Väitös: Terveyskeskus & masennuspotilaat

[Kyllästynyt]

Kunnilla on velvollisuus järjestää mielenterveyspalvelut, kai ihan lainkin mukaan.

Ei kuntien tarvitse tuottaa niitä itse. Tulee halvemmaksi ostaa ne muualta kuin toimia itse tuottajana ja mt-alan työntekijöiden kouluttajana ja palkanmaksajana...

Mutta samalla periaatteella kuin islaminuskoiset saavat koulussa kunnan tarjoamana muuta ruokaa kuin sianlihaa, kunnan on uskonnottomille tarjottava mahdollisuus samantasoiseen, mutta arvovapaasti tuotettuun palveluun kuin mitä se tarjoaa niille, jotka suostuvat kirkon toimintoihin osallistumaan/kirkon tuottamia palveluita käyttämään - ja kirkon sekä sen toiminnan hyväksymään.

... Niinpä kunnat mieluummin osallistuvat kirkon valmiin ja kauan olemassa olleen perheneuvonnan kustannuksiin kuin pystyttäisivät vastaavan järjestelmän palkka- ja muine kuluineen itse...

Tuo menettely on poliittinen päätös, mutta poliittisella päätöksellä ei voi ohittaa uskonvapaus- tai yhdenvertaisuusperiaatteita.

... Eivätkä perheneuvolatkaan (ent. kasvatusneuvola) ole aina olleet kuntien tuottamaa palvelua; järjestö nekin on aikanaan pystyttänyt.

Entä sitten?

[Mirri]

Mutta samalla periaatteella kuin islaminuskoiset saavat koulussa kunnan tarjoamana muuta ruokaa kuin sianlihaa, kunnan on uskonnottomille tarjottava mahdollisuus samantasoiseen, mutta arvovapaasti tuotettuun palveluun kuin mitä se tarjoaa niille, jotka suostuvat kirkon toimintoihin osallistumaan/kirkon tuottamia palveluita käyttämään - ja kirkon sekä sen toiminnan hyväksymään.

Ehkä tuossa onkin selitys sille, että jotkin kunnat käyttävät kirkon perheasiainneuvottelukeskusta, mutta jättävät osallistumatta kirkon perheneuvonnan kuluihin. Kuten Raumalla on tehty; on käytetty perheasiainneuvottelukeskusta kunnan palveluiden lisänä ja ohjattu asiakkaita sinne, muttei ole rahoitettu sitä.
Kun ei osallistuta kuluihin, ei olla mukana kirkon perheneuvonnassa - ei vaikka perheasiainneuvottelukeskusta käytetäänkin hyödyksi paikkaamaan mt-palvelutarvetta, jota kunta ei kykene itse hoitamaan. Kuten Rauma, jolla ei ollut omaa (lakisääteistä!) perheneuvolaa edes lapsiperheille.

En usko kuntien pystyvän tarjoamaan tulevaisuudessakaan perheneuvoloita psykoterapiapalveluineen muille kuin lapsiperheille. Joten jos kunnat eivät saisi tehdä yhteistyötä kirkon perheneuvonnan kanssa, muut kuin lapsiperheet jäisivät kokonaan ilman maksuttomia perheneuvonta- ja perheterapiapalveluja. Olisihan se sitten omalla tavallaan tasa-arvoista... Kirkolta saisivat maksuttomia mt-palveluja vain kirkkoon kuuluvat, muut maksaisivat nykyisten taksojen mukaan ja hakisivat Kelalta tukea.

[Kyllästynyt]

Mutta samalla periaatteella kuin islaminuskoiset saavat koulussa kunnan tarjoamana muuta ruokaa kuin sianlihaa, kunnan on uskonnottomille tarjottava mahdollisuus samantasoiseen, mutta arvovapaasti tuotettuun palveluun kuin mitä se tarjoaa niille, jotka suostuvat kirkon toimintoihin osallistumaan/kirkon tuottamia palveluita käyttämään - ja kirkon sekä sen toiminnan hyväksymään.

