M e r e o l o g i a

[Psykopatologia]

Teoriassa ja periaatteessa näin. Käytännössä kuitenkin verkkokalvosta takaisin
heijastuvan valon määrä on niin pieni, ettei sitä näe. Näkisi vain sen verkkokalvon.

Olin epätarkka: jos retina olisi peili ja valoa riittäisi, toki näkisi maiseman PEILISTÄ.
Tarkoitin sitä, että retinan soluryhmien aktivaatio ei vastaa ulkoista maisemaa
fysikaalisesti.

[Kahvi]

Ei pysy PP:n ajattelun perässä. Wikipedia vaan sitkeästi väittää, että kuva muodostuu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkokalvo

Samoiten silmälasien toiminta perustuu optiikkaan. Näkökykyä korjataan karkeasti sanottuna ihan samanlaisilla linsseillä kuin mitä esim kaukoputkessa on.

[Psykopatologia]

Eihän korvan tärykalvoonkaan muodostu ilmanpaine-erojen "kuvaa".

Ei retinan soluryhmissä vielä ole retinan "kuvaa", joka muodostuu
vasta syvemmällä aivoissa, vaikkakaan "kuva" ei näy aivoissa,
vaikka ne avattaisiin.

[Kahvi]

Ilman aivoja ei ole ajattelua. Mutta: M I N Ä AJATTELEN.

Tarkentaisitko.
Aivot ovat käsittääkseni se kropan osa, jossa tuo ajatteluksi sanottu toiminta biologisesti/fysiologisesti tapahtuu. Ei voi esim sanoa, että ajattelu tapahtuu maksassa tai varpaankynsissä. Miksi siis on väärin sanoa, että aivoni ajattelevat?

[Kahvi]

Olin epätarkka: jos retina olisi peili ja valoa riittäisi, toki näkisi maiseman PEILISTÄ.
Tarkoitin sitä, että retinan soluryhmien aktivaatio ei vastaa ulkoista maisemaa
fysikaalisesti.

Taikka jos se pieni homunculus ottaisi pensselin käteen ja maalaisi verkkokalvon valkoiseksi, niin silloin valkoiseen maalipintaan muodostuisi kuva homunculuksen ihailtavaksi?

Silmän tappi- ja sauvasolut eivät siis tajua välittävänsä kuvainformaatiota eteenpäin. Näköaistimus syntyy siis vasta aivoissa.

Itse vertaan hommaa digikameraan: linssin läpi kuva heijastuu kennolle, josta sitten kamera prosessoi kuvatiedoston. Linssi on mykiö, kenno on verkkokalvo ja kameran prosessori on aivot.

[Psykopatologia]

Klo 21.58

Ilman aivoja ei ole ajattelua. Mutta: M I N Ä AJATTELEN.

Tarkentaisitko.
Aivot ovat käsittääkseni se kropan osa, jossa tuo ajatteluksi sanottu
toiminta biologisesti/fysiologisesti tapahtuu. Ei voi esim sanoa,
että ajattelu tapahtuu maksassa tai varpaankynsissä. Miksi siis
on väärin sanoa, että aivoni ajattelevat?

Hermostoa on koko ruumiissa, mutta emme sano, että "hermostoni ajattelee",
koska keskushermosto on hermoston koodinoiva elin. Mutta emme kuitenkaan
voi lokalisoida ajattelua erityisesti johonkin aivojen osaan, joskin jotkut osat
ovat ajattelun kannalta tärkeämpiä. Toisaalta on luultavasti totta, että jotkut
aivojen osat eivät "ajattele" lainkaan. Ilmaus "aivoni liittyvät ajatteluuni",
saattaa olla korrekti.

Aivot ovat täysin tunnottomat; ne eivät "tiedä", jos niitä leikellään.

Jos otetaan ajattelun sijaan konkreettisempi toiminta, esimerkiksi päättäminen
tai käveleminen, sanomisten merkitys käy oudommaksi. Emme sano, että "aivoni
päättivät lähteä kävellen elokuviin", ja edelleen, että "aivojeni mielestä oli oikein
hyvä kuva!".

Täten aivojen fysiologinen toiminta liittyy kiinteästi minuuteen, joka on aivojen
välityksellä yhteydessä ja vuorovaikutuksessa ruumiin ja ulkomaailman kanssa.
Jos eristetyjä aivoja elätetään keinotekoisesti, luultavasti EEG-toimintaa
tapahtuu, mutta tapahtuuko ajattelua tai päättelyä yms?

[Psykopatologia]

Itse vertaan hommaa digikameraan: linssin läpi kuva heijastuu kennolle,
josta sitten kamera prosessoi kuvatiedoston. Linssi on mykiö, kenno on verkkokalvo
ja kameran prosessori on aivot.

Ei kai: ei ole olemassa kuvaa, joka kulkee linssin läpi; on vain säteilyä.
Ei kameran prosessorissakaan vielä ole kuvaa. Kuvan ENSI HETKI on
vasta sitten, kun ihminen katselee ko. produktiota

[Kahvi]

Hermostoa on koko ruumiissa, mutta emme sano, että "hermostoni ajattelee",
koska keskushermosto on hermoston koodinoiva elin. Mutta emme kuitenkaan
voi lokalisoida ajattelua erityisesti johonkin aivojen osaan, joskin jotkut osat
ovat ajattelun kannalta tärkeämpiä. Toisaalta on luultavasti totta, että jotkut
aivojen osat eivät "ajattele" lainkaan. Ilmaus "aivoni liittyvät ajatteluuni",
saattaa olla korrekti.

