Persoonallisuushäiriöt III

[slimjohn]

Sinulla ei näytä olevan omia lapsia. Ei anaalivaiheen lapsi halua reippaasti esim. syödä itse, päinvastoin. Ei hän myöskään halua mennä potalle, vaan hän haluaa passiivisesti kakata vaippaan ja jemmata rakkaan tuotoksen.

[minätäällä]

Kyllä minulla on oma lapsi, slimjohn. Minusta keskeistä on oman tahdon korostaminen, uhma, itsemääräämisoikeuden korostaminen. Jos vanhemmpi haluaa ja vaatii, että syö nätisti itse, niin ei varmasti syö. Joku taas haluaa syödä ja sutata ja sotkea itse, kun vanhempi kieltää. Pitää saada päättä itse syömisestä, nukkumisesta, pukemisesta, suolen ja rakon toiminnasta. Niissä voi jo näyttää omaa tahtoa.

Tietysti objekti on vielä toiminnallinen, funktionaalinen objekti, joka korvaa egon puuttuvia toimintoja. Tuossa iässä kumminkin aletaan jo tuntea syyllisyyttäkin ja separaatio-individuaatiokehityksen jälkeen, kun on saavutettu depressiivinen positio (paranoidis-skitsoidisen tilalle), objektikin aletaan nähdä jo omana erillisenä yksilönä, jolla on oma tahto, ei pelkkänä itsen jatkeena ja toiveiden toteuttajana.

Varmaan riippuu vanhempien suhtautumisesta ja vaikka perheen muista lapsista kuten pikkusisaruksesta, missä muodossa uhma ilmenee. Joku vaatii samanlaista passaamista ja heittäytyy vauvaksi kuin pikkusisarus. Vanhemmat taitavat nykyisin korostaa ja vaatia omatoimisuutta (liiankin varhain) eikä siisteyttä ja tottelevaisuutta, niinkuin Freudin aikaan. Jos autonomian osoituksiin osaisi suhtautua myönteisesti oikein ja sopivasti, kehua itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, eikä ainakaan nauraa ja häpäistä...

En muista, että olisi ollut isoja ongelmia oman lapsen kanssa. Jouduttiin tarhaankin aamuisin. Siellä jättivät vaipan pois. En kerennyt itse oikeastaan puuttua koko juttuun.

[slimjohn]

Huomaan, että teillä menee sekaisin normaali ja vääristynyt kehitys.

[slimjohn]

Haarukka ja veitsi alle kolmivuotiaalla? Kyllä joku on sekaisin!