Yksi mikä todennäköisesti synnyttää paljon mievihaa, on se, millaisen kuvan narsistisista luonnehäiriöistä kärsivät miehen miehistä antavat. He ovat pieni mutta näkyvä joukko miehiä, jotka usein tekevät muiden elämästä enemmän tai vähemmän hankalaa, ärsyttävää, kiusaavat kotona, työpaikoilla, kouluissa tms.
Narsismi ei liity pelkästään varsinaiseen narsistiseen häiriöön, vaan muihinkin mielenterveyden häiriöihin. Näitä häiriöitä esiintyy naisillakin, mutta miehillä hieman enemmän ja miehillä ne usein ilmenevät aggressiivisena käytöksenä muita kohtaan:
Narsismin erilaisia häiriöitä esiintyy väestöstä noin 7-9 prosentilla, miesten keskuudessa 11-18 prosentilla.
Yhteistä kaikille luonnehäiriötyypeille on tietty lapsenomaisuus. Niihin kaikkiin kuuluu itsekeskeisyyttä ja toisten huomioonottamisen puutetta. Myös vaikeus hallita omia impulsseja on yleistä narsistisissa persoonallisuushäiriöissä.
http://www.suhdesoppa.fi/narsismi/narsi ... nehairiot/Tuo on hyvä huomio, että luonnehäiriöiset usein käyttäytyvät lapsenomaisesti, mikä tällaisen ihmisen lähipiirille on todella rasittavaa. Niin käyttäytyvä aikuinen ihminen ei välttämättä tajua, että ihan yhtä lailla muillakin ihmisillä on negatiivisia tunteita, ei vain hänellä. Hän voi luulla, ettei muille voi koskaan tulla yhtä paha mieli kuin hänelle, koska muut eivät käyttäydy niin holtittomasti ja impulsiivisesti kuin hän. Hänen kuvitelmissaan hänen tunteensa ovat suurempia kuin muiden, tämä johtuu hänen ongelmastaan joutua omien tunteiden vietäväksi, sekä siitä, ettei hän useinkaan osaa lukea toisten ihmisten elekieltä.
Muilla on kyky ja tahto hillitä käytöstään, koska he osaavat luonnostaan huomioida myös muita ihmisiä, vaikka itsellä olisi huono päivä. On ymmärrettävää, ettei tuollaisen ihmisen kanssa jaksa välttämättä moni seurustella, koska aikuinen ihminen tahtoo tasa-vertaisen kumppanin. Harva nainen haluaa olla kuin äiti puolisollensa. Vanhempana tuollainen luonnehäiriöinen mies herättää epäluottamusta lapsissaan, eikä hän ole uskottava, varsinkin jos lapset ovat häntä rauhallisempia.
( Tosiaan tiedän luonnehäiriöisiä on naisissakin, mutta tämän ketjun näkökulma on nyt miesivihan syitä)
Asiasta toiseen, yksi asia mitä minä en käsitä miehissä, on se käsittämätön ulkoaohjautuvuus, miten monet miehet käyttäytyvät. Miehet ovat ehkä paljon helpommin joukon mukana menijöitä ja he antavat paljon painoarvoa sille, mitä toiset miehet heistä ajattelevat. Jos mies ei saa arvostusta toisten miesten joukossa, he saattavat syyttää siitä naisia. Näin tuntuvat varsinkin netin nörttimiehet ajattelevan, mitä nyt olen heidän kirjoituksiaan lukenut. He syyttävät naisia syrjinnästä, mutta heidän huono asemansa ja syrjintänsä usein johtuu paljon enemmän toisten miesten heihin kohdistamasta syrjimisestä ja kiusaamisesta, jonka juuret voi olla kouluvuosissa.
Itse olen sen verran introvertti luonteeltani, että minun vaikea tajuta kokemuksen tasolla tämänkin palstan puheita " miehet ajattelee niin, naiset ajattelee näin." Mitä väliä sillä on, mitä joku väestö keskimäärin jossain tilastoissa ajattelee? Eikös juuri aikuisena olemisessa hienointa ole se, että saa itse muodostaa omat mielipiteensä? Oma sisäinen maailma on jokaisella, eikä ihmisen tavallaan pitäisikään mennä mukaan tuollaiseen yleistävään ajatteluun. Jos ajattelee eri tavoin kuin enemmistö, niin entä sitten? Toisin päin, miksi välittää siitä, jos muut ajattele eri tavalla?