Sadomasokismi / koulutuspolitiikka / ym.

[Kuutar]

Kuutar:

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/05/08/nain-lapsestasi-tulee-tyoton/20116391/139
Onko silläkään loppujen lopuksi väliä, työllistyvätkö korkeasti koulutetut omalle alalleen, jos he joka tapauksessa työllistyvät ( muita paremmin)? Työllistyminen on aina parempi kuin työttömyys ja työssäkäyvä maksaa verovaroina saamaansa opiskelua ja opintotukea pois.

Maria:

No totta hemmetissä on väliä yksilötasolla varsinkin. Ja on väliä yhteiskunnan kannalta myös, koska ylikouluttautumisen ja väärin kohdennetun koulutuksen maksamme myös me veronmaksajat.

Pointtini oli se, että jos korkea koulutus keskimäärin lisää työllistymistä, se on silloin myös yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavaa, vaikka korkeasti koulutetut eivät työllistyisi aivan koulutustaan vastaavaan ammattiin.

Jos lyhyempi koulutus johtaa useammin työttömyyteen, silloin se ei ole niin kannattavaa, vaikka sen lyhyen koulutuksen kustantaminen olisikin yhteiskunnalle halvempaa.

[Kuutar]

Maria:

Kaikki opettajiksi valmistuvat eivät työllisty. Riippuu alasta.

Maria:

Opettajien työllisyystilannetta ei voi yleistää, koska ala käsittää paljon muutakin kuin aineen- ja luokanopettajat

Kaikki eivät työllisty millään alalla, mutta esimerikiksi tuossa linkissäni " 50 ammattia -täältä ei työt lopu" artikkelissa ilmeni että Opettajien ja muiden opetusalan asiantuntijoiden työllistymistilanne oli hyvä. He olivat listassa kolmansina.


Maria:

No totta hemmetissä korkeasti koulutetulla on mahdollisuus valita kaikki ne työt, joissa työtaitovaatimuksiksi riittävät luku-, kirjoitus- ja simppelit atk-taidot sekä huolellisuus, tarkkuus, pitkäjänteisyys ja halu oppia uutta.

Näin, ja juuri siksi pidän korkeaa koulutusta hyvänä pohjana moniin eri työtehtäviin. Korkea koulutus voi antaa eväitä myös itsensä työllistämiseen, vaikka alkamalla yksityisyrittäjäksi tai freelanceriksi ( vapaaksi ammatinharjoittajaksi). Helppoa se ei ole, mutta varmasti helpompaa hyvällä pohjakoulutuksella. Esim. kaupallisten opintojen suorittaminen auttaa varmasti yrittäjäksi tai vapaaksi ammatinharjoittajaksi aikovaa.

Kyllästynyt:

Kyse on siitä, että yliopistojen aloituspaikkoja pitää vähentää sen vuoksi ettei ole mitään järkeä kouluttaa ihmisiä suoraan kortistoon - ei, vaikka koulutettavat tykkäisivätkin opiskella omaksi ilokseen ja yleissivistyksen lisäämiseksi.

Työllisyystilanne voi parantua taantuman jälkeen. Lama ei kestä ikuisesti. Voi olla kannattavampaa, noille nuorille itselleen että he ovat nyt koulussa, ja yhteiskunnalle, että heille maksetaan opintotukia työttömyystukien sijaan. Työttömänä olo myös passivoi ihmistä ja työllistyminen on siksi yhä vaikeampaa.

Kyllästynyt:

No totta ihmeessä sillä on väliä! Oletko koskaan laskenut mitä koulutus maksaa ja kuinka kauan koulutetun pitää veroja maksaa kuitatakseen koulutuksensa kulut?