Ehkä tuossa onkin selitys sille, että jotkin kunnat käyttävät kirkon perheasiainneuvottelukeskusta, mutta jättävät osallistumatta kirkon perheneuvonnan kuluihin. Kuten Raumalla on tehty; on käytetty perheasiainneuvottelukeskusta kunnan palveluiden lisänä ja ohjattu asiakkaita sinne, muttei ole rahoitettu sitä.
Kun ei osallistuta kuluihin, ei olla mukana kirkon perheneuvonnassa - ei vaikka perheasiainneuvottelukeskusta käytetäänkin hyödyksi paikkaamaan mt-palvelutarvetta, jota kunta ei kykene itse hoitamaan...

Ei kyse ole ostamisesta/maksuttomuudesta tai maksamisesta, vaan kirkon tuottamien palveluiden käyttämisestä.

... Kuten Rauma, jolla ei ollut omaa (lakisääteistä!) perheneuvolaa edes lapsiperheille...

Raumalaisten pitäisi tehdä asiasta valitus ensin kaupunginvaltuustolle/kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle - ja jos se ei auta, mentävä ylemmäs (en tiedä olisiko asia Valviran, sairaanhoitopiirin vai sosiaali- ja terveysministeriön toimeenkuvaan kuuluva).

... En usko kuntien pystyvän tarjoamaan tulevaisuudessakaan perheneuvoloita psykoterapiapalveluineen muille kuin lapsiperheille...

Toivon, ettei tilanne jatkuisi samanlaisena/yhtä huonona kuin mitä se on ollut, mutta eipä minun toiveeni asiaa miksikään muuta.

... Joten jos kunnat eivät saisi tehdä yhteistyötä kirkon perheneuvonnan kanssa...

Onko joku sanonut, etteivät kunnat saisi tehdä yhteistyötä kirkon perheneuvonnan kanssa???
Kuka, ja missä?

... Joten jos kunnat eivät saisi tehdä yhteistyötä kirkon perheneuvonnan kanssa, muut kuin lapsiperheet jäisivät kokonaan ilman maksuttomia perheneuvonta- ja perheterapiapalveluja...

Kuten jo aiemmin totesin, ei tuo ole mikään kiveenhakattu asia jota ei pysty kukaan muuttamaan mihinkään suuntaan. Kaikkihan on kiinni kunnan päätöksentekijöistä - ja viimekädessä äänestäjistä.

... Olisihan se sitten omalla tavallaan tasa-arvoista... Kirkolta saisivat maksuttomia mt-palveluja vain kirkkoon kuuluvat, muut maksaisivat nykyisten taksojen mukaan ja hakisivat Kelalta tukea.

Kyllä, mutta pitää muistaa, että silloin kirkon myös olisi luovuttava verokanto-oikeudestaan (muutos jota kannatan lämpimästi).

[Mirri]

Kirkon yhteisöveroa ollaan muuttamassa vuosittaiseksi valtionavuksi. Kirkkoon kuulumattomat yksityishenkilöt eivät ole tähänkään asti maksaneet kirkollisveroa.

[Kyllästynyt]

Kirkon yhteisöveroa ollaan muuttamassa vuosittaiseksi valtionavuksi. Kirkkoon kuulumattomat yksityishenkilöt eivät ole tähänkään asti maksaneet kirkollisveroa.

Ei pidä täysin paikkaansa; yritykset joutuvat veron maksamaan vaikkei yksikään sen omistajista/osakkaista kirkkoon kuuluisi.
Tuo tarkoittaa sitä, että kun maksat esimerkiksi kampaajalle, sinä maksat kirkolle veroa - vaikka kampaaja ei olisi koskaan kirkkoon kuulunutkaan.

[Hilppa]

Kirkon yhteisöveroa ollaan muuttamassa vuosittaiseksi valtionavuksi. Kirkkoon kuulumattomat yksityishenkilöt eivät ole tähänkään asti maksaneet kirkollisveroa.

Ei pidä täysin paikkaansa; yritykset joutuvat veron maksamaan vaikkei yksikään sen omistajista/osakkaista kirkkoon kuuluisi.
Tuo tarkoittaa sitä, että kun maksat esimerkiksi kampaajalle, sinä maksat kirkolle veroa - vaikka kampaaja ei olisi koskaan kirkkoon kuulunutkaan.

