Mikä takaa vauvan äidille narsistisen tuen?

[Illusia]

Äiti ei varmaankaan voi kovin hyvin, jos hänellä ei ole vauvan lisäksi muita ihmisiä lähellään.

[Psykopatologia]

... Äidin narsistisen balanssin huonontuessa perheessä
aletaan voida eri asteisesti huonosti...

Kysyn vielä lisää:
Mitä käytännössä tarkoittaa "äidin narsistisen balanssin huonontuminen"
ja miten se esimerkiksi näkyisi (äidin depressiovaaran lisäksi)?

Nämä nyt ovat vain psykologin kliinisiä havaintoja ja päättelyitä teorian
ym. pohjalta. Tokkopa ovat tottakaan?; eihän akateemisia tutkimuksia
(kyselomakkeilla ja suurella joukolla) ole edes tehty.

Kai se lapsikin jotain kärsii; tulee kierosilmäiseksi tms.

[Mirri]

Mikä takaa vauvan äidille narsistisen tuen?

Keskustelun perusteella lapsen isä. Eli voidaan siis päätellä, että raskausmasennuksen syy olisi lapsen isän antaman narsistisen tuen puute.

Ei päätelmä ole hakoteillä, vaikkei olekaan järkevää nimetä mitään yhtä ainoata syytä raskausajan tai synnytyksen jälkeisille mt-ongelmille masennuksineen. Raskaudesta alkaen hormonimyllerrysten keskellä vauvan tarpeiden tyydyttäjänä olevalla hoivan kohteeksi pääseminen voisi vähentää riskiä sairastua masennukseen ja muihin mielenterveyden häiriöihin.

Se, että raskaus- ja lapsivuodeajan psyykkiset häiriöt ovat selitettävissä myös biologisesti, ei muuta narsistisen tuen tarvetta - eikä ainakaan vähennä sitä, vaan päinvastoin. Mitä enemmän vauvaa odottava ja häntä hoitava ihminen on niin hormoniensa kuin vauvansakin pyöriteltävänä sitä enemmän hän tietysti tarvitsee itsetuntonsa tukemista hauraassa olotilassaan; tarvitaan ihmisiä, jotka huolehtivat hänestä - hoivaavat 'äidillisesti', kuten Psykopatologia ilmaisi asian hyvin.

Synnytys on yksi tilanne, jossa vauvan äiti tarvitsee hoivaa lapsen isältä tai joltakin muulta läheiseltä, muttei se ole äitiyden ensimmäinen eikä ainoa hoivattavaksi taantumisen hetki. Hoivan tarve on alkanut jo aikapäiviä ennen synnytystä ja se jatkuu vielä hyvän aikaa synnytyksen jälkeen, läpi koko pienen ihmisen vauvavaiheen.

eihän akateemisia tutkimuksia
(kyselomakkeilla ja suurella joukolla) ole edes tehty.

Psykopatologia, sinäpä sen sanoit. Taitavat jatkossakin jäädä sellaiset tutkimukset tekemättä tästä asiasta, joten ei saada todistusaineistoa... Mielestäni on kuitenkin viisasta luottaa siihen, että ammattilaiset tietävät mistä puhuvat, vaikkeivät pystykään kaivamaan esille vankkaa tutkimusnäyttöä todisteeksi.

[Riidankylväjä]

Tämä on nyt niin viiniä syvyys psykologia, että en taida ymmärtää.

Ennen kätilö ajoi isän kirousten ja herjausten saattelemana ulos, kun synnytyksen aika tuli. Nyt ei hommasta tule mitään, jos isä ei ole läsnä.

Eikö sitten normaali kanssakäyminen enää riitä synnytyksen jälkeenkään?

[Mirri]

Eikö sitten normaali kanssakäyminen enää riitä synnytyksen jälkeenkään?

Millaista 'normaali kanssakäyminen' pikkuvauvan äidin kanssa on; siitä asiasta riittävyys mielestäni riippuu.

[Psykopatologia]

Eihän naisille riitä edes normaali yhdyntä - mies ei saa ruveta kuorsaamaan -
vaan pitää lirkutella pitkän aikaa, vaikka väsyttäisi.

Välillä miehet antavat vaimoilleen narsistista epätukea, esimerkiksi
alkavat ryypätä tai seurustella edullisempien naisten kanssa
("vaimoni ei ymmärrä minua").

[Riidankylväjä]

Eihän naisille riitä edes normaali yhdyntä - mies ei saa ruveta kuorsaamaan -
vaan pitää lirkutella pitkän aikaa, vaikka väsyttäisi.

Tuohan on normaalia naisten itsekkyyttä.

[Mirri]

Eihän naisille riitä edes normaali yhdyntä - mies ei saa ruveta kuorsaamaan -
vaan pitää lirkutella pitkän aikaa, vaikka väsyttäisi.

Tuohan on normaalia naisten itsekkyyttä.

Se siitä - narsistisen tuen takaamisesta vauvojen äideille.