Riippuu alasta. Ei kaikki akateemiset alat ole tajuttoman kalliita. Joillakin aloilla kuluja tulee ainoastaan palkoista, vierailijaluennoista opiskelijat voivat maksaakin sisäänpääsystä ja jotkut kurssit, joita voidaan sisällyttää pakollisiin opintoihin, ovat maksullisia. Summat eivät ole suuria, mutta niistä saatetaan maksaa kurssin vetäjän palkka. Kalleimpia teknisiä aloja ja lääketiedettä taas pidetään niin hyödyllisinä, että yhteiskunta haluaa reilusti tukea niitä, vaikka niillä on muutakin rahoitusta yrityksiltä, ynnä muilta. Se on tietysti arvokysymys, mitä halutaan verovaroilla rahoittaa.

Kyllästynyt:

Tuon logiikan mukaan yhteiskunnan kannattaa kouluttaa joka iikka vähintäänkin tekniikan tohtorin tasolle saakka -> sillä koulutuksella lienee aniharva jäänyt pysyvästi työpaikkaa vaille!

Ei nyt tohtoriksi asti. Minä ajattelin alempaa korkeakoulututkintoa. Muualla Euroopassa ja USA:ssa onkin yleistä, että lukion jälkeen useimmat suorittavat vain alemman korkeakoulututkinnon ja menevät sitten työelämään. Minustakin voi olla tarpeetonta kouluttaa kaikkia maisteriksikaan asti.

Niitä perinteisiä lyhyen koulutuksen töitä on kuitenkin yhä vähemmän, kuten metsätyötä, puutarha -maataloustyötä, ja erilaista teollisuuden työtä, joten on hyvä kuitenkin jatkaa kouluttautumista vielä ylioppilastutkinnosta.

[Kuutar]

minätäällä:

Vielä kerran, olen täysin samaa mieltä Kuuttaren kanssa siitä, että vastakkainasettelu on tarpeetonta (ja typerää).

Niinpä. Tällainen vastakkainasettelu on nykyään aika yleinen mielipide. Kertoo jotain suomalaisten arvomaailmasta. Sivistystä ja koulutusta itsessään ei enää arvosteta kuin ennen, vaan hyötynäkökulma on ainut ja kaiken pyhittävä.

[Kuutar]

Korjasin 20:42

[Maria]

Kuutar:

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/05/08/nain-lapsestasi-tulee-tyoton/20116391/139
Onko silläkään loppujen lopuksi väliä, työllistyvätkö korkeasti koulutetut omalle alalleen, jos he joka tapauksessa työllistyvät ( muita paremmin)? Työllistyminen on aina parempi kuin työttömyys ja työssäkäyvä maksaa verovaroina saamaansa opiskelua ja opintotukea pois.

Maria:

No totta hemmetissä on väliä yksilötasolla varsinkin. Ja on väliä yhteiskunnan kannalta myös, koska ylikouluttautumisen ja väärin kohdennetun koulutuksen maksamme myös me veronmaksajat.

Pointtini oli se, että jos korkea koulutus keskimäärin lisää työllistymistä, se on silloin myös yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavaa, vaikka korkeasti koulutetut eivät työllistyisi aivan koulutustaan vastaavaan ammattiin.

Jos lyhyempi koulutus johtaa useammin työttömyyteen, silloin se ei ole niin kannattavaa, vaikka sen lyhyen koulutuksen kustantaminen olisikin yhteiskunnalle halvempaa.

Voi voi. En enää tiedä, miten monta kertaa pitää yrittää vääntää rautalangasta. Akateemisen koulutuksen itsetarkoituksellinen korostaminen ja varsinkin tutkintoylijäämien puolustelu johtaa maisterin tutkinnon arvon menetykseen. Se ei ole kenenkään etu ja vastoin edunvalvonnan ja Akavan näkemystä. Siten luodaan tarpeettomiksi, drop outeiksi ja luusereiksi itsensä tuntevien ihmisten ryhmä. On turhauttavaa kouluttautua (keskimäärin 7 vuotta, huom!), kun toiveena on saada oman alansa koulutusta vastaavaa työtä ja kun toiveet ovat muodostuneet harhaanjohtavien tietojen perusteella, ja sitten joutua tyytymään odotettua huomattavasti pienempään palkkaan ja määräaikaisiin epätyypillisiin työsuhteisiin. Pätkätyöelämä ei anna eväitä perheen perustamiseen ja vakaaseen toimeentuloon varsinkin, kun on vielä maksettavana opintovuosina mahdollisesti kertyneet lainat.

