Psykopaattiset vanhemmat

[Kahvi]

Otsikko korjattu vielä uudestaan - adjektiivinen muoto tosiaan lienee paras.

[Repee]

Ei kata ei, sanoo "ei mikään" (paitsi ehkä kiraffi). Viittaus siis aiempaan: "...narsisti kattaa...".

[Repee]

Minusta olisi aina suositeltavaa käyttää adjektiivisa muotoja,
tässä tapauksessa "psykopaattiset vanhemmat".

Myös:
Joku on narsistinen (ei narsisti), yms.

Miksi?

Jotenkin miellän niin, että "narsistinen" kuulostaa "lievemmältä" kuin "narsisti".
"Psykopaattinen" on "vain psykopaattinen", ei "psykopaatti".

Itse en osaa selittää "miksi".

[Psykopatologia]

Adjektiiviset ovat lievempiä eivätkä niin leimaavia.

Nominatiivimuotoja käytetään yleisesti myös sairastajista: diabeetikko, anorektikko ym.
mutta ei (persoonallisuus)häirikkö! vaan häiriöinen.

Nominatiivimuodot karakterisoivat ihmistä: 32-vuotias autonkuljettaja yms,
ja ammattien osalta ne ovat oikeassa käytössä.

Hirvitys olisi esimerkiksi:
Kyseessä on 20-vuotias narkomaani(kko), joka on ammatiltaan autonkuljettaja.

Vrt. Kyseessä on 20-vuotias autokuljettaja, jonka ongelmana on narkoottisten aineiden käyttö.

Mirri on halunnut sanoa "skitsofreenikko", ei "skitsofreeninen".

[Mirri]

Mirri on halunnut sanoa "skitsofreenikko", ei "skitsofreeninen".

Noinko olen halunnut sanoa?

Juuri olin kertomassa, että minustakin adjektiivien käyttö kuulostaisi paremmalta; esim. narsistinen mieluummin kuin narsisti. Mutta jos kerran olen ollut sitä mieltä, että skitsofreenikko on parempi vaihtoehto kuin skitsofreeninen...

Mielipiteistäni riippumatta on myös persoonallisuushäiriödiagnooseja, joissa selkeästi ilmenee adjektiivinen ilmaisu. Narsistinen, epäsosiaalinen, huomiohakuinen... Valitettavasti tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö ei ilmaisuna sisällä adjektiivista muotoa.
Mutta jos puhuttaisiinkin häiriintyneistä ihmisistä - siinä olisi adjektiivinen muoto, ja ilmaisu kattaisi aika paljon ilman mitään 'diagnosoimisia' ja 'leimailuja'.

[Psykopatologia]

Olit ensin adjektiivisen kannalla mutta sitten käänsit maitokärrysi;
perusteluna taisi olla, että skitsofreenikko kuvaa niin hyvin asianomaisen
olemista yms.

[Mirri]

Olit ensin adjektiivisen kannalla mutta sitten käänsit maitokärrysi;
perusteluna taisi olla, että skitsofreenikko kuvaa niin hyvin asianomaisen
olemista yms.

Kuvaa hyvin sairauden kokonaisvaltaisuutta...

Taitaa asia olla eri kuin narsisti/narsistinen, huomionhakija/huomionhakuinen, jne.

[Mirri]

Skitsofrenian ei tarvitse olla millään tavalla kokonaisvaltaista henkilöstä ulospäin katsoen.

Ok. Nyt on tämä ketju ilmeisesti ohjattu skitsofrenian ja skitsofreniapotilaiden miettimiseen.
Ohjaamiseen ei tarvittu kuin yksi virke - 'syötti', johon minä kohteena tartuin:

Mirri on halunnut sanoa "skitsofreenikko", ei "skitsofreeninen".

[Kahvi]

Kaikista mt-häröistä lienee pahin, rankin ja surullisin paranoidinen skitsofrenia. Vanhemmuuden kannalta sillä ei (tässä yhteydessä) liene niin suurta merkitystä, koska moinen henkilö tuskin pystyy näyttelemään "normaalia&ihanaa" henkilöä ulkopuolisille. Kait?

Nämä rajatilat, kaikennäköiset -patiat sun muut lienevät lapsen kannalta rankimpia. Moisista kärsivät aikuiset kun pystyvät pitämään (edes jotenkuten) niitä kulissejaan yllä. Esim narsistinen voi vaikuttaa ulkopuolisten silmiltä vallan mukavalta hepulta,mutta lähipiiri on in deep-deep-shit.

