M e r e o l o g i a

[Riidankylväjä]

Ammatti taidottoman kuvaajan ottamassa kuvassa Niinistön silmistä heijastuu sekä kuvaajan että hänen käyttämiensä valojen kuva.



Yllä oleva retinan kuva on nimen omaan kuva valon heijastumisesta retinasta. Ammatti taitoinen kuvaaja on osannut asetella valot niin, ettei näy häiritseviä heijastuksia.

[Psykopatologia]

Kuvaan on saatu myös Niinistön tyypillinen ilme: "puolikuusuu".

[Hilppa]

Totta, että silmän pintaan muodostuu kyynelnesteestä kalvo, joka on ikään kuin "lammen pinta", johon heijastumia syntyy. Niitä heijastuskuvia ihminen ei kuitenkaan voi mitenkään nähdä, koska eivät ole ihmissilmän fokuksessa. Ihmissilmä ei voi nähdä niin lähelle. On siis terävyysalueen ulkopuolella niin sanotusti. Kokeile vaikka tuoda sormea mahdollisimman lähelle silmää ja tutki, millä etäisyydellä silmästä sormi muuttu epätarkaksi havainnoksi.

[Psykopatologia]

Lupilla.

Jossain leffoissa on esimerkiksi murhakohtauksia näytetty silmässä!

[Hilppa]

En ole nähnyt tuollaista elokuvaa. Olisi ehkä jännä nähdä. Mutta kyseinen ilmiö vaatii siis apuvälineen eli lupin?

[Psykopatologia]

Ei kuitenkaan elokuvteatterin katsomossa!

"Muukalaisia junassa" (?) - Olikin lasissa:

[Riidankylväjä]

Näemme kuvassa paitsi heijastuksia myös semmoisen jutun, että silmäterä on aika lähellä mustaa kappalettta eli imee kaiken valon itseensä.

Jos nyt istuisimme tuon silmän sisässä, näkisimme maiseman ylösalaisin silmän taka osassa.

[Psykopatologia]

Näkisimme verkkokalvon verisuonistoa aivan oikein päin silmän takaosassa.

Jos katse olisi eteen päin, jättiläisen silmän läpi, näkisimme maailman
ainakin aluksi nurin päin. Jos kääpiö asuisi silmässä pitempään, hän
saattaisi alkaa nähdä maiseman taas oikein päin.

[Riidankylväjä]

Jos lisäät silmän eteen esimerkiksi suurennuslasin, kääntyykö kuva ylösalaisin?

[Psykopatologia]

Kääntyy, jos lasi on etäämpänä silmästä kuin lasin polttoväli
(kuten tähtikaukoputken objektiivi).

[Hilppa]

Ei kuitenkaan elokuvteatterin katsomossa!

"Muukalaisia junassa" (?) - Olikin lasissa:

Tarkoitin ilmiöllä elokuvassa esiintyvää, en katsojan silmässä tapahtuvaa.

Kyse on mielenkiintoisesta visualisointitekniikasta, mutta ei sinänsä näköaistiin tai -havaintoon liittyvästä.

[Psykopatologia]

Summa summarun: Kauheus on katsojan silmässä.

[Riidankylväjä]

Jos viet suurennus lasin ikkunan viereen ja siirrät sitä hitaasti poispäin ikkunasta, alkaako jossain vaiheessa perä seinässä näkyä ikkunan kuva ylös alaisin?

[Psykopatologia]

Alkaa.

[Riidankylväjä]

Eikö siellä näykään perä seinän tapetti?

[Kahvi]

Olet myös esittänyt, että verkkokalvoon piirtyy kuva ulkomaailmasta.
Täten jos pieni homunculus istuisi silmässä nokka retinaan päin,
hän voisi katsella ulkomaailmaa ko. jättiläisen retinasta (kuin elo
kuvaa katsoisi!).

Teoriassa ja periaatteessa näin. Käytännössä kuitenkin verkkokalvosta takaisin heijastuvan valon määrä on niin pieni, ettei sitä näe. Näkisi vain sen verkkokalvon.

Sädekehään kiinnittyy ohuilla ripustinsäikeillä lasikirkas kaksoiskupera mykiö eli linssi, joka taittaa ulkoapäin tulevat valosäteet ja luo ylösalaisen pienoiskuvan verkkokalvolle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Silm%C3%A4

[Kahvi]

Mereologiseen harhaan kuuluu mm. se, että kolmannen sukupolven neurotieteilijät ovat esittäneet
huonoa ajattelua, kun he ovat liittäneet aivoihin tai sen osiin käsitteitä, jotka viittaavat vapaaseen
tahtoon tai intentioihin yms. Täten, vaikka "aivoni ajattelevi" - mikä on ainakin kuvaannollisesti
korrektia - aivot myös - kuten on tosissaan esitetty - myös valitsevat, pyrkivät, tahtovat, määräävät,
tajuavat kauneutta yms. - kaikki sellaisia ominaisuuksia, joiden on perinteisesti ajateltu kuuluvan
vain koko(naiselle) ihmiselle, sikäli kun mentalistisessa ("eli" kansanpsykologiassa eli keittiöpsykologiassa
pysytään).

Ajattelen, siis olen. Ajatteluni ei kuitenkaan liity aivoihini - vaan mihin?

[Psykopatologia]

Klo 20.19
Kansankielellä:
Silkkitapetin kuviointi näkyy, kuten myös hienostokaupingosan merimaiseman "kuva" (jos joku katsoo).

Tieteellisemmin:
Elekto-magneettinen säteily tai fotonit käy(vät) linssin kautta seinään ja heijastuvat takaisin
näköelimeen (silmät ja aivot), ensin silmän verkkokalvolle ja verisuoniston läpi ja edelleen
verkkokalvon reseptori-sulukkoon - jossa on erikoistuneita soluja tai soluryhmiä muotojen,
värien, liikkeiden ym. aistimiseen. Fotonit ärsyttävät reseptori-soloja niin, että syntyy
sähkö-kemiallinen hermo-ärtymys, joku kulkee ehkä 300 m sekuntinopeudella aivojen
takaraivo-lohkoon (ym.), jossa se tulkkiutuu kuvaksi aistimukseksi (lkuvaksi).

Varhaiset hahmo-psykologit saattoivat ajatella lapsellisesti, että jos katsotaan
esimerkiksi lasia, hermostossa aktivoituu lasin muotoinen alue!

Missään vaiheessa solujen ärtyminen verkkokalvolla ei "vastaa" esimerkiksi
maiseman muotoa.

[Psykopatologia]

Wikipedia kirjoitti:
Sädekehään kiinnittyy ohuilla ripustinsäikeillä lasikirkas kaksoiskupera mykiö eli linssi,
joka taittaa ulkoapäin tulevat valosäteet ja luo ylösalaisen pienoiskuvan verkkokalvolle.

Ei luo pienoiskuvaa. Silmä ei ole camera.
Siellä ei ole kuvaa; on vain sähkö-kemiaa.

[Psykopatologia]

Ilman aivoja ei ole ajattelua. Mutta: M I N Ä AJATTELEN.