[Maria]

Maria:

Kaikki opettajiksi valmistuvat eivät työllisty. Riippuu alasta.

Maria:

Opettajien työllisyystilannetta ei voi yleistää, koska ala käsittää paljon muutakin kuin aineen- ja luokanopettajat

Kaikki eivät työllisty millään alalla, mutta esimerikiksi tuossa linkissäni " 50 ammattia -täältä ei työt lopu" artikkelissa ilmeni että Opettajien ja muiden opetusalan asiantuntijoiden työllistymistilanne oli hyvä. He olivat listassa kolmansina.

Niinpä. Opettajat ovat esim. humanistisilla ja biologisilla aloilla toki paremmassa tilanteessa kuin esim. tutkijan uran valinneet. Vastavalmistuneiden opettajien ongelmana on vakituisen paikan saanti. Jo viran saaneiden asema on hyvä, mutta kuntatyönantaja on OAJ:n suosiollisella avustuksella suosinut järjestelmää, jossa esim. äitiysloman sijaisuudet katkaistaan kesäloman ajaksi ja sijainen joutuu ilmoittautumaan tuolloin kortistoon. Työsuhteen edut eivät ole suinkaan samat viransijaisilla ja viranhaltijoilla. Kuntien taloudelliset näkymät ovat heikot, mikä on johtanut opetusalan määrärahojen kiristymiseen monin paikoin.

Maria:

No totta hemmetissä korkeasti koulutetulla on mahdollisuus valita kaikki ne työt, joissa työtaitovaatimuksiksi riittävät luku-, kirjoitus- ja simppelit atk-taidot sekä huolellisuus, tarkkuus, pitkäjänteisyys ja halu oppia uutta.

Näin, ja juuri siksi pidän korkeaa koulutusta hyvänä pohjana moniin eri työtehtäviin. Korkea koulutus voi antaa eväitä myös itsensä työllistämiseen, vaikka alkamalla yksityisyrittäjäksi tai freelanceriksi ( vapaaksi ammatinharjoittajaksi). ...

Niiinpä niin. Korkea koulutus, tarkoitetaanko sillä nyt yliopistokoulutusta, luo (sekä yksilölle että yhteiskunnalle) turhan kalliin ja vaivalloisen väylän simppeleihin hommiin. Yrittäjyys on yksi mahdollisuus, mutta vaatii ns. yrittäjähenkistä luonnetta, hyvän liikeidean ja Suomen pienyrittäjäepäystävällisen yhteiskunnan korkeaa sietokykyä.

Lisäksi kommenttina kaikkeen edeltävään: Työnsaantimahdollisuuksiin vaikuttavat paljon kulloisetkin suhdanteet ja poliittiset päätökset. Näkymät eivät ole ylikouluttautuvan yksilön kannalta suopeat. Mikäli eläkeikiä joudutaan nostamaan nuorten liian pitkiksi venyneiden opintojen ja hitaan työelämään siirtymisen vuoksi, ei toiveita vapautuvista työpaikoista monilla aloilla tule olemaan. Miten ratkaistaan kestävyysvaje? Uusi hallitus ottanee asiakseen valtion tuottavyysohjelman käsittelyn, jolloin henkilötyövuosia vähennetään runsaalla kädellä. Monilla hallinnonaloilla ei tulla eläköityvien tilalle palkkaamaan uusia työntekijöitä.

