Äitiys esti valinnan Aamulehden päätoimittajaksi

[Palle]

Telanteella saattoi olla myös huonoja kokemuksia kyseisestä järjestelystä eikä halunnut toistaa samaa virhettä.

Tiedä sitten kuinka vahva ehdokas Anttikoski oli. Valinta saattoi olla oienestä kiinni.

Vähän tämmöinen kohu on noloa myös valituksi tulleen kannalta.

[Palle]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005767748.html
Nyt tulee selvyys asiaan.

Miksi poliisi tutkiii asiaa? Kyseessä lienee asianomistajarikos, joka vaatii rikosilmoituksen ja rangaistusvaatimuksen asianomistajalta, joka tässä tapauksessa on Anttikoski.

[Palle]

Näköjään poliisi aloittanut tutkinnan "pyydettyään Anttokoskelta lupaa". Lievästi sanottuna virkaintoiselta kuulostaa...

"Yle ei tavoittanut Kai Telannetta kommentoimaan nyt aloitettua esitutkintaa. Sen sijaan Alma Media lähetti tiedotteen, jossa se toteaa, että yhtiö pitää myönteisenä, että asia tutkitaan.

– Näin taataan kaikkien osapuolien oikeusturva ja asiaan saadaan selvyys, tiedotteessa sanotaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10320246

[Mirri]

YTY ohjeistaa jäsenistöään näin:

Työhaastattelussa saa kysyä vain olennaista

Työpaikkahaastattelussa työnantaja saa kysyä hakijalta vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.
Työpaikkahaastattelun on työnantajan näkökulmasta löytää työtehtävään sopiva henkilö ja hakijan näkökulmasta saada työpaikka tai selvittää, millaista tarjolla oleva työ tarkalleen on. Tavoitteena on puolin ja toisin saada hyödyllistä tietoa päätöksen tekemiseen.
Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus valita tehtävään kuka tahansa henkilö. Työntekijää valittaessa on kuitenkin otettava huomioon pakottavan lainsäädännön asettamat rajoitukset, kuten tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintäkiellot ja työsopimuslain mukainen irtisanottujen henkilöiden uudelleensijoitus- ja takaisinottovelvollisuus.

Yksityisyyden suojasta annetun lain mukaan työnantaja saa kysyä ja käsitellä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia työntekijän henkilötietoja. Lain mukaan henkilötietojen tulee liittyä työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtua työtehtävien erityisluonteesta. Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia seikkoja, esimerkiksi hänen seksuaalista suuntautumistaan, vakaumustaan, perhettään ja uskontoaan.

Työnantajat keräävät usein valtavan määrän tietoa hakijoista. Tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä tarkastellaan kuitenkin nimenomaan työtehtävän kautta, ei työnantajan tarpeiden pohjalta.

Perhe on yksityisasia

Lähtökohtaisesti perheeseen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen kuuluvat asiat eivät kuulu työnantajalle. Lapsen saaminen on lain näkökulmasta aina yksiselitteisesti yksityisasia, vaikka palkkaa maksavan työnantajan näkökulmasta asialla olisikin merkitystä. Tietosuojavaltuutettu on tulkinnut yksityisyyden suojaa muutenkin perhesuhteiden osalta tiukasti. Tietosuojavaltuutetun mukaan tiedot puolisosta, lasten syntymävuosista ja asunnosta eivät pääsääntöisesti ole tarpeellisia työsuhteen kannalta.

Eri asia on kuitenkin se, jos tällaisilla tiedoilla on todellinen merkitys esimerkiksi työnantajan velvollisuuksien täyttämisessä. Esimerkiksi henkilöltä, joka palkataan ulkomailla tehtävää työtä varten, voidaan kysyä perheolosuhteita, jos työnantajan on tarkoitus huolehtia lasten koulutuskustannuksista ulkomailla.
Uskonnollista vakaumusta voidaan taas kysyä pastorin tehtävää hakevalta. Poliittisen mielipiteen osalta tarpeellisuusvaatimus voi täyttyä esimerkiksi silloin, kun puolueorganisaatio hakee kampanjapäällikköä.

Työnhakijalta ei voi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan lainkaan kysyä hänen terveydentilatietojaan, luottotietojaan tai teettää hänellä huumausainetestiä. Näitä tietoja voidaan kerätä vain tehtävään valitulta henkilöltä, ja silloinkin ainoastaan, jos laissa säädetyt erityisedellytykset täyttyvät.

Tiedot hakijalta itseltään

Työantajan tulee kerätä henkilötiedot ensisijaisesti työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja haluaa kysyä työntekijää koskevia tietoja joltain muulta taholta, tähän on oltava pääsääntöisesti työnhakijan suostumus. Työnantaja ei siis ilman työnhakijan lupaa saa kysyä työnhakijasta tietoja esimerkiksi hänen edellisestä työpaikastaan. Suostumuksella on merkitystä muun muassa sen takia, että työnhakija ei välttämättä halua nykyisen työnantajansa tietävän työntekijän aikeista siirtyä muualle.