Aina vaan hullummaksi menee. Jos elät Suomessa, maksat kirkolle halusitpa tai et. Kirkon yhteisövero on ongelmallinen, mutta niin on valtionapukin.

Keskustelu alkaa tässä vaiheessa mennä jo aika kauaksi aiheesta mielenterveyspalvelujen optimaalisin tuottotapa. Tosin kirkko on yksi osallinen ja siten kuuluu keskustelun piiriin.

[Mirri]

Kirkon yhteisöveroa ollaan muuttamassa vuosittaiseksi valtionavuksi. Kirkkoon kuulumattomat yksityishenkilöt eivät ole tähänkään asti maksaneet kirkollisveroa.

Ei pidä täysin paikkaansa; yritykset joutuvat veron maksamaan vaikkei yksikään sen omistajista/osakkaista kirkkoon kuuluisi.
Tuo tarkoittaa sitä, että kun maksat esimerkiksi kampaajalle, sinä maksat kirkolle veroa - vaikka kampaaja ei olisi koskaan kirkkoon kuulunutkaan.

Tässä asiaa kirkollisverosta:

Kirkollisvero

Kirkon jäsen maksaa kirkollisveroa sille seurakunnalle, jonka alueella hän asui edellisen vuoden lopussa. Kirkollisveroprosentin keskiarvo oli viime vuonna 1,4. Veroprosentti vaihtelee yhdestä prosentista kahteen prosenttiin.
Kirkollisvero kerätään valtion- ja kunnallisveron yhteydessä. Kirkko korvaa verohallinnolle valtiolle verojen keräämisestä aiheutuvat kulut (20 miljoonaa euroa vuonna 2012).

Yhteisövero

Yritykset ja yhteisöt maksavat valtiolle tilivuoden voitostaan yhteisöveroa. Osa siitä tilitetään kirkolle. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon yhteinen osuus yhteisöveron tuotosta vuosina 2007 ja 2008 oli 1,75 prosenttia. Vuoden 2009 alusta alkaen jako-osuus nostettiin 2,55 prosenttiin. Korotus oli tilapäinen ja se päättyi vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2012 jako-osuus oli 2,3 prosenttia.

Kirkon yhteisöverosta saama osuus on tukea yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien hoitamisesta. Niihin lasketaan hautaustoimi, kirkonkirjojen pito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito. Esimerkiksi hautaustoimen, väestökirjanpitoon ja kansallisen kulttuuriperinnön ylläpitoon liittyvien tehtävien kulut olivat noin 158 miljoonaa euroa vuonna 2012. Vuonna 2011 kulut olivat 137 miljoonaa euroa.

Erillinen yhteisöjen ja yritysten maksama kirkollisvero lopetettiin vuonna 1993.

(lihavointi minun)
https://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/F479 ... nt&lang=FI

Kuten sanottu, kirkon saama osuus yhteisöverosta on tarkoitus lakkauttaa, ja tilalle tulee vuotuinen valtionapu.

[Kyllästynyt]

... Yritykset ja yhteisöt maksavat valtiolle tilivuoden voitostaan yhteisöveroa. Osa siitä tilitetään kirkolle. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon yhteinen osuus yhteisöveron tuotosta vuosina 2007 ja 2008 oli 1,75 prosenttia. Vuoden 2009 alusta alkaen jako-osuus nostettiin 2,55 prosenttiin. Korotus oli tilapäinen ja se päättyi vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2012 jako-osuus oli 2,3 prosenttia.

Kirkon yhteisöverosta saama osuus on tukea yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien hoitamisesta. Niihin lasketaan hautaustoimi, kirkonkirjojen pito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito. Esimerkiksi hautaustoimen, väestökirjanpitoon ja kansallisen kulttuuriperinnön ylläpitoon liittyvien tehtävien kulut olivat noin 158 miljoonaa euroa vuonna 2012. Vuonna 2011 kulut olivat 137 miljoonaa euroa.
[/b]
Erillinen yhteisöjen ja yritysten maksama kirkollisvero lopetettiin vuonna 1993.