[Kuutar]

Maria:

Voi voi. En enää tiedä, miten monta kertaa pitää yrittää vääntää rautalangasta. Akateemisen koulutuksen itsetarkoituksellinen korostaminen ja varsinkin tutkintoylijäämien puolustelu johtaa maisterin tutkinnon arvon menetykseen.

Edellisellä sivulla minä juuri kirjoitin että:

Ei nyt tohtoriksi asti. Minä ajattelin alempaa korkeakoulututkintoa. Muualla Euroopassa ja USA:ssa onkin yleistä, että lukion jälkeen useimmat suorittavat vain alemman korkeakoulututkinnon ja menevät sitten työelämään. Minustakin voi olla tarpeetonta kouluttaa kaikkia maisteriksikaan asti.

Jos harvemmat koulutettaisiin maiseriksi asti, voisi tuon tutkinnon arvo säilyä.

Maria:

On turhauttavaa kouluttautua (keskimäärin 7 vuotta, huom!), kun toiveena on saada oman alansa koulutusta vastaavaa työtä ja kun toiveet ovat muodostuneet harhaanjohtavien tietojen perusteella, ja sitten joutua tyytymään odotettua huomattavasti pienempään palkkaan ja määräaikaisiin epätyypillisiin työsuhteisiin.

Kandiksi voi parhaimmillaan valmistua 3 vuodessa. Jos siinä vaiheessa siirtyisi työelämään, ei ehkä harmittaisi niin paljon, jos ei heti saa vakinaista virkaa.

Maria:

Lisäksi kommenttina kaikkeen edeltävään: Työnsaantimahdollisuuksiin vaikuttavat paljon kulloisetkin suhdanteet ja poliittiset päätökset.

Niistä suhdanteistahan minäkin kirjoitin ja siitä että se on arvovalinta, arvostaako yhteiskunta ja työnantajat koulutusta.


Maria:

Näkymät eivät ole ylikouluttautuvan yksilön kannalta suopeat.

Vielä huonommat ne on alikouluttautuvan kannalta. Hyvin koulutettu voi sitten hakea töitä vaikka ulkomailta, siellä monet ovat suomalaisia vähemmän koulutettuja. Ei tarvitse Eurooppaa kauemmaskaan lähteä.

[Maria]

Maria:

Voi voi. En enää tiedä, miten monta kertaa pitää yrittää vääntää rautalangasta. Akateemisen koulutuksen itsetarkoituksellinen korostaminen ja varsinkin tutkintoylijäämien puolustelu johtaa maisterin tutkinnon arvon menetykseen.

Edellisellä sivulla minä juuri kirjoitin että:

Ei nyt tohtoriksi asti. Minä ajattelin alempaa korkeakoulututkintoa. Muualla Euroopassa ja USA:ssa onkin yleistä, että lukion jälkeen useimmat suorittavat vain alemman korkeakoulututkinnon ja menevät sitten työelämään. Minustakin voi olla tarpeetonta kouluttaa kaikkia maisteriksikaan asti.

Jos harvemmat koulutettaisiin maiseriksi asti, voisi tuon tutkinnon arvo säilyä.

Mikä älynväläys varsinaisesti hakeutua yliopistoon suorittamaan puolikasta tutkintoa, joka ei johda pätevyyteen, jolla voisi edes hakea varsinaista pätevyyttä vaativaa tointa/virkaa.

Kuutar kirjoitti:

Niistä suhdanteistahan minäkin kirjoitin ja siitä että se on arvovalinta, arvostaako yhteiskunta ja työnantajat koulutusta.

Minä kirjoitin suhdanteista aivan eri näkökulmasta.

[minätäällä]

Maria kirjoittaa jo tutkinnon suorittaneen näkökulmasta: mitä vähemmän uusia valmistuu, sitä paremmat mahdollisuudet jo valmistuneille ja vähemmän kilpailua. Kyllästynyt katsoo asioita myös jo haluamaansa akateemiseen koulutukseen päässeiden lasten vanhempana.