[Mirri]

Miten mielenterveysongelmaisen omaisen ongelmat liittyvät ketjuun "psykopaattiäidit" tai ikään kuin "psykopaattiäitien" nimikkeistön käsittely helpottaisi omaiseen liittyvien ongelmien työstämistä? Sitä en ymmärrä.

Lähisukulaiseni, mielenterveysongelmista kärsivä hänkin, on äiti myös, tosin jo aikuisen lapsen äiti. En koe millään tavalla helpottavaksi tai auttavaksi meidän sukulaisten huoltamme ja olotilaamme, että palstalla on ketju, jonka nimenä komeilee "psykopaattiäidit". Päinvastoin ahdistavana.

Myös edesmennyt isäni toimi ikävästi meitä lapsiaan kohtaan, mutta en koe millään tavalla helpotukseksi, lohduttavaksi tai edes ymmärrettäväksi sitä, että terapeuttini käytti "osoittamista" luonnehtiessaan isääni narsistiseksi.

Jokainen tietysti käsittelee omia asioitaan kuten haluaa ja parhaakseen näkee. Enkä ole mikään arvostelemaan teidän käsittelytapaanne eli älkää ottako tätä viestiäni moitteena vaan, että erilaisia olemme.

Hilppa, en tietääkseni millään lailla kumonnut sinun kokemuksiasi, enkä edes väittänyt vastaan, vaikka olenkin sitä mieltä (minäkin nimenomaan oman kokemukseni perusteella), että sanoja tarvitaan tässä asiassa.

Ei kai ole sinulta pois, jos joku toteaa isänsä tai äitinsä vaikkapa narsistiksi; eikä ole sanojen käyttäjältä pois, vaikket sinä läheisenä tunnekaan tarvitsevasi sanoja käyttöösi voidaksesi ilmaista mistä 'häiriöisen' vanhemman kohdalla on kysymys.

Enkä ole mikään arvostelemaan teidän käsittelytapaanne eli älkää ottako tätä viestiäni moitteena vaan, että erilaisia olemme

Tuon tulkitsin niin, että keskustelkaa rauhassa, joten jatkoin... Mutta mitä sinä todellisuudessa tarkoitit toteamuksellasi, ja millaista vastausta kaipailit viestiisi; se olisi kiva kuulla.

[Hilppa]

Miten mielenterveysongelmaisen omaisen ongelmat liittyvät ketjuun "psykopaattiäidit" tai ikään kuin "psykopaattiäitien" nimikkeistön käsittely helpottaisi omaiseen liittyvien ongelmien työstämistä? Sitä en ymmärrä.

Lähisukulaiseni, mielenterveysongelmista kärsivä hänkin, on äiti myös, tosin jo aikuisen lapsen äiti. En koe millään tavalla helpottavaksi tai auttavaksi meidän sukulaisten huoltamme ja olotilaamme, että palstalla on ketju, jonka nimenä komeilee "psykopaattiäidit". Päinvastoin ahdistavana.

Myös edesmennyt isäni toimi ikävästi meitä lapsiaan kohtaan, mutta en koe millään tavalla helpotukseksi, lohduttavaksi tai edes ymmärrettäväksi sitä, että terapeuttini käytti "osoittamista" luonnehtiessaan isääni narsistiseksi.

Jokainen tietysti käsittelee omia asioitaan kuten haluaa ja parhaakseen näkee. Enkä ole mikään arvostelemaan teidän käsittelytapaanne eli älkää ottako tätä viestiäni moitteena vaan, että erilaisia olemme.

Hilppa, en tietääkseni millään lailla kumonnut sinun kokemuksiasi, enkä edes väittänyt vastaan, vaikka olenkin sitä mieltä (minäkin nimenomaan oman kokemukseni perusteella), että sanoja tarvitaan tässä asiassa.

En minäkään ole missään väittänyt sellaista, että sinä olisit kumonnut minun kokemuksiani. Olet vain lakonisesti todennut oman mielipiteesi nimittelystä ottamatta lainkaan huomioon sellaista mahdollisuutta, että olisikin toisin. Missään et ole aiemmin todennut, että mielipiteesi perustuu omaan (tietenkin vankkaan) kokemukseesi, vaan ainoastaan että nimittelyn mahdollisuus tulee olla olemassa käyttökelpoisena sanoituksen keinona.

