Luukkonen: DSM-5: Merkkisysteeminen diagnostiikka

[Psykopatologia]

_

Suomen psykiatria on ollut hengeltään mannermaisen psykopatologista, ja psykoanalyytikoilla on ollut psykiatriassa hegemonia aina 1990-luvun alkuun saakka. Amerikkalaistuminen alkoi 1990-luvun alussa, kun (1989) suomennetusta DSM-III-R:stä (1987) tuli Suomen psykiatrian tautiluokitus vuosiksi 1987 – 1995 (*tässä niteessä s. 3). – Nykyiset psykiatrian (uudet) professorit ovat niin nuoria, että he eivät ole tehneet diagnooseja pre-DSM-III -systeemillä (–1980; Suomessa ICD-9). Täten he eivät kenties ole älynneet, että diagnoosin Major depression ottaminen tautiluokitukseen älyttömine 2! viikon (minimi)kestoineen (vuonna 1997 nimellä ”vakava masennus” ja vuonna 1996 nimillä ”masennus” tai ”masennusjakso”) merkitsi depressio-epidemian alkua ja myös kansantaudin propagoimisen alkua. (Lievempään pitkäaikaiseen masennukseen eli dystymiaan edellytetään 2 vuoden kesto, ja ko. diagnoosi jäänyt päädiagnoosina (liki) kokonan pois.) (Luukkonen 2013: 18.)

Huomattakoon, että dystymian vaikeammat muodot vastaavat diagnoosia (vakava) masennus, lieväasteinen, krooninen. Täten ei ole perusteita kahdelle erityyppiselle depressiolle.

[Psykopatologia]

2.4. Vakava varoitus

Jonkun häiriön deskriptiiviset merkkisysteemiset (symptomaattiset) kriteerit
eivät koskaan ole ko. häiriön ultimaatteja kriteereitä.

[Psykopatologia]

2.4. Vakava varoitus

Jonkun häiriön deskriptiiviset merkkisysteemiset (symptomaattiset) kriteerit
eivät koskaan ole ko. häiriön ultimaatteja kriteereitä.

Tähän on monta syytä:

1 Kriteerit eivät ole kiveen hakattuja. Tieteellinen tutkimus kehityy, ja kriteerit
voivat muuttua myös sosiaalipoliittisista syistä yms.

2 Kriteerit voivat olla huonosti muotoiltuja yms.

3 Diagnoosi-nimikkeiden sisällöt voivat vaihdella pitemmän ajan kuluessa.

4 Katkaisukohdan ongelmallisuus: kumpi on jossain häiriössä ”oikeampi”,
esimerkiksi 5/10 vai 7/10.

5 Eri merkkien ”voimakkuus” voi vaihdella eri tutkittavilla: Oletetaan, että jonkin
häiriön katkaisukohta on 7/10. Tutkittavalla A pätee 7/10 merkkiä 60-prosent-
tisesti, ja hän saa ko. diagnoosin. Tutkittavalla B pätee vain 5/10:stä merkistä,
mutta kaikki hyvin vahvasti, 90-prosenttisesti. Saattaa olla, että myös B:lle kuu-
kuuluisi ko. diagnoosi häneen sopivien merkkien vahvuuden vuoksi. Esimerkik-
si A:lla unettomuus voisi olla vain keskinkertaista, mutta B:llä äärimmäisen vai-
keaa. Tällöin B:llä häiriön merkkien voimakkuus kompensoisi niiden määrän
puutetta.

6 Silloin kun tutkittavien lukumäärä (N) on suuri, esimerkiksi seulonnoissa tai
epidemilogisissa tutkimuksissa (kun tehdään tiedettä), kriteeristöjä voi käyttää
aivan suoraan. Mutta silloin, kun on kyse kliinisistä tutkimuksista ja diagnoo-
seista esimerkiksi hoitoa ja vakuutusyhtiöitä varten, jolloin N = 1, kriteerit voi-
vat toimia vain orientoivina instrumentteina. Tällöinhän kliinikko viettää tutkit-
kittavan tai potilaan luona tuntikausia välillä monien viikkojenkin aikana (kuten
mielentilatutkimuksissa). Tällöin selvitys on yksilöllinen, eikä ratkaisevaa ole
se, montako merkkiä pätee yms. (Osin tällaiseen juututtiin Breivikin oikeuden-
käynnissä.)