[Psykopatologia]

... ja sen pituudesta.

[Riidankylväjä]

Tukea täytyy tietysti antaa silloin, kun sitä tarvitaan, mutta jos tukea tyrkytetään silloinkin, kun toinen ei tunne siihen tarvetta, se saattaa olla ahdistavaa. Liika hössötyskään ei ole hyväksi.

Ennen naiset synnyttivät yöllä ja menivät aamulla lypsämään lehmät ja tekemään muut, normaalit arkiaskareet. Ei siinä kummempaa tarvittu.

Psykologisoidaanko meillä liikaa?

[Illusia]

Ennen vanhaan äiti-lapsi-kuolleisuus oli suurempaa kuin nykyisin. Luullakseni ennen kuolemaa voidaan psyykkisestikin aika heikosti.

[Mirri]

Ennen naiset synnyttivät yöllä ja menivät aamulla lypsämään lehmät ja tekemään muut, normaalit arkiaskareet. Ei siinä kummempaa tarvittu.

Psykologisoidaanko meillä liikaa?

Tai sinä ihannoit jotakin hienona pitämääsi mitä ei ollut edes olemassa. Kuten Illusia totesi, äidit ja vastasyntyneet kuolivat entisaikoina kovin herkästi, joten ilmiselväsi olisi tarvittu vaikka minkälaista hoivaa ja huolenpitoa selviytymisen turvaamiseksi.

Kyllä menneinä aikoina on myös osattu hoivata; kuvaamasi tilanne pellolta synnyttämään ja aamulla navettatöihin on ollut surullisena kohtalona niillä naisilla, joilla ei ole ollut muita mahdollisuuksia. He ovat selviytyneet - tai sitten eivät. Sekään uskomuksesi ei pidä paikkaansa, että miehet olisi aina hätistelty synnyttävän luota pois; päinvastoin lapsen isä on usein toiminut kätilönä, ja hänen hoivaamiskykynsä on pelastanut niin äidin kuin lapsen. Ei kätilöitä ja lapsenpäästäjiä ainakaan pitkien välimatkojen Suomessa ollut niin paljon, että olisivat ehtineet h-hetkellä jokaiseen tönöön kaikkien vaikeakulkuisten korpitaipaleiden päähän. Niinpä on synnytetty paikalla olevien ihmisten avustuksella, ja silloin isä on ollut tärkeässä roolissa korven keskellä yksinäisessä asumuksessa - jos vain on sattunut olemaan silloin läsnä ja käytettävissä.

Ennemminkin voitaisiin ajatella asia niin päin, että jospa menneiden vuosisatojen miehet ovat sittenkin olleet enemmän 'sinut' luontaisen hoivaviettinsä kanssa verrattuna aikaan, jolloin alettiin kuvitella, ettei miehillä olekaan mitään virkaa raskaana olevan, synnyttävän, ja vauvan hoivaamisaikaansa elävän naisen läheisenä huolenpitäjänä ja hoivaajana. Ihan oikeasti mies (vauvan isä) on ihmiskunnan historiassa monet kerrat ollut ainoa, joka on kyennyt auttamaan naista ja huolehtimaan tästä avuttomassa tilassa, jossa synnyttäessä ja ennen sekä jälkeen synnytyksen ollaan.

Mihin mies on aikojen saatossa hukannut oman hoivaviettinsä ja alkanut uskoa sen olevan pelkästään naisille kuuluva ominaisuus, siinäpä pulma. Toinen pulma on siinä, että miksi nykyisin halutaan ylläpitää kuvaa, jonka mukaan miesten osallistuminen raskauteen, synnytykseen, ja synnytyksen jälkeiseen aikaan olisi jokin nykyajan 'kotkotus' tai muotivillitys; kun ihan talonpoikaisjärjellä pystyttäisiin ymmärtämään, ettei se ole mikään uusi 'keksintö'. Vaan pikemminkin niin päin, että isien vieraantuminen raskaudesta, synnyttämisestä, ja vauvan äidistä huolehtimisesta on ollut välivaihe. Valitettava välivaihe, jonka aikana on kasvatettu niin pojat kuin tytötkin uskomaan synnyttämisen olevan naisten asia, ja hoivavietin kuuluvan vain naisille...

[Hilppa]

--
Ennen naiset synnyttivät yöllä ja menivät aamulla lypsämään lehmät ja tekemään muut, normaalit arkiaskareet. Ei siinä kummempaa tarvittu.

--

Lausahduksesi on kuin suoraan Kymenlaakson laulun Fabian Djubsjön äidin suusta. Voin suorastaan kuulla Oksasen äänenpainon ja tulkinnan. Illusia ja Mirri vastasivat sinulle asiaa.

[Hilppa]

Lapsen saaminen on kuin missikilpailu naisen osaa tarkasteltaessa. Kumpaakin hallitsevat geneettisesti perityt piirteet ja ominaisuudet, siis eräänlainen sattuma, jolle joku on kauniisti antanut nimen Luojan luomat lahjat.

