P a r a n o i d i s e t & muut

[Gyver]

Ei kuulu; kenaammin se voi kuulua obsessionaalisuuteen,
jota (ehkä) ensi viikolla ulos tuleva kirjani käsittelee.

Tulee aikas iso käsite jos obsessionaalisuuden alle luetaan kaikki mahdolliset toiminnot joita ihminen voi tehdä pakkomielteisesti.

[Psykopatologia]

Pakkomielteet ja -teot sekä karaktääri.

[Gyver]

Pakkomielteinen tarkkailu ja (pakkomielteetön) tarkkailu.

[Psykopatologia]

Vastaan maanantaina.

[Psykopatologia]

_____________________________________________________________________________________________________________________


ICD-10 (1992):
Epäluuloisen persoonallisuuden (paranoid personality disorder) diagnostiset kriteerit (F60.0)

S i s ä l t y y:
Ekspansiivinen (grandioosi) epäluuloinen persoonallisuus(häiriö)
Sensitiivinen (herkkä) epäluuloinen persoonallisuus(häiriö)
Fanaattinen (kiihkomielinen) persoonallisuus(häiriö)
Kverulanttinen (valituksia tekevä) [epäluuloinen] persoonallisuus(häiriö)

E i sisälly:
Pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt (F22)
Sensitiver Beziehungswahn (F22.0)
Paranoidinen skitsofrenia (F20.0)
Muu akuutti pääasiallisesti harhaluulo-oireinen psykoottinen häiriö (F23.3)

Tälle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä liiallinen herkkyys vastoinkäymisille, ei anna anteeksi loukkauksia, epäluuloisuus ja taipumus kokemusten vääristymiseen (tulkitsee muiden neutraalit tai ystävällisetkin toimet vihamielisiksi tai halventaviksi), toistuva ja perusteeton puolison tai seksikumppanin uskollisuuden epäily sekä taistelunhaluinen ja itsepintainen kanta omista oikeuksista. Voi olla oman tärkeyden liioittelua ja usein myös ylenmääräisiä viittauksia itseen.

A Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.
B Vähintään neljä (4+/7) seuraavista (1 – 7) [vastaava ICD:ssä]

1 [–] Ylenmääräistä herkkyyttä vastoinkäymisille ja torjumisille.
2 [5] Taipumusta kantaa kaunaa pitkään, esimerkiksi ei anna anteeksi loukkauksia, vääryyksiä tai väheksyntää.
3 [4] Epäluuloisuutta ja jatkuvaa taipumusta kokemusten vääristymiseen tulkitsemalla muiden neutraalit tai
...... ystävällisetkin toimet vihamielisiksi tai halveksiviksi.
4 [-] Omien oikeuksien puolustamista taistelunhaluisesti ja sitkeästi ottamatta huomioon aktuaalia tilannetta.
5 [7] Puolison tai seksikumppanin uskollisuuden jatkuvaa perusteetonta epäilyä.
6 [6]Jatkuvaa itseen viittaava asennetta, mikä liittyy etenkin itsen [ajateltuun] kohtuuttomaan tärkeyteen.
7 [-] Takertumista kuviteltuihin salaliittoselityksiin joko itsen suhteen tai maailman suhteen ylipäätään.

Cooper: 224 – 225; PLKK: 111.
_____________________________________________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________________________________________

DSM-IV-TR (2000):
Epäluuloisen (paranoidisen) persoonallisuuden (paranoid personality disorder, PPD) diagnostiset kriteerit (301.0)

A Läpikäyvää epäilyä ja epäluuloisuutta, että muiden motiivit ovat pahan suopia. Alkaa varhaiseen aikuisuuteen mennessä ja ilmenee monissa yhteyksissä vähintään neljällä (4+/7) seuraavista tavoista (1 – 7) [vastaava ICD:ssä]:

1 [–] Epäilyjä, ilman riittäviä perusteita, että muut käyttävät hyväksi, vahingoittavat tai pettävät häntä.
2 [–] Juuttunut perusteettomiin epäilyihin ystävien tai tovereiden lojaaliudesta.
3 [–] Haluttomuutta olla luottamuksellisissa väleissä muihin, koska pelkää tietoja käytettävän pahassa tarkoituksessa häntä
. ... vastaan.
4 [3] Näkee piilomerkityksiä tai uhkaa hyväntahtoisissakin huomautuksissa tai tapahtumissa.
5 [2] Kantaa jatkuvasti kaunaa, so. ei anna anteeksi loukkauksia, vääryyksiä tai laiminlyöntejä.
6 [6] Havaitsee persoonaansa tai mainettaan vastaan kohdistuvia hyökkäyksiä, jotka eivät ole muille ilmeisiä, ja on hanakka
..... suuttumaan tai käymään vastahyökkäykseen.
7 [5] Toistuvia perusteettomia epäilyjä puolison tai seksikumppanin uskollisuudesta.