... Kuten sanottu, kirkon saama osuus yhteisöverosta on tarkoitus lakkauttaa, ja tilalle tulee vuotuinen valtionapu.

Mistäs ajattelet rahat siihen valtionapuun saatavan?

[Hilppa]

...
En usko kuntien pystyvän tarjoamaan tulevaisuudessakaan perheneuvoloita psykoterapiapalveluineen muille kuin lapsiperheille. Joten jos kunnat eivät saisi tehdä yhteistyötä kirkon perheneuvonnan kanssa, muut kuin lapsiperheet jäisivät kokonaan ilman maksuttomia perheneuvonta- ja perheterapiapalveluja. Olisihan se sitten omalla tavallaan tasa-arvoista... Kirkolta saisivat maksuttomia mt-palveluja vain kirkkoon kuuluvat, muut maksaisivat nykyisten taksojen mukaan ja hakisivat Kelalta tukea.

[/quote]
Tämä nykyinen kokoomus — sos.dem. — kristilliset — vihreät — ruotsalaiset viisikkohallitus on onnistunut tahkoamaan joidenkin päähän, että ulkoistettu palvelu on paras palvelu, kustannustehokkain ja ennen kaikkea ihmisten suosikki. Kun saadaan tehottomat julkisen sektorin piirissä työskentelevät potkaistua pellolle ja ostetaan palvelut vouchereilla, saadaan säästöjä aikaan. Tuo mentaliteetti on ollut vallalla melko pitkään, eikä suuntaus ole tullut tiensä päähän suinkaan. Terveydenhuolto on päällekkäinen kaksijakoinen järjestelmä, jota rahoitetaan kahdella sektorilla, mikä ei ole kenenkään edun, ei potilaan eikä veronmaksajan, kannalta optimaalinen järjestelmä. Terveydenhuoltojärjestelmän on joka tapauksessa kehityttävä koko ajan, mitä se on kyennyt keskivertoisesti tekemäänkin ja joillakin aloilla pystynyt kehittämään maailmantasolla huipputasoisen hoitojärjestelmän. Miksi se ei tuolloin kykenisi kehittymään myös mielenterveyspalvelujen tuottajana huipuksi tai edes hyväksi?

Mitä kirkon primaarisiin tehtäviin kuuluu? Mielenterveyspalvelujen tarjoaminenko?

[Hilppa]

Hoito ei ole laitonta, mutta hoidotta jättäminen on. Sinä sanot yllä olevassa lauseessasi, että "uskonnollisen yhteisön (kuten esim evlut kirkon perheneuvonnan terapia) ei ole laitonta.
Ei se (tietenkään) olekaan, mutta jos jotakin palvelua tuotetaan yhteiskunnan varoin vain joltakin uskonnolliselta yhteisöltä ostettuna ja jätetään palvelutta ne jotka eivät vakaumuksensa perusteella ko. uskonnollisen yhteisön tuottamaa palvelua halua käyttää -> se on laiton järjestely.

Se on selvää, etteivät kuntien voimavarat riitä tuottamaan kirkon perheneuvonnan kaltaista palvelua, joten ehkä kuntien pitäisi evätä kaikilta mahdollisuus käyttää kirkon palveluja. Kunnat sanoutuisivat irti kirkon perheasiainneuvottelukeskuksesta, eivätkä osallistuisi niiden kuluihin. Silloin perheasiainneuvottelukeskukset tuskin olisivan ilmaisia ja kaikille avoimia hoitopaikkoja, mutta eipä olisi enää mainitsemaasi ongelmaa.

Vai mitä ehdottaisit ratkaisuksi 'laittomaan' tilanteeseen?

Voidaanhan eri organisaatioihin tehdä uudistuksia ja rakennetta muuttaa. Entä, jos kunta palkkaisikin Perheasianneuvottelukeskuksen terapeutit omille palkkalistoilleen ja kirkko luopuisi mielenterveyspalvelujen tuottamisesta?