Missä muualla ajattelua voi tapahtua fysiologisesti kuin aivoissa? Tietty voidaan ajatella, että aivot delegoivat muille hermoston osille osia ajatteluprosessista tms, mutta ajattelua tuskin voinee irroittaa kokonaan/osin ihmisen hermojärjestelmän ulkopuolella tapahtuvaksi?

[Psykopatologia]

Ei, jos ei mennä spiritualismin puolelle.

[Kahvi]

Ei kai: ei ole olemassa kuvaa, joka kulkee linssin läpi; on vain säteilyä.

Aa... no nyt mä alan ymmärtämään. Juu tottahan toki on vain sähkömagneettista säteilyä eli fotonien tulitusta. Kuva, eli näköaistimus syntyy vasta aivoissa.

Mutta näkisikö se pieni homonculus kuvan valkoiseksi maalaamallaan verkkokalvolla?

[Psykopatologia]

Ei.

[Kahvi]

Ei, jos ei mennä spiritualismin puolelle.

Ja jos olen ymmärtänyt oikein, niin hermostoa tarvitaan kuljettamaan käskyjä aivoilta ja tuomaan aistituntemuksia yms aivoille. Lienee myös osin itsenäisiä elimiä, esim sydän voi sykkiä vaikka se revitään indianajones-tyylisesti rinnasta - kykenee siis toimimaan itsenäisesti oman hermojärjestelmänsä avulla ainakin jonkun aikaa.

Aikas lailla se ajattelu tapahtuu siis vain aivoissa - jos toki kaikki aivojen osat eivät välttämättä osallistu (aktiivisesti) ajatteluprosessiin.

[Kahvi]

Ei.

Mutta verkkokalvon vaihtaminen peiliksi muuttaisi tilanteen?

[Psykopatologia]

Joo.

[Psykopatologia]

kuljettamaan käskyjä aivoilta - (vain) tavallaan.

Mutta hermoa pitkin kulkee vain hermoimpulssi - ei mitään "käskyä".

[Riidankylväjä]

Kyllähän valo on sähkömagneettista säteilyä ja silmän aistinsolut aistivat kyseisen säteilyn ja lähettävät tiedot aivoinin jnejne...

Mutta kyllä silmän linssi sen säteilyn taittaa ja kuvan muodostaa sinne silmä munan sisä pinnalle.

Otetaan esimerkiksi semmoinen juttu, että linssi ei olekaan oikean muotoinen. Kuva on epä selvä ja täytyy korjata ulkoisella linssillä, simä laseilla.

Jos kuvaa ei Pertsan teorian mukaan muodostuisi, homma voitaisiin hoitaa softa päivityksellä esimerkiksi terapeutin sohvalla. (Tietysti näön ongelma voi olla muuallakin kuin linssissä, mutta se on eri juttu.)

[Riidankylväjä]

Eihän korvan tärykalvoonkaan muodostu ilmanpaine-erojen "kuvaa".

Korvan toiminta periaate on ihan erilainen kuin silmän.

[Psykopatologia]

Psykopatologia

Kirjoittaja Riidankylväjä » 28.05.2012 23:12

Kyllähän valo on sähkömagneettista säteilyä ja silmän aistinsolut aistivat kyseisen säteilyn ja lähettävät tiedot aivoinin jnejne...
Lähettävät sähkökemiallisen impulssin aivoihin (tässä vaiheessa "datan" luonne on muuttunut.)

Mutta kyllä silmän linssi sen säteilyn taittaa ja kuvan muodostaa sinne silmä munan sisä pinnalle.
Linssi fokusoi säteilyn retinaan, ei kuvaa.

linssi ei olekaan oikean muotoinen. Kuva on epä selvä ja täytyy korjata ulkoisella linssillä, simä laseilla.
Linssi fokusoi säteilyn - ei kuvaa - diffuusisti verkkokalvolle.

Jos näköhermo on poikki ei kuvaa ole missään - ei katsojan päässä - eikä myöskään verkkokalvolla,
jos ulkopuolinen katsoo verkkokalvoa vaikkapa suurennoksella silmä avattuna.

Huomattakoon, että tapit ja sauvat ovat retinan pohjalla. Valon täytyy läpäistä verisuonistoa
ja muuta solukkoa.

[Psykopatologia]

http://www.neuroanatomy.wisc.edu/selfle ... retina.htm

[Psykopatologia]

Eihän korvan tärykalvoonkaan muodostu ilmanpaine-erojen "kuvaa".

Korvan toiminta periaate on ihan erilainen kuin silmän.

On ja ei.

Äänen stimulukset ovat ilmanpaine-eroja (eivät "fotoneita"), mutta ärtymys
kulkee kuulohermoa pitkin sähkökemillisessa muodossa aivojen ohimo-lohkoon
ym. Vasta aivoissa syntyy äänihavainto (aistimus).

Juuri kuulemisen kohdalla "naivi" aistinfysiologia saa tavallista konkreettisemman
kolauksen: ei ulkomaailmassa mitään ääniä ole; on vain ilmanpaine-eroja, erilasia
ilmapatsaita ja aaltojen etenemisnopeuksia yms. Täten myöskään puut eivät
ryskä kaatuessaan, ellei kuukaan ole kuulemassa.