" asioista. Kuten nyt vaikka mainitsemasi rauhankasvatus (pasifismi).

Tässäkin asiassa ei tule katsoa, mitä jonkun ismin suu puhuu, vaan huomata, mitä sen kädet tekevät.

[Helmenkalastaja]

Mielestäni Kahvi on oikeassa siinä, että kasvattajat, erityisesti lapsia ammatikseen kasvattavat, suosivat helposti stereotyyppisesti feminiinistä käytöstä.
Tyttöjä kun pidetään keskimäärin "helpommin hallittavina" kuin poikia. Koulussa muun muassa odotetaan, että luokissa oppilaat istuvat paikoillaan.
Tämä monesti onnistuu tytöiltä paremmin kuin pojilta. Stereotyyppisesti maskuliinista käytöstä suosittaisiin, jos pidettäisiin arvossa aktiivisuutta.
Haluan painottaa, että kyse on nimenomaan stereotypioista. Esimerkiksi minä en ole koskaan ollut tyttömäisen kiltti ja sopeutuva eikä ole tyttärenikään...

Kasvattamisen tarkoitushan on (tai ainakin sen pitäisi olla) auttaa lasta sopeutumaan elämään omassa yhteisössään tutustuttamalla lapsen niihin
sääntöihin, joita noudattamalla pärjää juuri siinä yhteisössä.

[Illusia]

Mielestäni Kahvi on oikeassa siinä, että kasvattajat, erityisesti lapsia ammatikseen kasvattavat, suosivat helposti stereotyyppisesti feminiinistä käytöstä.
Tyttöjä kun pidetään keskimäärin "helpommin hallittavina" kuin poikia. Koulussa muun muassa odotetaan, että luokissa oppilaat istuvat paikoillaan.
Tämä monesti onnistuu tytöiltä paremmin kuin pojilta. Stereotyyppisesti maskuliinista käytöstä suosittaisiin, jos pidettäisiin arvossa aktiivisuutta.
Haluan painottaa, että kyse on nimenomaan stereotypioista. Esimerkiksi minä en ole koskaan ollut tyttömäisen kiltti ja sopeutuva eikä ole tyttärenikään...

Kasvattamisen tarkoitushan on (tai ainakin sen pitäisi olla) auttaa lasta sopeutumaan elämään omassa yhteisössään tutustuttamalla lapsen niihin
sääntöihin, joita noudattamalla pärjää juuri siinä yhteisössä.

Minä olen ymmärtänyt niin, että tytöt kasvatetaan vauvasta alkaen olemaan enemmän kiltisti paikoillaan eikä se ole mikään synnynnäinen feminiininen ominaisuus. Tällainen kasvatus johtuisi juuri stereotypioista; tytöiltä odotetaan tällaista. Kasvattajat alitajuisesti opettavat tytöt kiltteyteen palkitsemalla tai rankaisemalla. Eleetkin voivat toimia kasvatusvälineinä, eivät ainoastaan sanat.

[Riidankylväjä]

Haitallisten stereotypioiden välttäminen on yksi ratkaisu yhteen ongelmaan muiden ongelmien joukossa varhaiskasvatuksessa.

Siksipä minäkin pohdin sitä, että miten vanhemmat voisivat itse kasvattaa lapsensa sukupuolisensitiivisesti. Kyllähän vanhemmilla ainakin pitäisi olla aikaa huomioida lapsensa yksilöllisesti.

Mitäs tehdään, kun tyttö vaatii, että haluaa pinkin hameen?

Silloin tyttö saa pinkin hameen!

Joka vahvistaa stereotypioita.

Eli siis tunnistit jotain väärää tyttären halussa saada pinkki hame?

Yritin soveltaa sukupuolisensitiivistä kasvatusta, joka pyrkii karsimaan stereotypiat. Eli pyrin asettumaan feministin asemaan.

Tuohon ilmeisesti myös perustat ajatuksesi, että sukupuolineutraali (tai sukupuolisensitiivinen) kasvatus olisi haitallista lapselle.