[Mirri]

Tässä on valtiovarainministeriön tuore selvitys kirkon (lut. ja ort.) yhteiskunnallisista tehtävistä, niin lakisääteisistä kuin vapaaehtoisistakin:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_ ... sisten.pdf

[Mirri]

Voidaanhan eri organisaatioihin tehdä uudistuksia ja rakennetta muuttaa. Entä, jos kunta palkkaisikin Perheasianneuvottelukeskuksen terapeutit omille palkkalistoilleen ja kirkko luopuisi mielenterveyspalvelujen tuottamisesta?

Jään mielenkiinnolla odottamaan aikaa, jolloin kunnat ottavat perheasiainneuvottelukeskukset palkka- ja muine kustannuksineen itselleen.

[Hilppa]

Seurakuntien palvelutyö sekä lapsi- ja nuorisotyö
Evankelis-luterilaiset seurakunnat harjoittavat laajasti sosiaalista palvelutoimintaa kuten diakoniaa, perheneuvontaa, sairaalasielunhoitoa ja yhteiskunnallista työtä. Seurakunnan tehtäviä koskevassa kirkkolain 4 luvun 1 §:ssä mainitaan muun muassa diakonia sekä muut kristilliseen sanomaan perustuvat palvelutehtävät. Diakonian työmuotoihin kuuluu lähimmäispalvelu, kotikäynnit, sielunhoito, taloudellinen avustaminen, tukiasuntotoiminta, päihde- ja huumeongelmaisten tukeminen, velkaneuvonta, ruokapankkitoiminta sekä erilaiset ryhmä- ja vapaaehtoistyön muodot kuten vanhusten, vammaisten, mielenterveysongelmaisten, riippuvuuksista kärsivien tukiryhmät, perheryhmät, kriisiryhmät, sururyhmät, retket, leirit jne.
Seurakuntien palveluksessa vuonna 2012 oli 1 397 diakoniatyöntekijää ja lisäksi diakoniatyössä oli mukana noin 32 000 vapaaehtoistyöntekijää. Diakoniatyöntekijöiden asiakaskontaktien määrä vastaanotolla, kodeissa ja laitoksissa oli vuonna 2012 noin 378 798. Sisällöltään asiakaskontaktit koskivat useimmin taloudellisia (noin 181 000 asiakaskontaktia), terveyteen liittyviä (noin 123 000), ihmissuhdekysymyksiä (noin 110 000), hengellisiä (noin 76 000) sekä työelämään liittyviä kysymyksiä (noin 36 000). Huomion arvoista yhteydenoton syynä ovat väkivallan kokemukset (noin 6500). Puhelinkontaktien määrä diakoniatyössä oli noin 256 000 kontaktia, joten asiakaskontaktien määräksi kertyi yhtensä noin 635 000.
Varsinaisen diakoniatyön lisäksi seurakuntien palvelutoimintaan voidaan lukea muun muassa perheneuvonta, palveleva puhelin ja yhteiskunnallinen työ.
Palvelutyön nettokulut vuonna 2012 olivat yhteensä noin 140 milj. euroa, joka jakautui seuraavasti: diakonia noin 113,2 milj. euroa, perheneuvonta noin 11,4 milj. euroa, sairaalasielunhoito noin 10 milj. euroa, palveleva puhelin noin 1,4 milj. euroa, yhteiskunnallinen työ noin 3,8 milj. euroa ja muu palvelu noin 1,4 milj. euroa.
Evankelis-luterilaisten seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön nettokulut vuonna 2012 olivat noin 339 milj. euroa. Henkilöstön määrä oli lapsityössä 2 590 ja nuorisotyössä 1 303. Kustannuksiltaan merkittävimmät lapsi- ja nuorisotyön muodot ovat päiväkerhotyö, rippikoulu, varhaisnuorisotyö, nuorisotyö ja perhekerhotyö sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.