Ei kai ole sinulta pois, jos joku toteaa isänsä tai äitinsä vaikkapa narsistiksi; eikä ole sanojen käyttäjältä pois, vaikket sinä läheisenä tunnekaan tarvitsevasi sanoja käyttöösi voidaksesi ilmaista mistä 'häiriöisen' vanhemman kohdalla on kysymys.

Onpa todella vihamielinen ilmaisu "Ei kai ole sinulta pois". Onko keskustelussa yleisestikin kyse mielestäsi jostakin taistelusta, keneltä olisi mikäkin pois?

Mielestäni keskustelussa tulisi ottaa huomioon muut keskustelukumppanit. Vuodesta toiseen täällä keskustelemme, joten voidaan käyttää ilmaisua keskustelukumppanit. Tuolloin se tarkoittaa, että vastataan kaikille osallistujille huomiota suoden, myös myötätuntoista. Eikä kyse ole mistään linnunliverryksestä vaan aivan tavanomaisesta keskustelusta.

Lisäksi tuosta itse asiasta eli mielipiteestä nimittelyn käytöstä sanoituksen keinona. Nimittely sanoituksen keinona ei palvele ketään vaan ainoastaan voi jopa johtaa fataalisti harhaan (varsinkin kun sanojen käyttäjä yleensä ei ole alan asiantuntija). Sanoittaminen ja kokemuksistaan puhuminen ja niihin vastavuoroisesti myötätunnon saaminen ei edellytä nimittelysanojen käyttöä. Mielessään kukin sadattelee mitä huvittaa ja voi olla helpottavaakin omata vihan ajatuksia akuutin harmituksen käydessä täysillä kierroksilla, mutta missään vähänkään syvemmässä ja pitkäjännitteisessä varsinaisessa terapiassa nimittelytermien etsintä ja toisen ihmisen (vaikkapa läheisen) edesottamusten pilkuntarkka kuvaus ja termien käyttö ei tuota tulosta, ainakaan suurta. Sen käsityksen, minkä aikoinan kokemusteni kautta sain, uskallan sanoa, että "Terapia lähtee tunteen kuvauksesta ja itse asiassa oman itsen kuvauksesta ja sanoittamisesta".

Enkä ole mikään arvostelemaan teidän käsittelytapaanne eli älkää ottako tätä viestiäni moitteena vaan, että erilaisia olemme

Tuon tulkitsin niin, että keskustelkaa rauhassa, joten jatkoin... Mutta mitä sinä todellisuudessa tarkoitit toteamuksellasi, ja millaista vastausta kaipailit viestiisi; se olisi kiva kuulla.

Joten siis tarkoitatko, että ainoastaan toiveesi olisi ollut sulkea minut mielipiteineni ja esitystapoineni keskustelun ulkopuolelle?

[Mirri]

Olet vain lakonisesti todennut oman mielipiteesi nimittelystä ottamatta lainkaan huomioon sellaista mahdollisuutta, että olisikin toisin. Missään et ole aiemmin todennut, että mielipiteesi perustuu omaan (tietenkin vankkaan) kokemukseesi, vaan ainoastaan että nimittelyn mahdollisuus tulee olla olemassa käyttökelpoisena sanoituksen keinona.

Mistä ihmeen nimittelystä sinä puhut, ja väität vielä minun olevan nimittelyn kannalla?

En pidä häiriintyneiden/narsististen/luonnehäiriöisten/persoonallisuushäiriöisten vanhempien sanomista häiriintyneiksi/narsistisiksi/luonnehäiriöisiksi, jne. ollenkaan nimittelynä enkä edes osoitteluna. Minä siis en puolla nimittelyä, koska en pidä tätä asiaa ollenkaan nimittelynä - en mitään sinne päinkään. Jos ihminen on häiriintynyt/narsistinen/luonnehäiriöinen, niin hän on sitä; ei häntä nimitellä, osoitella, eikä leimata toteamalla hänet häiriintyneeksi/narsistiseksi/luonnehäiriöiseksi.