B Ei esiinny ainoastaan skitsofrenian, psykoosipiirteisen mielialahäiriön tai muun psykoottisen häiriön aikana,
eikä johdu yleisen lääketieteellisen tilan suorasta fysiologisesta vaikutuksesta.

Huom! Jos kriteerit täyttyvät ennen skitsofrenian puhkeamista, merkitään ”premorbidi”,
esimerkiksi ”paranoidinen persoonallisuushäiriö (premorbidi)”.

Differentiaali-diagnoosi:
1 Delusionaalisiin häiriöihin (297.1) liittyy fiksattuja harhaluuloja. 2 Paranoidiseen skitsofreniaan (295.30) liittyy hallusinaatioita ja ajattelun formaalista hajoamista. 3 BPD:ssä (301.83) paranoidinen ajattelu on ohimenevää ja enemmän stressiin liittyvää. 4 Päihteiden käyttöön voi liittyä paranoidisia responsseja.

TR: 694, Sadocks: 312 – 313; Psykiatria: xx, Epidemiologia xx.
_____________________________________________________________________________________________________________________

Vastaavuusvertailu (ICD/DSM) ja kritiikki

ICD: 1 2 3 4 5 6 7
..... - 5 4 - 7 - 6 -

DSM: 1 2 3 4 5 6 7
...... - 5 4 .- 7 6 -

ICD:ssä ja DSM:ssä on neljä (käytännössä) samaa osiota (2,5; 3,4; 5,7; 6,6). Muista kolmesta DSM:n osiot 1,2,3 ovat tyypillisempiä paranoidiselle persoonallisuushäiriölle kuin ICD:n osiot 1,2,7; 7 viittaisi jopa psykoosin. Molemmissa asteikoissa on osioiden ”huonoa” tuplaamista (3,6; 4,6). – DSM on parempi!

Onko?

[Riidankylväjä]

A Läpikäyvää epäilyä ja epäluuloisuutta, että muiden motiivit ovat pahan suopia.

Muistanko oikein, että paranoidinen voi myös luulla "hyvänsuopia" motiiveja?

Entä ns. luulosairaus?

[Psykopatologia]

Mutta eihän ko. geenin penetranssi ole lähelläkään 100 prosenttia,
jolloin häiriö saattaaisi puhjeta (jossain vaiheessa) käytännössä
riippumatta sosiaalisesta ymäristöstä.

[Psykopatologia]

A Läpikäyvää epäilyä ja epäluuloisuutta,
että muiden motiivit ovat pahan suopia.

Muistanko oikein, että paranoidinen voi myös luulla "hyvänsuopia" motiiveja?

Entä ns. luulosairaus?

Kyllä, esimerkiksi (perusteetta) "hän on niin rakastunut minuun".
(DSM:n A on puutteellinen.)

Luulosairas muoto myös, mutta tavallisemmin diagnosoidaan (pelkkä) hypokondria.

[Gyver]

Kyllä, esimerkiksi (perusteetta) "hän on niin rakastunut minuun".

Siis se kyllästynyt varattu nainen joka pettää minua aviomiehensä kanssa.

[Psykopatologia]

Ei kuulu; kenaammin se voi kuulua obsessionaalisuuteen,
jota (ehkä) ensi viikolla ulos tuleva kirjani käsittelee.

Entä pakko-oireinen häiriö (myös OCD, lyhenteenä sanoista obsessive-compulsive disorder) ? Kuuluko se obsessionalisuuteen?