Työnhakijan googlaamisen osalta tietosuojavaltuutettu on ottanut kannan, että tällä tavoin hankittuja tietoja ei saa käyttää työntekijää valittaessa. Realismia kuitenkin on, että useat työnantajat tekevät nettihakuja hakijoista. Tästä syystä kannattaa tarkistaa, millaisia hakutuloksia omalla nimellä tulee, ja tarvittaessa käyttää hyväksi oikeuttaan poistaa hakutuloksista tietoja.

Mitä työnhakija sitten voi tehdä tilanteessa, jossa rekrytoija kysyy yksityiselämän puolelle menevää asiaa? Kysymykseen voi kieltäytyä vastaamasta tai yrittää kiertää sen luovasti. Haastateltava voi kysyä suoraan, mitä merkitystä tällä asialla on työtehtävän hoitamisen kannalta. Suoranainen valehtelu ei ole koskaan suotavaa.

Syrjintä työhönottovaiheessa ja myöhemminkin työsuhteen aikana on rangaistavaa rikoslain nojalla. Näyttövelvollisuuden siirtymiseksi työnantajalle riittää yleensä jo se, että työnantajan tiedetään kysyneen syrjintäkiellon piiriin kuuluvaa asiaa, mutta tällä asialla ei ole merkitystä työtehtävien hoitamisen kannalta.

https://www.yty.fi/Mita-tyohaastattelus ... kysya-p238

YTY on etu- ja palvelujärjestö yksityisalalla toimiville ylemmille toimihenkilöille, esimiehille ja asiantuntijoille.

[Psykopatologia]

On (ainakin) kolmenlaisia työhön liittyviä sopimuksia (ja vastaavasti haastatteluita):
1) "tavalliset" työsopimukset,
2) johtajasopimukset (toimitusjohtajat ym.) ja
3) (suhteellisen) suorat työhön-otot (korkeat virkamiehet, ministerit ym.). Näiden sopimukset ovat (ymmärtääkseni) paljolti johtajasopimusten luontoisia.

[Mirri]

Ainakin Lapin Kansan päätoimittajan on linjattu kuuluvan työlainsäädännön piiriin. Nyt jää nähtäväksi, linjataanko Aamulehden päätoimittaja samaan kastiin.

[Psykopatologia]

Tapaus jäänee esitutkintaan.

[Psykopatologia]

On (ainakin) kolmenlaisia työhön liittyviä sopimuksia (ja vastaavasti haastatteluita):
1) "tavalliset" työsopimukset,
2) johtajasopimukset (toimitusjohtajat ym.) ja
3) (suhteellisen) suorat työhön-otot (korkeat virkamiehet, ministerit ym.). Näiden sopimukset ovat (ymmärtääkseni) paljolti johtajasopimusten luontoisia.

Bisnes-osakeyhtiöiden toimitusjohtajien irtisanomiset menevät tavallisesti läpi ilmoitusasioina, mutta Alma Median tapauksissa asioita on haluttu katsoa laajemmin. Korhonen hävisi raastuvassa mutta voitti hovissa ja korkeimmassa (luottamuspula ym. ei ollut riittävä irtisanomisperuste).
- Anttikosken tapauksessa kyse on kuitenkin työhönotto-haastatteluihin liittyvistä seikoista.

[Psykopatologia]

Kuka enää uskaltaa palkata pienyritykseen 35-vuotiasta naista, jolla on oikeus antaa väärää tietoa perhe- ym. suhteistaan?

[Mirri]

Bisnes-osakeyhtiöiden toimitusjohtajien irtisanomiset menevät tavallisesti läpi ilmoitusasioina, mutta Alma Median tapauksissa asioita on haluttu katsoa laajemmin. Korhonen hävisi raastuvassa mutta voitti hovissa ja korkeimmassa (luottamuspula ym. ei ollut riittävä irtisanomisperuste).
- Anttikosken tapauksessa kyse on kuitenkin työhönotto-haastatteluihin liittyvistä seikoista.

Onko lehden päätoimittaja bisnes-osakeyhtiön toimitusjohtaja?

[Mirri]

Kuka enää uskaltaa palkata pienyritykseen 35-vuotiasta naista, jolla on oikeus antaa väärää tietoa perhe- ym. suhteistaan?

Voidaan myös kysyä, miksi perheestä ja puolisosta halutaan tietoja naishakijalta muttei mieshakijalta.

[Palle]

Kyllä mieshakijoilta kysytään perhesuhteista ja perheen muutto paikkakunnalle on varmasti esillä, jos kyse on ulkopaikkakuntalaisesta.