Edelläoleva lainaus Mirrin linkistä VM:n sivustolta. En kykene löytämään sieltä psykiatristen palvelujen järjestämiseen viittaavaa lukuunottamatta ehkä palvelevaa puhelinta. On perheneuvontaa, lapsi- ja nuorityötä, mielenterveysongelmaisten tukiryhmätoiminta tms. Kaikki tärkeitä toimintoja, mutta suoranaisesti nuo eivät liity tämän ketjun potentiaalisiin ratkaisuvaihtoehtoihin masennuksesta kärsivän potilaan psykiatriseksi hoitoratkaisuksi.

Lisäys 22.11: , lukuunottamatta ehkä...

[Hilppa]

Voidaanhan eri organisaatioihin tehdä uudistuksia ja rakennetta muuttaa. Entä, jos kunta palkkaisikin Perheasianneuvottelukeskuksen terapeutit omille palkkalistoilleen ja kirkko luopuisi mielenterveyspalvelujen tuottamisesta?

Jään mielenkiinnolla odottamaan aikaa, jolloin kunnat ottavat perheasiainneuvottelukeskukset palkka- ja muine kustannuksineen itselleen.

Organisaatiouudistukset yleensä tuppaavat olemaan leikkurin tapaan toimivia. Mutta tuo oli vain ilmaan heitetty ajatus, ei mikään toteutettavaksi tarkoitettu toimintamalli.

[Kuutar]

Hilppa:Terveydenhuoltojärjestelmän on joka tapauksessa kehityttävä koko ajan, mitä se on kyennyt keskivertoisesti tekemäänkin ja joillakin aloilla pystynyt kehittämään maailmantasolla huipputasoisen hoitojärjestelmän. Miksi se ei tuolloin kykenisi kehittymään myös mielenterveyspalvelujen tuottajana huipuksi tai edes hyväksi?

Yksi syy on kyllä myös medikalisaatio. On ehdotettu, että ehkä sote -uudistuksen jälkeen potilas saisi valita itse hoitopaikkansa. Tämä voisi parantaa palvelujen laatua. Seuraavat lainaukset ovat Marina Erholan pääkirjoituksesta Lääkärilehdessä 40/2013:

"Sote-uudistuksen tilannekuva muuttui"
Julkaistu 03.10.2013: http://www.laakarilehti.fi/kommentti/in ... 884/type=7

THL on valmistellut laajan asiantuntijajoukon kanssa aloitetta, jossa esitetään useita toimenpiteitä. Tavoitteena on kohdentaa terveydenhuollon voimavarat niin, että kiireettömään hoitoon pääsee jonottamatta ja potilaalla on myös käytännössä mahdollisuus valita hoitopaikkansa.

Tarkoittaakohan tuo sitä, että potilas voi mennä hoitoon myös toiseen kuntaan?

Jotta tavoitteisiin päästään, pitää perusterveydenhuollon palvelujen tuottajakuntaa laajentaa ja monipuolistaa, jolloin julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksyttäisiin yhtenäisin kriteerein sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia.

Eikö noin ole jo nyt?

Palvelujen nykyisiä tuotantoperiaatteita tulee muuttaa ennakkoluulottomasti. Työterveyshuollon rooli voidaan palauttaa kohti alkuperäistä perustehtävää. Tätä tuetaan muuttamalla työnantajille maksettavia korvauksia ennaltaehkäisyyn kannustaviksi.

Tämä lienee hyvä uutinen, jos esimerkiksi terapiaan pääsisi helpommin.

[Hilppa]

Hilppa:Terveydenhuoltojärjestelmän on joka tapauksessa kehityttävä koko ajan, mitä se on kyennyt keskivertoisesti tekemäänkin ja joillakin aloilla pystynyt kehittämään maailmantasolla huipputasoisen hoitojärjestelmän. Miksi se ei tuolloin kykenisi kehittymään myös mielenterveyspalvelujen tuottajana huipuksi tai edes hyväksi?

Yksi syy on kyllä myös medikalisaatio...