Itselläni on myös tämä:
Aiheuttajat ja yhtä aikaa esiintyvät sairaudet
Tuoreet tutkimukset ovat paljastaneet mahdollisen geneettisen mutaation, joka voisi olla pakko-oireisen häiriön aiheuttaja. Tutkijat ovat löytäneet hSERT-geenissä mutaation perheistä, joissa esiintyy pakko-oireista häiriötä ja jotka eivät ole toisilleen sukua. Ensimmäisen asteen sukulaisista 3-20 %:lla on todettu sama häiriö, mutta edelleen lienee lähes mahdotonta sanoa, onko lopulta kyse geneettisestä vai sosiaalisesta perimästä, todennäköisesti molemmista. Yleensä pakkoneurootikot ovat kasvaneet tavalla tai toisella ahdistavassa ympäristössä ja pyrkineet sopeutumaan siihen omaa käyttäytymistään ja tunnetilaansa säädellen - ja lopulta erittäin kovan hinnan sopeutumisestaan maksaen.

Häiriöön sairastumisen voi nähdä myös äärimmäisenä stressireaktiona. Henkilön itselleen asettamien tai sisäistämien äärimmäisten vaatimusten tai ihanteiden ja todellisuuden välillä on sovittamaton ristiriita (ihminen ei voi toteuttaa vaatimuksiaan tai elää niiden mukaan), mikä aiheuttaa voimakkaan ahdistuksen, jota pyritään hallitsemaan pakkoajatuksilla (obsessiot) ja pakkotoiminnoilla eli rituaaleilla (kompulsiot).

Väkivalta on harvinaista pakko-oireista häiriötä sairastavilla, mutta häiriö usein heikentää elämän laatua. Myös tietoisuus häiriön irrationaalisuudesta voi ahdistaa. Vakavaa pakko-oireista häiriötä sairastavilla henkilöillä voi mennä pakkotoimintoihin useita tunteja päivässä. Pakkomielteen laukeamista välttääkseen he usein myös välttävät tiettyjä tilanteita tai paikkoja.

Potilaiden oletetaan olevan keskivertoa älykkäämpiä, sillä häiriön luonne vaatii monimutkaisia ajatuskuvioita.

Joillakin potilailla on muita samanaikaisia sairauksia, kuten sosiaalisten tilanteiden pelko, Touretten syndrooma, dermatillomania, dysmorfinen ruumiinkuvahäiriö ja trikotillomania. Usein myös pakko-oireisesta häiriöstä kärsivät sairastuvat masennukseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakko-oire ... 4iri%C3%B6

OCD, pakkoneuroosi, on yksi klassisia n e u r o o s e j a. Oireiston ulkoisen samankaltaisuuden pohjalta (deskriptiivisesti) on luotu heterogeeninen luokka pakko-oireisen kirjon häiriöt, joissa mukana "geneettisiä" sairauksia sekä osin neurologisperäisiä. Näiden häiriöiden psykodynamiikka ei välttämättä ole samantyyppinen kuin klassisessa pakkoneuroosissa, joka on olemukseltaan täysin psykogeeninen.

[Psykopatologia]

4. Erilaisia paranoidisia persoonallisuuksia

Millon (2004: 442 – 445) esittää viisi paranoidista tyyppiä.

1 Kiihkomielinen paranoidinen (narsistisia piirteitä) eli fanaattinen on kuin vähemmän ongelmallinen serkkunsa narsistinen persoonallisuus siinä mielessä, että hänkin on mahtaileva ja arrogantti. Merkittävä ero on siinä, että kun narsistinen on usein saanut jotain menestystä, on fanaattinen usein puskenut päätään realiteetin seinään, ja hänen narsisminsa on syvällisemmin järkkynyt. Lopulta suuruusharhat muodostuvat kiihkomielisen paranoidisen ensisijaisiksi selviytymiskeinoiksi. Grandioosin identiteetin kautta fanaattinen pyrkii korjaamaan täydellisyyden menetystään liioitelluilla vaatimuksilla ja fantasialla. Hän varustaa itsensä kuvitelluilla voimilla, ja hänestä tulee supersankari tai puolijumala. Hän voi esittää itsensä nerona, pyhimyksenä tai inspiroivana johtajana, joka ratkaisee vaikeita tieteellisiä ongelmia, vapauttaa maailman synnistä tai johtaa sen rauhantilaan tai näyttää tien utopia-yhteiskuntaan. Tällaiset ideat saattavat olla riittävän tarkkoja ja todellisuutta tangeeraavia, jotta ne herättävät ainakin jotain huomota. Kun muut sitten ampuvat ne alas epärealistisina, kiihkomielinen on taipuvainen luulemaan, että esimerkiksi valtion näkymättömät voimat ovat salaliitossa status quon säilyttämiseksi. Projektio yhdessä pseudo-oikeutetun suuttumuksen ja omnipotenssin tuntojen kanssa muodostavat kiihkomielisen paranoidisen persoonallisuuden defensiivisen suojavarustuksen.
- Norjan (psykoottinen) Anders Behring Breivik on tätä tyyppiä. (Fanatic paranoid)