[Mirri]

Tässä lienee yksi surullinen esimerkki täydellisestä narsistisen tuen puutteesta seurauksineen:

Väsynyt ja katkeroitunut äiti

Pariskunnan ensimmäisen lapsen synnyttyä äiti oli masentunut ja ärtynyt, muttei saanut vaivoihinsa hoitoa tai lääkitystä. Jo tuolloin pari pohti avioeroa. Siihen päädyttiin kuitenkin vasta toisen lapsen synnyttyä viime kesänä. Syksyn aikana uuden naisystävän ilmaantuminen kuvioihin kiristi puolisoiden välejä entisestään ja lasten tapaamiset olivat riitaisia. Viime marraskuussa ennen surmatöitä tekstiviestittely ja soittelu kiihtyivät.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041 ... 1_uu.shtml

Avioeroprosessi ja toisen naisen ilmaantuminen kuvioihin 'pesintävaiheessa' on vauvan ja pikkulapsen äidin haurasta itsetuntoa ajatellen mahdollisimman huono asia. Mitä on mennyt pieleen pariskunnan puuhatessa avioeroa samanaikaisesti lisääntymisen kanssa...

Kuinka moni äiti on vuosisatojen varrella pahoinpidellyt ja tappanut jälkikasvuaan narsistisen tuen puutteessa; siinäpä kysymys. Äitien tekemiä lasten surmia ei ehkä olisi historiassa niin paljon, jos äidit olisivat saaneet riittävästi itsetunnolleen vahvistusta ollessaan raskaina ja eläessään symbioosissa vauvan kanssa.
On tunnettu tosiasia, että etenkin vauvat ja pikkulapset ovat alttiita joutumaan äitinsä väkivallan kohteiksi. Uskon sen asian liittyvän suoraan tämän otsikon aiheeseen. Lapsiaan pahoinpitelevät äidit eivät ole mitenkään erityisesti psyykkisesti häiriintyneitä, eivätkä julmia tai tunteettomia omaa lastaan kohtaan, sen sijaan heidän ja heidän pikkulastensa kriittisissä elämänvaiheissa heidän saamansa narsistinen tuki on ollut puutteellista, tai täysin olematonta; ja pahimmillaan heillä on ympärillään aikuisia ihmisiä, joille heidän kohtalonaan on olla itsetunnon pönkittäjinä vauvan ja pikkulasten hoitamisen ohella. Tai aikuisia, jotka haavoittavat heidän itsetuntoaan vakavasti juuri silloin, kun äidin pitäisi olla itsetuntonsa kanssa vahvoilla taatakseen vauvalleen terveen narsismin kehittymisen mahdollisuudet.

Kouvolan tapaus voi olla sellainen esimerkki; sitä asiaa 'tarina' ei kerro.

[Psykopatologia]

Lapset tulevat ylhäältä, joko Luojan antamana ja/tahi haikaran tuomana.

[Mirri]

Lapset tulevat ylhäältä, joko Luojan antamana ja/tahi haikaran tuomana.

Tai sitten ehkäisy pettää/ 'pettää' juuri kriittisellä hetkellä parisuhteen rakoillessa, eikä abortti tunnu hyvältä mvaihtoehdolta. Entisaikoina vauvat tuotiin tai annettiin 'ylhäältä' ihmisten pystymättä vaikuttamaan asioiden kulkuun juuri mitenkään - tai ainakin vaikuttamiskeinot olivat naisten kannalta toinen toistaan julmempia.

Vaikka Kouvolan tapauksessa nainen olisi yrittänyt käyttää lisääntymistä keinona miehen pitämiseksi, se asia ei muuta sitä, että hän oli narsistisesti hyvin heikoilla ja vailla tukea - järkyttävine seurauksineen.

[Riidankylväjä]

Mihin mies on aikojen saatossa hukannut oman hoivaviettinsä ja alkanut uskoa sen olevan pelkästään naisille kuuluva ominaisuus, siinäpä pulma.

Feministit ovat sitä mieltä, että koko miessukukunta on tarpeeton. Heidän mukaansa maailmassa tarvitaan vain muutama kiertävä siittäjä.

[Hilppa]

Mihin mies on aikojen saatossa hukannut oman hoivaviettinsä ja alkanut uskoa sen olevan pelkästään naisille kuuluva ominaisuus, siinäpä pulma.

Feministit ovat sitä mieltä, että koko miessukukunta on tarpeeton. Heidän mukaansa maailmassa tarvitaan vin muutama kiertävä siittäjä.

Tuo kursiivilla merkitty lainauskin voisi olla Kymenlaakson laulun Fabian Djubsjön äidin suusta.

Sinä voisit Riidankylväjä kasvattaa itsessäsi hieman sitä pehmeämpää puolta.

[Riidankylväjä]

Jos huomasit, tuo ei ollut minun mielipiteeni, vaan erään feministikonferenssin kovan työn tulos.