Mutta ole sinä rauhassa sitä mieltä, että osoittelua ja nimittelyä on; jos haluat nähdä asian sellaisena. Minun mielipiteeni tuskin on sinulta pois, eikä sinun mielipiteesi ole minulta pois; kumpikin voidaan pitää oma mielipiteemme.
Ja varmaan voidaan mt-foorumilla keskustella narsistisista/häiriintyneistä vanhemmista, vaikket sinä tunnekaan tarvitsevasi sellaista keskustelua, ja vaikka se jopa loukkaisi sinua.

Sitä mieltä olen, että sinä teet väärin syyttämällä nimittelystä ihmisiä, jotka haluaisivat kirjoittaa ja keskustella puheena olevista vanhemmista, ja heitä kuvatessaan sanovat psykopaattisiksi/narsistisiksi/häiriintyneiksi/luonnehäiriöisiksi, ym.. Leimaat meidät nimittelijöiksi.

[Mirri]

Joten siis tarkoitatko, että ainoastaan toiveesi olisi ollut sulkea minut mielipiteineni ja esitystapoineni keskustelun ulkopuolelle?

En.

[Hilppa]

En pidä häiriintyneiden/narsististen/luonnehäiriöisten/persoonallisuushäiriöisten vanhempien sanomista häiriintyneiksi/narsistisiksi/luonnehäiriöisiksi, jne. ollenkaan nimittelynä enkä edes osoitteluna. Minä siis en puolla nimittelyä, koska en pidä tätä asiaa ollenkaan nimittelynä - en mitään sinne päinkään. Jos ihminen on häiriintynyt/narsistinen/luonnehäiriöinen, niin hän on sitä; ei häntä nimitellä, osoitella, eikä leimata toteamalla hänet häiriintyneeksi/narsistiseksi/luonnehäiriöiseksi.

Vaan miksi kutsut tuota henkilön, joka ei ole psykologian/psykiatrian asiantuntija, tekemänä, jos se ei ole nimittelyä?

Käyttämiäsi esimerkkejä voitaisiin pitää ainoastaan sofistikoidumpina korvaavina ilmaisuina esimerkiksi nimittelyille "Paska jätkä", "Mulkku tyyppi" tai "Tavan paviaani", jotka ovat vain tavallisten maallikoiden käyttämiä nimittelyitä.

Eli nimittelyä mikä nimittelyä, vaikka tekovelli sen suorittaisikin.

[Mirri]

En pidä häiriintyneiden/narsististen/luonnehäiriöisten/persoonallisuushäiriöisten vanhempien sanomista häiriintyneiksi/narsistisiksi/luonnehäiriöisiksi, jne. ollenkaan nimittelynä enkä edes osoitteluna. Minä siis en puolla nimittelyä, koska en pidä tätä asiaa ollenkaan nimittelynä - en mitään sinne päinkään. Jos ihminen on häiriintynyt/narsistinen/luonnehäiriöinen, niin hän on sitä; ei häntä nimitellä, osoitella, eikä leimata toteamalla hänet häiriintyneeksi/narsistiseksi/luonnehäiriöiseksi.

Vaan miksi kutsut tuota henkilön, joka ei ole psykologian/psykiatrian asiantuntija, tekemänä, jos se ei ole nimittelyä?
Käyttämiäsi esimerkkejä voitaisiin pitää ainoastaan sofistikoidumpina korvaavina ilmaisuina esimerkiksi nimittelyille "Paska jätkä", "Mulkku tyyppi" tai "Tavan paviaani", jotka ovat vain tavallisten maallikoiden käyttämiä nimittelyitä.

Eli nimittelyä mikä nimittelyä vaikka tekovelli sen suorittaisikin.

Pitääkö minun kutsua joksikin narsistisen äidin/isän sanomista narsistiseksi äidiksi/isäksi?

Jännä tuo sinun esittämäsi vertaus, ja myös mielestäni aika järkyttävä - vahvasti asenteellinen.
Minä en mitenkään onnistu ajattelemaan narsismia, luonnehäiriöisyyttä, enkä muutakaan häiriintyneisyyttä paskana tai mulkkuna, enkä myöskään paviaanina. Narsisti ei minun ajattelussani eikä käsitevarastossani todellakaan ole noita mitä sanoit - ei mitään sinne päinkään. Ikävää, jos sinä näet narsistin, luonnehäiriöisen, tai häiriintyneen ihmisen tuollaisena kuin kerrot. Että narsistiseksi tai luonnehäiriöiseksi sanominen on kuin sanoisi paska jätkä, mulkku tyyppi...