Filmeissä tuomari voi kysyä syytetyn psyykkisestä terveydentilasta. Vastaus voi olla: ”Häiriö todetaan kymmenen kohdan perusteella. Vastaaja täytti niistä yhdeksän.” Kaikki ovat tyytyväisiä nasevaan vastaukseen, mutta kukaan ei kysy kriteerikohtien validiteetista.
Täten deskriptiivistä merkkisysteemistä diagnostiikkaa voi sellaisenaan käyttää vain neo-galtonilaisissa tutkimusasetelmissa, joissa N on suuri. WHO:n DCR-10:n (1993) nimi tuo asian esiin selkeästi: Diagnostic Criteria for Research. Kriteereitä ei ole tarkoitettukaan yksilö-diagnostiikkaan sellaisenaan.

Vika ei oikeastaan ole merkkisysteemeissä sinänsä vaan siitä, miten niitä käytetään. Diagnoosi voidaan asettaa, jos kriteerit täyttyvät. Tuloksena on usein – kuten olen tottunut sanomaan – idiootti-diagnostikkaa, jolloin potilaalla voi olla esimerkiksi viisikin diagnoosia, jotka kuvastavat hänen häiriö-tilaansa hieman eri aspekteista. Kukaan ei ehkä kuitenkaan ole pysähtynyt pohtimaan diagnoosi-kokonaisuutta (ikään kuin) hahmona, gestaltina, siinä mielessä, että mikä siinä olennaista ydintä, jolloin turhaa päällekkäisyyttä diagnooseissa voitaisiin karsia.

[Kahvi]

Kukaan ei ehkä kuitenkaan ole pysähtynyt pohtimaan diagnoosi-kokonaisuutta (ikään kuin) hahmona, gestaltina, siinä mielessä, että mikä siinä olennaista ydintä, jolloin turhaa päällekkäisyyttä diagnooseissa voitaisiin karsia.

Eli jokin häiriö tms voi tuottaa sellaisia oireita, että ne sopivat useampaankin diagnoosiin, joita sitten "lätkitään" kun kerran sattuvat sopimaan. Eroitusdiagnostiikka siis ilmeisesti unohtuu, tai sitä ei diagnoosikriteeristö tunnusta/älyä.

----
edit (17:24) korjattu lainaus

[Psykopatologia]

Nimen omaan lätkitään, kun sattuvat sopimaan.

Järkeä tulisi käyttää enemmän mekanistisen otteen sijaan.

1980-luvulla papereissa ei juuri näkynyt persoonallisuushäiriöitä,
ja yleensä laitoin lausuntoihin diagnostisia nimikkeitä enemmän
kuin potilaan papereissa oli.

Nykyään kaikilla vissiin on m o n i a persoonallisuushäiriöitä?

[Psykopatologia]

Medscape Psychiatry http://www.medscape.com/psychiatry
A Guide to DSM-5
Bret S. Stetka, MD, Christoph U. Correll, MDDisclosures
May 21, 2013


Figure 1. DSM-5 field trials: diagnostic reliability in adults. Modified from Freedman R, et al.[2]


DSM-5 field trials: diagnostic reliability in children and adolescents aged 6-17 years.
Modified from Freedman R, et al.[2]

Field Trial Results http://www.medscape.com/viewarticle/803884_2

As part of the DSM-5 field trials, 2246 patients with various diagnoses and degrees of comorbidity were interviewed (86% twice) on the basis of the DSM-5 criteria. Interviews were conducted by 279 clinicians in various disciplines who received training similar to what would be available to clinicians after publication of the DSM-5.[2,3]

The field trials tested the criteria for 23 disorders: 15 adult and 8 child/adolescent diagnoses. Reliability as a measure of agreement between 2 independent clinicians was measured with kappa statistics. For example, if 2 clinicians agreed on a posttraumatic stress disorder, bipolar I disorder, borderline personality disorder, schizoaffective disorder, schizophrenia, bipolar II disorder, and alcohol use disorder in adults, as well as autism spectrum disorder (ASD), attention-deficit/hyperactivity disorder, bipolar I disorder, conduct disorder, and oppositional defiant disorder in youth.

