Riidankylväjä kirjoitti:Kerrotaan, että sijoittajia ohjaa kaksi perustunnetta, ahneus ja pelko. Ahneus panee ostamaan hullun lailla ja pelko myymään hintaan mihin hyvänsä. Jos sijoittajia ohjaisi matemaattisen mallit meno olisi vakaata, loivaa nousua. Kurssien heilahtelut johtuvat edellämainituista tunteista. (Saattaahan siinä olla muitakin tunteita mukana.) Sijoittajat kyttäävät kateellisina toisiaan. Yksi huomaa toisen ostavan tiettyä osaketta ja luulee tällä olevan jotain salattua (sisäpiirin)tietoa ja ostaa myös, kolams seuraa perässä jne... Kurssi lähtee räjähdysmäiseen nousuun kunnes joku tulee järkiinsä ja myy salkkunsa tyhjäksi, muuta seuraavat ja silloin syöksytään. Näin se etenee.
Tai ehkä sijoittajat käyttävät matemaattisia malleja ja muunlaisia sääntöjä toiminnassaan, vaikkeivat ne ohjaakaan heitä?
Benoit Mandelbrotin mielestä kurssien heilahtelut johtuvat (ainakin) siitä, että markkinoilla on erilaisin tavoittein operoivia toimijoita.
Minusta tuo on järkeenkäypä ajatus. Voi kuvitella, kuinka erilaisten, toisistaan osin riippumattomienkin toimijoitten toimet toisinaan vahvistavat, toisinaan tasaavat toistensa vaikutuksia, luoden matalia tasankoja, joitten alla kuitenkin kytee jännite, ja muhkeita kuplia, jotka purskahtavat yllättäen.
Hintojen laskiessa, esimerkiksi, tulee todella monelle osakkeita pitkäaikaiseksi sijoitukseksi ostaneelle jossain vaiheessa vastaan raja, jolloin on myytävä osakkeita, että saa juoksevat kulunsa maksettua. Vain harvoille ei tule -- kaikkein rikkaimmille ja vakavaraisimmille. Ja vastaavasti nousussa taas pitkäaikaissijoittamista harjoittanut saattaa huomata, että kannattavinta juuri sillä hetkellä on ostaa nousevaa osaketta, pitää sitä hetken, ja myydä kalliimmalla. Tällaiset "käännökset" sijoittamisstrategioissa kenties toimivat "buustereina", voimistavat alkaneita heilahduksia. Tietenkin niitten strategioitten muutosten takana on pelkoja ja ahneutta, mutta ne tulevat ilmi strategiamuutoksina. Tunteet ovat usein suhteita siinä mielessä, että niillä on jokin aihe tai kohde. Suhteen muutos ilmenee strategian muutoksena, esim. juuri pitkäjännitteisestä lyhytjännitteiseen, ja niin edelleen.
Täällä esitetään Mandelbrotin mukaan malli, joka osoittaa, että jos markkinoilla olisi edes kahden tyyppisiä sijoittajia -- (1) sellaisia, jotka uskovat, että kullekin osakkeelle on olemassa oikeat, "sisäsyntyiset" arvonsa, joita ostajat estimoivat; ja (2) ostajia, jotka eivät välitä miettiä "todellisia" arvoja, vaan ainoastaan katselevat trendejä päästäkseen mukaan nousuihin ja hypätäkseen pois laskuista -- heidän valintojensa arvaamattomat vuorovaikutukset, heidän toisinaan vaihtaessaan sijoitusstrategioitaan mainittujen kahden tyypin välillä, johtaisi kupliin ja romahduksiin.
Mandelbrotin talousteoriaa:
http://www.amazon.co.uk/Mis-Behaviour-M ... 570&sr=8-1