[Mirri]

Hilppa, huomaatko, että nyt - sinun tahdostasi - keskustellaan nimittelyistä, vaikka tätä ketjua ei aloitettu nimittelyistä keskustelemiseen, vaan ihan muuhun tarkoitukseen?
Otsikon aiheesta voisi olla tärkeää puhua mt-foorumilla, mutta sinä ohjasit ponnekkaasti keskustelun sivuraiteelle, koska et halunnut keskusteltavan narsistisista/häiriintyneistä/psykopaattisista, jne. vanhemmista.

[Hilppa]

En pidä häiriintyneiden/narsististen/luonnehäiriöisten/persoonallisuushäiriöisten vanhempien sanomista häiriintyneiksi/narsistisiksi/luonnehäiriöisiksi, jne. ollenkaan nimittelynä enkä edes osoitteluna. Minä siis en puolla nimittelyä, koska en pidä tätä asiaa ollenkaan nimittelynä - en mitään sinne päinkään. Jos ihminen on häiriintynyt/narsistinen/luonnehäiriöinen, niin hän on sitä; ei häntä nimitellä, osoitella, eikä leimata toteamalla hänet häiriintyneeksi/narsistiseksi/luonnehäiriöiseksi.

Vaan miksi kutsut tuota henkilön, joka ei ole psykologian/psykiatrian asiantuntija, tekemänä, jos se ei ole nimittelyä?
Käyttämiäsi esimerkkejä voitaisiin pitää ainoastaan sofistikoidumpina korvaavina ilmaisuina esimerkiksi nimittelyille "Paska jätkä", "Mulkku tyyppi" tai "Tavan paviaani", jotka ovat vain tavallisten maallikoiden käyttämiä nimittelyitä.

Eli nimittelyä mikä nimittelyä vaikka tekovelli sen suorittaisikin.

Pitääkö minun kutsua joksikin narsistisen äidin/isän sanomista narsistiseksi äidiksi/isäksi?

Sinä olet aiemmin nimenomaan kieltänyt narsistiksi kutsumisen olevan nimittelyä.

Jos se ei ole nimittelyä, mitä se sitten on, Mirri?

Jännä tuo sinun esittämäsi vertaus, ja myös mielestäni aika järkyttävä - vahvasti asenteellinen.
Minä en mitenkään onnistu ajattelemaan narsismia, luonnehäiriöisyyttä, enkä muutakaan häiriintyneisyyttä paskana tai mulkkuna, enkä myöskään paviaanina. Narsisti ei minun ajattelussani eikä käsitevarastossani todellakaan ole noita mitä sanoit - ei mitään sinne päinkään. Ikävää, jos sinä näet narsistin, luonnehäiriöisen, tai häiriintyneen ihmisen tuollaisena kuin kerrot. Että narsistiseksi tai luonnehäiriöiseksi sanominen on kuin sanoisi paska jätkä, mulkku tyyppi...

Miksi esittämäni olisi asenteellista? Siksikö, että esitin vertailun sofistikoidumpien ja vähemmän eleganttien rahvaanomaisten nimittelyiden välillä?

[Mirri]

Nimittely on minun sanavarastossani loukkaavaa. Narsismia en pidä loukkaavana käsitteenä, samoin en myöskään häiriintyneisyyttä pidä loukkaavana, enkä luonnehäiriöisyyttä. Psykopatia-sana toki on kyseenalainen, koska psykopatia usein viittaa rikollisuuteen, ts. lain rikkomiseen.

Hilppa, huomaatko, että nyt - sinun tahdostasi - keskustellaan (vai peräti väännetään?) nimittelyistä, vaikka tätä ketjua ei aloitettu nimittelyistä keskustelemiseen, vaan ihan muuhun tarkoitukseen? Jos sinä sanot henkilöä häiriintyneeksi, onko tarkoituksenasi silloin nimitellä häntä?

[Hilppa]

Nimittely on minun sanavarastossani loukkaavaa. Narsismia en pidä loukkaavana käsitteenä, samoin en myöskään häiriintyneisyyttä pidä loukkaavana, enkä luonnehäiriöisyyttä. Psykopatia-sana toki on kyseenalainen, koska psykopatia usein viittaa rikollisuuteen, ts. lain rikkomiseen.

