Aamutohtori perfektionismista

[Gyver]

Ja siis nimenomaan vaativan persoonallisuushäiriön.

Ankara tarkoittaa kaiketi kohtuuttoman vaativaa, tuskin siitä hyvää seuraa jos kasvatuksessa vaaditaan kohtuuttomia (siis liian aikaisessa vaiheessa).

[Psykopatologia]

Ei taiteilijoissa ko. painotusta; arkkitehdeissa voi olla.

[Hilppa]

Ei ehkä. Funktionalismi edustaa tarkoituksenmukaisuutta ja pelkistynyttä kauneutta. On eri asia, miten täydellinen rakennus on. Niukkuuden suhteen ehkä edustaa myös ankaruutta ja joidenkin mielestä ehkä ei mitään ainutlaatuista. Mutta myös ennen funktionalismia on tehty pelkistettyyn täydellisyyteen pyrkiviä rakennuksia. Paljon ennen funktionalismia esimerkiksi Palazzo Vecchiossa, jota on sanottu maailman kauneimmaksi rakennukseksi, on kaikki täydellisen tasapainoisesti kodallaan. (Joidenkin mielestä, itse en sitä piirrettä osannut siitä muovata.)

[Gyver]

Tuo Palazzo näyttää minusta ihan vankilalta.

Voisko olla näin että perfektioinisti on tavallaan edelläkävijä, tai voi olla parhaimillan sitäkin?

Pikemminkin toisinpäin, eli että edelläkävijä on perfektionisti.

[Hilppa]

Aika jännää, itse kun näen taas toisinpäin. Eli että ei edelläkävijä vaan pikemminkin konservatiivi olisi perfektionistinen.

[Gyver]

Eli että ei edelläkävijä vaan pikemminkin konservatiivi olisi perfektionistinen.

Perfektionismi on mielestäni noista kahdesta riippumaton aate, joten kumpikin yhdistelmistä olisi siten mahdollinen.

[Hilppa]

Aivan. Jos ajatellaan -ismi:nä, voisi olla kumpi vaan. Jos ajatellaan sairautta tai pientä häiriötä kallistuisi konservatiiviin päin. Perfektionismissa (siis sairaalloisessa) toistetaan totuttua täydellisesti hiottua asiaa kaavan mukaisesti. Vaatimus täydellisyydestä on itseisarvo ei niinkään päämäärä.

[Riidankylväjä]

Mitäs tästä sanotte?

[Gyver]

Mitäs tästä sanotte?

Sanon että "Adblock Plus: Block Image..." kuten kaikille muillekin kuville tässä ketjussa.

[Gyver]

Aivan. Jos ajatellaan -ismi:nä, voisi olla kumpi vaan. Jos ajatellaan sairautta tai pientä häiriötä kallistuisi konservatiiviin päin. Perfektionismissa (siis sairaalloisessa) toistetaan totuttua täydellisesti hiottua asiaa kaavan mukaisesti.

Tuollaisesta "viitataan sairauksiin käyttämällä aatteiden nimiä" selostuksesta en kyllä saa oikein mitään irti, eikä oikein tee mieli edes yrittää. Olisiko kaavasta luopumisen paikka?

Vaatimus täydellisyydestä on itseisarvo ei niinkään päämäärä.

Tuo vaikuttaa sen verran mielenkiintoiselta, että taidan purkaa sitä hieman tässä aikani kuluksi:

vaatimus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatimus
Tuota pitääkin hieman pohtia.

täydellisyys = virheetön ja puutteeton tarkoituksen huomioon ottaen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Itseisarvo_%28etiikka%29

Itseisarvo tarkoittaa etiikassa arvoa, jota ei tarvitse eikä voida perustella muilla arvoilla. Pragmatismissa käydään keskustelua siitä, voiko itseisarvoja olla ollenkaan olemassa. Itseisarvo on arvo itsessään ja sitä kannattaa tavoitella sen itsensä vuoksi. Välinearvot ovat muita arvoja, jotka tähtäävät itseisarvoihin. Välineellisesti arvokas asia on arvokas, koska se on väline jonkin muun saavuttamiseksi.