Tarkoitat, että lääkkeet ovat halpaa hoitoa ja siksi usein jätetty ainoaksi hoitomenetelmäksi? Jos lääke ja/tai terapia ei tuota paranemista, hoitoa ei voida sanoa onnistuneeksi. Ei lääkehoitokaan ole pelkästään lääkereseptin käteen lykkäämistä, vaan tarvitsee tuekseen psykiatrin asiantuntemuksen, tutkimuksen, seurannan ja vähintään tukitoimet, psykoedukaation. Sen sijaan täysin lääkkeetön hoito vakavissa mielenterveyden häiriöissä lienee harvinaisempi vaihtoehto.

...On ehdotettu, että ehkä sote -uudistuksen jälkeen potilas saisi valita itse hoitopaikkansa. Tämä voisi parantaa palvelujen laatua. Seuraavat lainaukset ovat Marina Erholan pääkirjoituksesta Lääkärilehdessä 40/2013:

"Sote-uudistuksen tilannekuva muuttui"
Julkaistu 03.10.2013: http://www.laakarilehti.fi/kommentti/in ... 884/type=7

THL on valmistellut laajan asiantuntijajoukon kanssa aloitetta, jossa esitetään useita toimenpiteitä. Tavoitteena on kohdentaa terveydenhuollon voimavarat niin, että kiireettömään hoitoon pääsee jonottamatta ja potilaalla on myös käytännössä mahdollisuus valita hoitopaikkansa.

Tarkoittaakohan tuo sitä, että potilas voi mennä hoitoon myös toiseen kuntaan?

Jotta tavoitteisiin päästään, pitää perusterveydenhuollon palvelujen tuottajakuntaa laajentaa ja monipuolistaa, jolloin julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksyttäisiin yhtenäisin kriteerein sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia.

Eikö noin ole jo nyt?

Jossain määrin on jo. En usko, että yksityistäminen on ratkaisu. Siihen liittyy valitettavasti jo nyt negatiivisia piirteitä. Mutta tämän pohdinta kokonaisuudessaan ei ole tämän ketjun aihe.

[Psykopatologia]

Tässä on valtiovarainministeriön tuore selvitys kirkon (lut. ja ort.) yhteiskunnallisista tehtävistä, niin lakisääteisistä kuin vapaaehtoisistakin:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_ ... sisten.pdf

Johdannosta:
(- -)
Uskonnollisten yhdyskuntien suorittamat yhteiskunnalliset tehtävät voidaan jakaa lakisääteisiin ja
vapaaehtoisiin tehtäviin. Lakisääteisiä tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito sekä
kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Vapaaehtoisiin tehtäviin kuuluvat
mm. diakonia-, lapsi- ja nuorisotyö sekä muunlaiset sosiaalipalvelut.
(- -)

Mielestäni mm. ko. vapaaehtoistyöt kuuluisivat valtiolle ja kunnille. Vapaaehtoistyötä tehdään
tavallisesti hyvästä sydämestä ja ilmaiseksi, mutta kirkolla palkattujen työntekijöiden voimin.
Kirkko kerää liikaa verotuloja, kun sillä varaa moiseen.

[Kuutar]

Hilppa: Mutta tämän pohdinta kokonaisuudessaan ei ole tämän ketjun aihe.

Miten niin ei ole? Sote -uudistus eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on suuri muutos. Ehkä terveyskeskuksissakin on sitten parempaa hoitoa masennukseen.

[Kuutar]

Kuutar: Yksi syy on kyllä myös medikalisaatio.

Puhuin ylidiagnosoinnista.

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html ... 886/type=1

Lääkärilehti, Julkaistu 04.10.2013 (kirjoittaja: Miia Soininen):

Ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa pitää purkaa, muuten ei pian ole varaa hoitaa vaikeimmin sairaita, toteaa Iris Pasternack, jonka mukaan ylioptimismi johtaa jo 
terveiden ihmisten hoitamiseen.

-Voi tulla hetki, että on pakko tehdä jotakin tälle valtavalle lääketieteellisten toimien määrälle. On harkittava, ketä hoidetaan näin epävarmalla pohjalla. Niukoilla resursseilla pitäisi keskittyä vaikeimpiin tapauksiin. Uhkana on, että todella sairaat jäävät hoitamatta.

[Kuutar]

Offtopic: Kumpi on kieliopillisesti oikein: diagnosointi vai diagnostisointi?