[Kyllästynyt]

Kyllä mieshakijoilta kysytään perhesuhteista ja perheen muutto paikkakunnalle on varmasti esillä, jos kyse on ulkopaikkakuntalaisesta.

Mutta vastaus annettu vastaus ei kirvoita kommenttia "Ei 10-vuotias lapsi mitenkään pärjää viikot ilman isää".

[Psykopatologia]

Bisnes-osakeyhtiöiden toimitusjohtajien irtisanomiset menevät tavallisesti läpi ilmoitusasioina, mutta Alma Median tapauksissa asioita on haluttu katsoa laajemmin. Korhonen hävisi raastuvassa mutta voitti hovissa ja korkeimmassa (luottamuspula ym. ei ollut riittävä irtisanomisperuste).
- Anttikosken tapauksessa kyse on kuitenkin työhönotto-haastatteluihin liittyvistä seikoista.

Onko lehden päätoimittaja bisnes-osakeyhtiön toimitusjohtaja?

Kai periaatteessa on, mutta tehtäväkentät ovat erilaiset (pelkkä tulos vrt. yhteiskunnalliset yms. tekijät).

Huomattakoon, että osa työhönottoon yms. perustuvistaa kannanotoista ja lausumista on erilaisten asiamiesten ja valtuutettujen tulkintoja, ehkä jopa "feministisiä" mielipiteitä, ja osa lakiin perustuvia näkemyksiä.

[Mirri]

Helsingin Sanomat 21.7.2018

Aamulehden entisen päätoimittajan Jouko Jokisen perhe asui pääosin Helsingissä

Aamulehden päätoimittajana vuosina 2010–2017 toiminut Jouko Jokinen kertoi lauantaiaamupäivänä Helsingin Sanomille, että häneltä ei aikoinaan Alma Median rekrytointiprosessissa kysytty perheasioista.
Jokisen perhe asui tämän päätoimittaja-aikana pääasiassa Helsingissä, Jokinen taas Tampereella.
”Minut rekrytoitiin ensin vuonna 2001 Satakunnan Kansaan, ja sitten sisäisellä siirrolla siirryin Porista Tampereelle vuonna 2010. Näistä asioista ei ollut mitään puhetta”, Jokinen sanoo.

Hän sanoo olevansa perjantaina otsikoihin nousseesta tapauksesta hämmentynyt.
”Ainahan työhaastattelussa voidaan kysyä mitä vaan, mutta perheen sisäiset asiat eivät kuulu millään tavalla rekryprosessiin”, Jokinen sanoo.

Jokisen mukaan on kuitenkin itsestään selvää, että lehden päätoimittaja on kirjoilla lehden ilmestymispaikkakunnalla.
”Ei sitä hommaa voi muuten tehdä, on kyseessä sitten päätoimittaja tai kaupunginjohtaja. Kyllä paikkakunnalla pitää asua ja elää sitä elämää, ei se muuten onnistu.”

https://www.hs.fi/talous/art-2000005764185.html

Pallelle tiedoksi yllä oleva siteeraus. Lihavoin kohdan, joka Pallelta ilmeisesti on jäänyt huomaamatta.

[Mirri]

Helsingin Sanomat 22.7.2018:

Rekrytoijien ennakko­luulot voivat vaikeuttaa naisten pääsyä johto­asemiin – Tutkija: ”Standardit ovat erilaiset miehille ja naisille”
Tutkijan mukaan syrjintää työnhaussa ja työpaikoilla kokeneet naiset eivät usein rohkene puhua kokemuksistaan ennen eläkkeelle jäämistä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005765405.html

[Palle]

Feminististä ropakantaa.

Fakta on, että kynnys feministin palkkaamiselle nousee, koska ongelmia tulee palkkaat hänet tai olet palkkaamatta.

[trisse]

Kuka enää uskaltaa palkata pienyritykseen 35-vuotiasta naista, jolla on oikeus antaa väärää tietoa perhe- ym. suhteistaan?

Kaipa tasa-arvo täyttyy ja kaiken ikäiset naiset ja miehet ovat oikeutettuja väärän tiedon antamiseen. Mieskin voi olla homo tai yksinhuoltaja tai omata vammaisen lapsen (jonka hoito vie paljon aikaa).

[Psykopatologia]

Kun virkoja haetaan, luodaan hakijoista rinnakkaiset listat (muodollisista) opinnoista, (relevanteista) työkokemuksista ym. Objektiivisen tuntuisista kriteereistä huolimatta usein toiseksi "paras" (tms.) valitaan. Ja sitten voi seurata valituskierros tai -kierroksia.

[Mirri]

Fakta on, että kynnys feministin palkkaamiselle nousee, koska ongelmia tulee palkkaat hänet tai olet palkkaamatta.

Millaisia kysymyksiä hakijalle esitetään hänen (mahdollisen) feminisminsä saamiseksi esille?