Mielestäni menet harhaan siinä, että ryhdyt arvioimaan lapsen valinnan oikeellisuutta ja punnitsemaan hänen oikeuttaan ilmaista itseään ja persoonaansa.

Jos kyse on lapselle tärkeästä, mutta aikuisen kannalta sinänsä merkityksettömästä (ja mahdollisuuksien rajoissa olevasta) valinnasta, lapsen tulisi saada tehdä valintoja. Aikuinen puuttuu lapsen hamevalintaan, kun tulee pohtia, onko hame riittävän lämmin asuste -15°C:een viimaan.

Mitäs tehdään, kun tyttö vaatii, että haluaa pinkin hameen?

Voisitko antaa hieman taustatietoja aiheesta? Aihe on hyvin mielenkiintoinen.

Onko kyseessä tyttären ja isän välinen keskustelu tai mielipideväittely?

Elääkö tytär oidipaalivaihettaan?

Täydellinen kysymys olisi, että mitä pitää tehdä sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa, jos tyttö haluaa sterotyyppisesti itselleen pinkin hameen?

[Helmenkalastaja]

Minä olen ymmärtänyt niin, että tytöt kasvatetaan vauvasta alkaen olemaan enemmän kiltisti paikoillaan eikä se ole mikään synnynnäinen feminiininen ominaisuus. Tällainen kasvatus johtuisi juuri stereotypioista; tytöiltä odotetaan tällaista. Kasvattajat alitajuisesti opettavat tytöt kiltteyteen palkitsemalla tai rankaisemalla. Eleetkin voivat toimia kasvatusvälineinä, eivät ainoastaan sanat.

Ja pojatko kasvatetaan riehumaan? Mielenkiintoista voisi olla seurata kärpäsenä katossa, kuinka opettaja selviäisi sellaisen luokan kanssa, jossa kaikki oppilaat olisivat fyysisesti aktiivisia... tunnista toiseen.

[Illusia]

Riidankylväjä, tytölle pitäisi kai mahdollisuuksien mukaan hankkia pinkki hame ilman että huudellaan ihastuneesti mitään tai sen enempää kiitellään tyttömäisen valinnan oikeellisuudesta. Jos tyttö haluaa pinkin hameen, hän voisi sen saada samoin kuin jonkin toisenkin vaatekappaleen.

[Illusia]

Minä olen ymmärtänyt niin, että tytöt kasvatetaan vauvasta alkaen olemaan enemmän kiltisti paikoillaan eikä se ole mikään synnynnäinen feminiininen ominaisuus. Tällainen kasvatus johtuisi juuri stereotypioista; tytöiltä odotetaan tällaista. Kasvattajat alitajuisesti opettavat tytöt kiltteyteen palkitsemalla tai rankaisemalla. Eleetkin voivat toimia kasvatusvälineinä, eivät ainoastaan sanat.

Ja pojatko kasvatetaan riehumaan? Mielenkiintoista voisi olla seurata kärpäsenä katossa, kuinka opettaja selviäisi sellaisen luokan kanssa, jossa kaikki oppilaat olisivat fyysisesti aktiivisia... tunnista toiseen.

Ehkä poikavauvojen/lasten kasvatukseen voisi kiinnittää enemmän huomiota, koska pojathan ne tästä tilanteesta kärsivät. Voisiko oppitunteja rauhoittaa ja välitunneilla sitten leikitään ja vaikka riehutaankin? Näitä asioita ei ehkä opita koulussa, vaan ne tulisi oppia jo kotona.

[Riidankylväjä]

Sukupuolisensitiivinen kasvatus voi tarkoittaa sitä, ettei tytölle osteta vaaleanpunaisia mekkoja, eikä pojille pelkästään leikkiautoja, vaan myös nukkeja. Kuunnellaan lasta omana itsenään, eikä anneta sukupuolen vaikuttaa kasvatukseen. En tiedä tarkemmin, mutta aihe kiinnostaa minua. Toivon keskustelua.