Opettajan kelpoisuusvaatimuksia virkoihin voidaan toki laskea. Maria, jos Pisa-tuloksilla ja oppimisella ei ole väliä, eikä Suomen kilpailukyvyllä. Työvoiman halpuudella tai halvoilla raaka-aineilla emme ikinä kykene kilpailemaan kansainvälisesti näillä leveysasteilla, joilla asuminen ja eläminen on jo ilmasto-olojen takia pakosta kallista.

[valkosiipi]

Minun lukutaitoni mukaan Kyllästynyt ei tässä ketjussa todellakaan katso asioita
"haluamaansa akateemiseen koulutukseen päässeiden lasten vanhempana".
Ihan yleisesti minusta kirjottaa.

Sen sijaan olen saanut useamman ketjun perusteella kuvan, että yliopisto on ainoa paikka, jonka "minätäällä" lapselleen kelpuuttaa.
Akateemisuus tekee välillä joistain ihmisistä aika yksisilmäisiä arvostuksissaan.
Tämä ketju oli mielenkiintoinen lukea tuosta(kin) näkökulmasta.

[minätäällä]

Minä olen tyytyväinen, kun lapseni löytää opintoalan, joka kiinnostaa ja joka johtaa ammattiin, jossa hän jaksaa työskennellä. Olisi sääli, että sekä teoreettisesti että monella tavalla käytännöllisestikin lahjakas lapsi joutuisi muutamien itsekkäiden, vain omaa ja omien lapsiensa etua ajattelevien takia lähtemään Suomesta pois saadakseen haluamaansa ja kykyjään ja lahjojaan vastaavaa koulutusta.

Suomessa on enemmistö päättäjistä k---päitä. Täällä se ajattelu näkyy harvinaisen selvästi.

[minätäällä]

Ketjun otsikoksi sopisi paremmin pelkkä sadismi. Niinkuin useimpien tämän palstan ketjujen.

[Kuutar]

Maria:

Mikä älynväläys varsinaisesti hakeutua yliopistoon suorittamaan puolikasta tutkintoa, joka ei johda pätevyyteen, jolla voisi edes hakea varsinaista pätevyyttä vaativaa tointa/virkaa.

Noin ei muualla päin Eurooppaa ja USA:ta ei ajatella. Kun sitä ihmetellään, miksi suomalaiset opiskelevat niin hitaasti verrattuna esim. USA:han tai Britanniaan, niin tosiaan siellä monet eivät opiskele maisteriksi asti, kun Suomessa se on lähtöoletuksena. Onneksi kandin tutkintoakin on alettu vähitellen arvostaa, kyllä moni kandin tasolla oleva kykenisi jo tekemään alansa töitä. Loppuun asti voi opiskella myöhemminkin, jos vielä haluaa, mutta siirtyminen työelämään kävisi nopeammin.

Minusta kandin tutkinnon arvoisen tutkinnon suurempi arvostaminen olisi hyvä kompromissi tilanteessa, jossa opinnot saattavat kestää työelämää ajatellen keskimäärin turhan pitkään, mutta ylioppilastutkinto ei vielä anna minkäänlaista pätevyyttä jollekin tietylle alalle.

Itse en ainakaan tiedä, miksi minun olisi kannattanut yo-tutkinnon jälkeen mennä suoraan töihin opintojen jatkamisen sijaan, kun olin teoreettisesta opiskelusta kiinnostunut ja siinä lahjakas, sensijaan kädentaidoissa en. Ennen kaikkea mihin ihmeen työpaikkaan olisin päässyt? Kun katsoo työpaikkailmoituksia, niin vähän vaatimattomammatkin toimistohommat edellyttävät usein vähintään sitä alempaa korkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoulut ovat mielestäni myös hyvä vaihtoehto lukion jälkeen, mutta en totta puhuen ymmärrä, kenen kannattaa hakea töitä pelkillä yo-papereilla nykyään.