Whereas new DSM-5 entries, such as major neurocognitive disorder, complex somatic symptom disorder, hoarding disorder, binge eating disorder, and ASD were among the most reliable diagnoses, disruptive mood dysregulation disorder was in the "questionable" reliability range, as were the unmodified major depressive disorder (MDD) and generalized anxiety disorder (GAD) diagnoses. The 2 diagnoses that fell into the "unacceptable" reliability category, mixed anxiety-depressive disorder and nonsuicidal self-injury, have been removed or included in Section 3, respectively.

Critics of the field trial results have focused on the fact that the unchanged disorders MDD and GAD were among the 6 disorders with questionable reliability, and that the kappa thresholds for "good" by the DSM-5 field trials were lower than traditional thresholds. Moreover, for conditions where several different sites contributed data, there were considerable variations in reliability.[3]

Myös http://www.madinamerica.com/2013/03/the ... nose-dive/
http://1boringoldman.com/index.php/2012 ... finally-9/

[Psykopatologia]

Title:
Famed Watergate Hotel Holds Liquidation Sale
Caption: WASHINGTON - SEPTEMBER 6, 2007:
Maritza Rubio-Stipec carries a lamp she bought during the Watergate Hotel's three-day liquidation sale September 6, 2007 in Washington, DC. Everything, including all dinnerware, kitchen items, beds, couches, mirrors, sinks and toilets from the 13-story tower are being sold ahead of a remodeling that will convert the Watergate into a $2,000-a-night hotel. The two hotel rooms at the Watergate that were made famous as the one-time resting places of former President Richard Nixon's burglars were closed and not part of the public sale. (Photo by Chip Somodevilla/Getty Images)

[Psykopatologia]

http://www.medscape.com/index/list_8229_0

[Kuutar]

Miten tuo kuva liittyi tähän ketjuun?

[Psykopatologia]

Miten tuo kuva liittyi tähän ketjuun?

Maritza Rubio-Stipec (1951-); Sc.D., University of Puerto Rico;
metodologian ja statistiikan johtaja Task Forcessa.

Kyseessä saattaa olla ainoa valokuva hänestä netissä.
Olen etsinyt (jotain) kuvaa hänestä viikkojen ajan.
Yöllä tuo sitten tupsahti nokkani alle.

Kaikista muista minulla on kuvat ja henkilötiedot paitsi
että Bridget F(lorence) Grant'ista (Ph.D., Ph.D.) puuttuu
syntymäaika.

[Psykopatologia]

Miten tuo kuva liittyi tähän ketjuun?

Mitä Kuutar nyt sanoo?

[Kuutar]

Miten tuo kuva liittyi tähän ketjuun?

Mitä Kuutar nyt sanoo?

En ymmärrä vieläkään miten liittyi tähän ketjuun.

[Psykopatologia]

(I) DSM-5 Task Force, Members (35 mainittu)

Task Force Chair (April 2006–2013) David J. Kupfer (1941–), MD; Thomas Detre Prof, Dep. of Psychiatry,
Univ. of Pittsburgh School of Medicine. -> V,1Chair; VI,1,5,6; VII; VIII

Task Force Vice Chair (April 2006–2013) Darrel Alvin Regier (1944–), MD, MPH; APA Director (Division of Research);
Prof, Harvard Medical School (MGH). -> II; VI,1; VII; VIII

Task Force Research Director William E. Narrow (1957–), M.D, MPH; APA Associate Director (Division of Research);
Prof, University of Chicago -> II; VI,1,3,5,6; VIIChair

Dan German Blazer II (1944–), MD, PhD, MPH; Prof, Duke University. -> VI,2

Jack Denning Burke Jr (1949–), MD, MPH; Prof, Chairman, Camb.Health Alliance. ->VII

William T. Carpenter Jr (1936–), MD; Prof, U. of Maryland, Baltimore. -> V9Chair; VI