[Riidankylväjä]

Denverin ampuja oli naamioitunut Jokeriksi

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201207 ... 7_ul.shtml

[Psykopatologia]

Ei kai.

[Riidankylväjä]

Missä kulkenee raja terveen ja sairaan paranoidisuuden välillä?

Jos olet täysin luottavainen etkä tippaakaan paranoidinen, saatat joutua huijatuksi.

Onko paranoidisen vastakohta hyväuskoinen hölmö?

[Psykopatologia]

Missä kulkenee raja terveen ja sairaan paranoidisuuden välillä?

Jos olet täysin luottavainen etkä tippaakaan paranoidinen, saatat joutua huijatuksi.

Onko paranoidisen vastakohta hyväuskoinen hölmö?

Ei. Paranoidiset voivat olla sinisilmäisiä.

"Normaaliparanoidisuus" on kriittisyyttä - Descartesin epäilyksen metodi.

[Hilppa]

Älä poista, vaikka en jaksa nyt miettiä.

[Kahvi]

Zombeihin filosofiassa ja psykologiassa liittynyt dokumenttielokuva Matrix käsittääkseni osoitti, että oman lihallisen olemisensa todistaminen on yllättävän haastavaa. Epäilyksen lisäksi piti myös ampua muutama pahis, ja väistää luoteja todella nopeasti. Sitten vasta alettiin pääsemään ulos kaiken kattavasta koo dista.

Matrix-dokumenttisarja romutti vanhan totuuden olemisen suuresta mysteeristä: "Ajattelen, siis olen" ei olekaan validi määritelmä.

[Kahvi]

Paraoideillakin voi olla vihollisia, siis oikeita vihollisia. Heille vain käy varmaan samalla lailla kuin sille pojalle, joka huusi sutta liian monta kertaa?

[Psykopatologia]

(- -)
2 Pahansuopa paranoidinen (sadistisia piirteitä) (Malignant)

3 Itsepäinen paranoidinen (obsessionaalisia piirteitä) (Obdurate)

4 Oikeuttahakeva paranoidinen (negativistisia piirteitä) (Querulous)

5 Välttelevä paranoidinen (foobisia piirteitä) on yliherkkä kritiikille, varsinkin jos hänen omien tekojensa arvostus on kyseessä. Monesti helpotusta haetaan omien toimien kautta; jotkut voivat uppoutua syvällisiin älyllisiin hankkeisiin, toiset taas voivat turvautua päihteisiin helpottaakseen pelkojaan, jotka liittyvät etenkin häpeään ja nöyryytykseen. Siksi välttelevä voi olla pitkiä aikoja eristäytyneenä välttääkseen destruktiivista kritiikkiä – joko todellista tai kuviteltua. Eristäytymistä on edistämässä vielä välttelevän ulkoisen kontrollin pelko. Siksi hän pyrkii luottamaan vain omaan ajatteluunsa. Mutta kun hän ei testaa päätelmiään muilla ihmisillä, hänellä voi olla vaikeuksia erotaa faktaa ja fiktiota, mikä voi johtaa sisäiseen kaaokseen. (Insular)

[ritalin]

Mitäs mieltä olet tapauksesta, joka väitti netistä tutustuttaessa, sähköposteja kirjoiteltaessa, että hän on moottoripyöräjengin seksiorjaksi joutunut 17-vuotias teinityttö ja, kun puhuin asiasta eteenpäin ja kyselin, jos soittelisin tilanteesta poliisille, hän väitti, etten ole niin luotettava, että hän voisi kertoa minulle luottamuksellisia asioitaan?
Kyseessä oli siis 29-vuotias nainen, joka teki minulle luotettavuustestin ja osoitti minut epäluotettavaksi, kun sai minut kertomaan asiasta eteenpäin. Tämän jälkeen hän alkoi epäilemään minua vasikaksi.