Hilppa, huomaatko, että nyt - sinun tahdostasi - keskustellaan (vai peräti väännetään?) nimittelyistä, vaikka tätä ketjua ei aloitettu nimittelyistä keskustelemiseen, vaan ihan muuhun tarkoitukseen? Jos sinä sanot henkilöä häiriintyneeksi, onko tarkoituksenasi silloin nimitellä häntä?

Kuulepa Mirri: Mistä sinä päättelet minun tahtoni tilan? Sinä aloitit minun viestiäni lainaten ja sen perusteella olettamien esittämisen tänään 11.6.2012 9:52. Tuohon mainittuu viestiini et aiemmin ollut vastannut. Tuollainen viestini käsittely on sinun tahtotilaasi ja vallankäyttöäsi, ei minun.

Miksi nimittelystä ei saisi keskustella etenkin, kun ketjun otsikkona on nimittelyä lähentelevä "Psykopaattiset vanhemmat"? Mielestäni sopii keskustella siitäkin, onko aiheellista ylipäätään keskustelupalstoilla, blogeissa ynnä muualla netissä todentaen/taivastellen(/itse asiassa jopa juoruten) kyseisin nimikkein omaistensa terveydellisestä tilasta. Mutta eivät tuontyyppisiin ylilyönteihin syyllisty ainoastaan yksityiset ihmiset blogeissaan ja keskustelupalstoillaan vaan myös aivan tavalliset toimittajat luonnehtiessaan yritysjohtajien esimerkiksi niin ja niin moniprosenttisesti olevan psykopaatteja.

En pidä sanasta häiriintynyt. En etenkään, kun sitä käytetään toteavassa merkityksessään luonnehtimassa ihmistä ja persoonaa. Käytös sen sijaan voi mielestäni olla häiriintynyttä. Ajatukseni pohjautuu siihen käsitykseen, että ainoastaan psykologian/psykiatrian asiantuntija voi tutkimusten perusteella todeta jonkun ihmisen sairaudentilan.

[Mirri]

Nimittely on minun sanavarastossani loukkaavaa. Narsismia en pidä loukkaavana käsitteenä, samoin en myöskään häiriintyneisyyttä pidä loukkaavana, enkä luonnehäiriöisyyttä. Psykopatia-sana toki on kyseenalainen, koska psykopatia usein viittaa rikollisuuteen, ts. lain rikkomiseen.

Hilppa, huomaatko, että nyt - sinun tahdostasi - keskustellaan (vai peräti väännetään?) nimittelyistä, vaikka tätä ketjua ei aloitettu nimittelyistä keskustelemiseen, vaan ihan muuhun tarkoitukseen? Jos sinä sanot henkilöä häiriintyneeksi, onko tarkoituksenasi silloin nimitellä häntä?

Kuulepa Mirri: Mistä sinä päättelet minun tahtoni tilan? Sinä aloitit minun viestiäni lainaten ja sen perusteella olettamien esittämisen tänään 11.6.2012 9:52. Tuohon mainittuu viestiini et aiemmin ollut vastannut. Tuollainen viestini käsittely on sinun tahtotilaasi ja vallankäyttöäsi, ei minun.

Miksi nimittelystä ei saisi keskustella etenkin, kun ketjun otsikkona on nimittelyä lähentelevä "Psykopaattiset vanhemmat"? Mielestäni sopii keskustella siitäkin, onko aiheellista ylipäätään keskustelupalstoilla, blogeissa ynnä muualla netissä todentaen/taivastellen(/itse asiassa jopa juoruten) kyseisin nimikkein omaistensa terveydellisestä tilasta. Mutta eivät tuontyyppisiin ylilyönteihin syyllisty ainoastaan yksityiset ihmiset blogeissaan ja keskustelupalstoillaan vaan myös aivan tavalliset toimittajat luonnehtiessaan yritysjohtajien esimerkiksi niin ja niin monta prosenttia olevan psykopaatteja.

En pidä sanasta häiriintynyt. En etenkään, kun sitä käytetään toteavassa merkityksessään luonnehtimassa ihmistä ja persoonaa. Käytös sen sijaan voi mielestäni olla häiriintynyttä. Ajatukseni pohjautuu siihen käsitykseen, että ainoastaan psykologian/psykiatrian asiantuntija voi tutkimusten perusteella todeta jonkun ihmisen sairaudentilan.

Hilppa, erehdyinkö olettaessani sinun tahtovan tässä ketjussa keskustella nimittelystä?