Francisco Xavier Castellanos (1953–), MD, MS, AB; Prof, NYU. -> V,1Co-Chair; VI,2

Wilson M. Compton III (1959–), MD, MPE; Director (Div.), NIDA/NIH. -> V,13; VI,1,2

Joel Edward Dimsdale (1947–), MD; Prof Emeritus (U.of California, San Diego).-> VI,4

Javier I. Escobar (1943–), MD, MSc; Prof, U. of Medicine & Dentistry of NJ. ->VI,3,4

Jan Alan Fawcett (1934–), MD; Familia Med.Center, Santa Fe; U.of NM.->V,5Chair, VI,1

Bridget Florence Grant, PhD,PhD; Ch, Epidem.& Biometry, NIAAA. Mem.2009–.->V,13

Steven Edward Hyman (1952–), MD; Dir, Stanley C./Broad. Mem.2007–12. ->VI,1Chair

Dilip Vishwanath Jeste (1944–), MD (1944–); Prof, U. of California. Member 2007–11;
APA President 2012 – May 2013. -> V,6Chair Emeritus; VI,4

Helena Chmura Kraemer (1937–), PhD; Prof Emerita (biostatistics), Stanford Univ.->VI,I

Daniel T. Mamah (1974–), MD, MPE; Washington University in St. Louis. -> VI,2

James P. McNulty, AB, ScB (Brown University); Mental Health Consumer Advocates
of Rhode Island. (Kuluttajien edustaja)

Howard Barry Moss (1950–), MD; U. of Pennsylvania School of Med. Mem. 2007–09.

Charles Patrick O'Brien (1939–), MD, PhD; Prof, Univ. of Pennsylvania. -> VI,1, VIII

Roger Peele (1930–), MD, DLFAPA; retired (Montgomery County Government);
APA Secretary 2012–2013. -> VI,3

Katharine Anne Phillips (1955–), MD; Prof, Brown University. -> V,2Chair, VI,1

Daniel Samuel Pine (1963–), MD; Chief, NIMH. -> V,3Chair, VI,2Chair Emeritus

Charles Felder Reynolds III (1947–), MD; Prof, University of Pittsburgh. -> V,11, VI,4

Maritza Rubio-Stipec (1951–), ScD; Univ. of P. Rico. -> Task Force Dir. of Methods & Statistics

David Reed Shaffer (1946–), MD, FRCP, FRCPsych; Prof, Columbia U (NY). -> V,1

Andrew Edward Skodol II (1945–), MD; Res. Prof, U. of Arizona, Tucson. -> V,8, VI,2

Susan Elizabeth Anderson Swedo (1965–), MD; Chief, NIHM. -> V,7Chair

Bernard Timothy Walsh (1946–), MD; Prof, Columbia University. -> V,4, VI,4

Philip S. Wang (1962–), MD, DrPH; Debuty Director, NIHM. Member 2007–12. ->VI,3

William M. Womack (1936–), MD; Ass. Prof Emeritus (Univ. of Washington). ->VI,3

Kimberly Ann Yonkers (1957–), MD; Prof, Yale University. -> VI,3Chair

Kenneth J. Zucker (1950–), PhD; Prof, University of Toronto. -> V,10

Norman Sartorius (1935–), MD, PhD, FRCPsych; Prof, International Consultant.->VIII

Text Editor Susan K.Schultz (1963–), MD, Prof, U.of Iowa.-> V,9, VI,2Chair Emerita, VIII

APA Text Editor Emily Ann Kuhl (1978–), PhD (University of Florida). -> II

[Psykopatologia]

Mitä Kuutar NYT sanoo?

[Golden flower]

^Tarvitsetko sinä Kuutaren hyväksynnän kuvallesi?

[Psykopatologia]

Kuutar ei keskustele kunnolla. Jos kysyy jotain ja saa vastauksen, "pitäisi" reagoida.

[Golden flower]

Ahaa.

[Kuutar]

Mitä Kuutar NYT sanoo?

Mihin?

[Psykopatologia]

Laitan Kuuttaren ignoreeni viikoksi.

[Psykopatologia]

[Trisse on jo viikon ignoressani.]