[Helmenkalastaja]

Minä olen ymmärtänyt niin, että tytöt kasvatetaan vauvasta alkaen olemaan enemmän kiltisti paikoillaan eikä se ole mikään synnynnäinen feminiininen ominaisuus. Tällainen kasvatus johtuisi juuri stereotypioista; tytöiltä odotetaan tällaista. Kasvattajat alitajuisesti opettavat tytöt kiltteyteen palkitsemalla tai rankaisemalla. Eleetkin voivat toimia kasvatusvälineinä, eivät ainoastaan sanat.

Ja pojatko kasvatetaan riehumaan? Mielenkiintoista voisi olla seurata kärpäsenä katossa, kuinka opettaja selviäisi sellaisen luokan kanssa, jossa kaikki oppilaat olisivat fyysisesti aktiivisia... tunnista toiseen.

Ehkä poikavauvojen/lasten kasvatukseen voisi kiinnittää enemmän huomiota, koska pojathan ne tästä tilanteesta kärsivät. Voisiko oppitunteja rauhoittaa ja välitunneilla sitten leikitään ja vaikka riehutaankin? Näitä asioita ei ehkä opita koulussa, vaan ne tulisi oppia jo kotona.

Tarkoitatko, että poikia olisi hyvä kasvattaa pysymään paikoillaan? Niinhän nykyään jo tehdään tai ainakin yritetään tehdä.

Oletko muuten, Illusia, ihan oikeasti sitä mieltä, että ei ole mitään synnynnäisiä feminiinisiä/maskuliinisia piirteitä vaan ne luodaan kasvatuksella?

[Hilppa]

Sukupuolisensitiivinen kasvatus voi tarkoittaa sitä, ettei tytölle osteta vaaleanpunaisia mekkoja, eikä pojille pelkästään leikkiautoja, vaan myös nukkeja. Kuunnellaan lasta omana itsenään, eikä anneta sukupuolen vaikuttaa kasvatukseen. En tiedä tarkemmin, mutta aihe kiinnostaa minua. Toivon keskustelua.

Ymmärsin sukupuolisensitiivisen kasvatuksen eri tavalla. Ehkä ymmärsin väärin. Tai ehkä koko termi on väärin.

Ymmärsin, että kyse olisi lapsen yksilölliset tarpeet paremmin huomioon ottavasta kasvatuksesta, kuten nykyisin jo pyritäänkin toimimaan. Mutta ne resurssit ja ryhmäkoot.

[Illusia]

Riidankylväjä, tarkoitin, ettei tytöille osteta automaattisesti vaaleanpunaisia mekkoja, koska ei haluta korostaa lapsen sukupuolta, mikä voisi pahentaa stereotyyppisiä tyttöihin liitettyjä odotuksia ympäristöstäkin, ja sitä halutaan välttää.

Esim. Ahaa, siinäpä soma tyttönen, varmaan kilttikin ym. Onhan se tärkeää, että tytöllä on kaunis mekko, ja sitä ei saa liata tietenkään, joten tytön pitää istua kiltisti puiston penkillä eikä hän saa koskea mihinkään ym.

En tiedä. Lue muutkin viestit ja ajattele kokonaisuutta äläkä takerru kaikkeen. Olen tänään kirjoitellut, en googlannut. En jaksa. Etsi itse tietoa netistä, jos olet oikeasti kiinnostunut asiasta, sillä sitä löytyy. En viitsinyt tänne kopioida eilen kaikkea, kun en tiedä, onko se suotavaa. Minä en ole mikään sukupuolisensitiivisen kasvatuksen asiantuntija, mutta olen edelleenkin siinä käsityksessä, ettei se tarkoita samaa kuin sukupuoleton kasvatus. Niin nuo netissä väittivät. Selitykset löytyvät sieltä. Älä odota niitä minulta.