[valkosiipi]

Koulutusjärjestelmässämme ammattikorkeakoulututkinto on tehty heille,
jotka haluavat lukion tai ammatillisen tutkinnon jälkeen opiskella 3-4-vuotta.
Rahan haaskaamista minusta on kehittää rinnakkain kandi- ja ammattikorkeakoulututkintoa.
Kyllä pelkällä kanditutkinnollakin tietysti hyviä töitä saa, jos on ns. "hyvä tyyppi".
Ylikouluttautuminen sen sijaan saattaa olla välillä jopa haitaksi työpaikan saamisessa.

[valkosiipi]

Minä olen tyytyväinen, kun lapseni löytää opintoalan, joka kiinnostaa ja joka johtaa ammattiin, jossa hän jaksaa työskennellä. Olisi sääli, että sekä teoreettisesti että monella tavalla käytännöllisestikin lahjakas lapsi joutuisi muutamien itsekkäiden, vain omaa ja omien lapsiensa etua ajattelevien takia lähtemään Suomesta pois saadakseen haluamaansa ja kykyjään ja lahjojaan vastaavaa koulutusta.

Miksi kummassa lahjakas lapsesi joutuisi muutamien ihmisten takia muuttamaan pois Suomesta...
Suomessahan on koulutuksessa tasa-arvo. Tarpeeksi lahjakkaat ja ahkerat pääsevät aina opiskelemaan.

Suomessa on enemmistö päättäjistä k---päitä. Täällä se ajattelu näkyy harvinaisen selvästi.

Tämä on tavallinen nettipalsta. Miten päättäjien k...päisyys näkyy täällä...
Eikö päätäjät hoitele Suomen asioita ihan muualla kuin netin keskustelupalstalla?

[minätäällä]

Ei tuo entivanhainen humanististen tieteiden kandidaattina opettajana toimiminen ollut harvinaista. Kyllähän siihen nytkin on mahdollisuus, jos haluaa, ja päättäjillä mahdollisuus päättää, etteivät Suomen opiskelijat ja koululaiset korkeammin koulutettua opettajaa ansaitse. Kusipäisillä päättäjillä tarkoitan niitä, jotka romuuttavat Suomen menestyksen avaintekijät, tasa-arvoisen yhteiskunnan ja hyvän korkeatasoisen koulutuksen. Olen ollut aistivinani Kyllästyneen ja Marian esittämien todella yksisilmäisen mielipiteiden kaltaista ajattelua laajemminkin.

[valkosiipi]

Ainakin peruskoululaisille riittäisi kandiopettajat minustakin loistavasti, kunhan opettajaopinnot on suoritettuna.
Samoin vanhat ytimekkäät opistotutkinnot joutaisivat takaisin. Samoin kuin vuoden tai parin ammattikoulut.
Päättäjät on vain päättäneet, että kansaa pitää sivistää laajasti.

Joten... Kandit ei taida saada vakkariopettajan paikkoja,
sairaanhoitajat paahtavat laajasti hoitotiedettä käytännön taitojen kustannuksella
ja peruskoulupohjaisista lähihoitajista saattaa luokalla yli puolet jättää opinnot kesken, kun koulu on pelkkää sosiaalipolitiikkaa,
vaikka oppilasaines pahimmillaan osaa hädin tuskin lukea ja kirjoittaa.

Kyllästyneen kanssa olen opintojen aloituspaikkojen rankasta karsimisesta samaa mieltä...

[minätäällä]

Niiden peruskoululaisten, lukioikäisten, ammattikoulussa opiskelevien ja sairaanhoitajien kanssa olen ollut työikäni tekemisissä. Kandeilla ei niitä opettajaopintoja ole, ja peruskouluikäiset ovat muutenkin haastavaa porukkaa, joten en heidän opettajiensa tasosta tinkisi.

Ammattikoululaiset lähihoitajat, talonrakentajat, kokit ym. hyötyvät kyllä tulevaisuuden työnsaantimahdollisuuksien lisääntymisenä niistä pakollisista kieli- ym. yleissivistävistä opinnoista, kun eivät ole pakotettuja jäämään tänne halpatyövoiman luvattuun maahan.

Sairaanhoitajien taso ei minustakaan siitä hoitotieteestä kohene, kusi vain nousee päähän, ja on liian hieno muuta kuin hakemaan terveydenhuollon johtaviin virkoihin. Herra varjele heistä!

[Kuutar]

valkosiipi:

Kyllästyneen kanssa olen opintojen aloituspaikkojen rankasta karsimisesta samaa mieltä...

Mutta minne ne nuoret sitten laitetaan? Mikä on realistinen vaihtoehto?
Kyllä nytkin on useimmiten satoja, joskus tuhansiakin hakijoita yliopistoon oppiaineisiin, joihin saatetaan ottaa muutama kymmen uusi oppilas. Ei niitä aloituspaikkoja kovin paljon oikeasti ole hakijoihin nähden. Ammattikorkeakouluíhin on samoin vaikea päästä suosituimmille linjoille. Helpoimmin muistaakseni pääsi yhteishaussa aikoinaan johonkin bussikuskin ja hitsaajan linjoille, eikä nuo ole monille soveltuvia aloja.

Toiseksi, miksi oletetaan, että ne jotka ovat hyviä teoreettisessa opiskelussa, olisivat sitä ilman muuta myös kädentaitoja vaativissa ammateissa? Joihinkin suosittuihin ammattikoulun linjoihin voi olla nykyisin myös vaikeaa päästä, eikä siellä motorisesti heikot pärjää, ei välttämättä keskinkertaisetkaan, pitää olla lahjakas. Kenestä tahansa ei voi tulla autonasentaja -hitsaajaa tai parturi-kampaajaa, saati kokkiakaan. Tässä korkeaa koulutusta koskevassa arvostelussa ei oteta huomioon sitä, mikä sitten näille kyseisille yksilöille on parempi vaihtoehto, jotka teoreettiseen opiskeluun pyrkivät. Ihmiset yleensä hakevat lahjojaan vastaaviin opiskelupaikkoihin.

Kolmanneksi, duunariammatit vähenevät koko ajan, kun teollisuus siirtyy Suomesta pois ja maatalous keskittyy automatisoituihin suurtiloihin. Metsäteollisuuden työpaikat samoin vähenevät. Palvelualoilla on vaihtelevasti töitä, ei niissäkään loputtomasti ja saatetaan vaatia suhteellisen vaativiakin koulutustaustoja.

[Kuutar]

... Itse en ainakaan tiedä, miksi minun olisi kannattanut yo-tutkinnon jälkeen mennä suoraan töihin opintojen jatkamisen sijaan, kun olin teoreettisesta opiskelusta kiinnostunut ja siinä lahjakas, sensijaan kädentaidoissa en. Ennen kaikkea mihin ihmeen työpaikkaan olisin päässyt? Kun katsoo työpaikkailmoituksia, niin vähän vaatimattomammatkin toimistohommat edellyttävät usein vähintään sitä alempaa korkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoulut ovat mielestäni myös hyvä vaihtoehto lukion jälkeen, mutta en totta puhuen ymmärrä, kenen kannattaa hakea töitä pelkillä yo-papereilla nykyään.

Eihän kukaan ole edes ehdottanut, että opiskelu/kouluttautuminen pitäisi jättää YO-tutkintoon!

Mikä sinusta sitten olisi parempi vaihtoehto akateemisesti lahjakkaalle, teoreettisessa opiskelussa hyvälle henkilölle, kuin yliopisto? ( hän olisi kädentaidoiltaan huono ja fyysisesti heikko)