Öö?

päämäärä = tavoiteltu tavoite

Kaiken kaikkiaan lisää ÖÖtä...

[Hilppa]

Kun puhutaan perfektionismista, ymmärsin, että tarkoitetaan sen kaikkia ilmenemismuotoja niin hyvässä kuin pahassakin. Siten aamutohtori myös mielestäni käsitteli perfektionismia. Ei pelkästään hyvänä ilmiönä, vaan kattaen myös ne sairaammat puolet aina vaativaan persoonaan, persoonallisuuden häiriöihin ja anankastisuuteen asti. Itse ajattelen, että perfektionismin hyvään puoleen (tunnollisuuteen, huolellisuuteen, tarkkuuteen, siisteyteen, järjestelmällisyyteen siis hyvään perfektionismiin) liittyy ja sisältyy usein myös jonkin verran sitä ei-toivottua puolta (anankastisuutta). Mutta edeltävä on vain oma näkemykseni tosin mielestäni linjassa aamutohtorin kanssa.

[Gyver]

Hyvä-paha jaottelu ei ole kovin kuvaavaa ja siten vaikeuttaa asian ymmärtämistä.

[Hilppa]

Tarkoitukseni ei todellakaan ollut eikä ole käyttää mitään hyvä-paha-jaottelua tai kategorisointia. Sanonta "niin hyvässä kuin pahassa" on lievempi ilmaus. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että myös ismeihin/ideologioihin liittyy sekä hyviä puolia että vähemmän hyviä puolia.

[Gyver]

Vaihtoehtoinen, ei musta-harmaa-valkoinen tapa hahmottaa asioita on sellainen jossa nähdään muitakin värejä. Se valkeni minulle muutama vuosi sitten ja avasi aivan uuden tavan hahmottaa maailmaa. En minä sitä osaa kuvata, antaa olla.

[Gyver]

... Vaatimus täydellisyydestä on itseisarvo ei niinkään päämäärä.

Onko tuossa (taustalla) siis sellainen ajatus, että jos ihminen pakonomaisesti ilman varsinaista tarkoitusta pyrkii täydellisyyteen, niin siitä muodostuu ongelma?

[Hilppa]

... Vaatimus täydellisyydestä on itseisarvo ei niinkään päämäärä.

Onko tuossa (taustalla) siis sellainen ajatus, että jos ihminen pakonomaisesti ilman varsinaista tarkoitusta pyrkii täydellisyyteen, niin siitä muodostuu ongelma?

Kutakuinkin noin ajattelin aamutohtorin tarkoittaneen. Ohjelmassa käytettiin ilmaisua "se ikään kuin kääntyy itseään vastaan", kun puhuttiin voimakkaasta perfektionismista.

Itse kiinnostuin aiheesta kuunnellessani ohjelmaa, sillä se toi mieleeni joitakin omia piirteitäni (sekä oman terapiani, josta on jo ehtinyt tovi kulua) sekä eräitä läheltä tuntemieni henkilöiden piirteitä. Mielestäni vaativuus on piirteistä sellainen, johon voi itsessään vaikuttaa ainakin jollain tasolla, kunhan ensin pystyy tiedostamaan sen. Voi olla että asiantuntijat ovat tyystin toista mieltä.

[Gyver]

Kyllä, sekundaarisia seurauksia: henkilö luopuu jostain jo kättelyssä, koska hän tietää tulevan vaikeuden.
Esimerkiksi jos pitäisi syödä terveellisesti, ei pysty päättämään, söisikö kaurapuuroa vain ohrapuuroa,
eikä sitten syö ollenkaan.

(lainaus täältä)

Syömättä jättäminen on huonompi vaihtoehto kuin nuo kaksi muuta, eikä siten ole perfektionismin mukainen ratkaisu eikä näinollen voi mitenkään olla seurausta perfektionismisesta luonteesta.

[Hilppa]

Kyllä, sekundaarisia seurauksia: henkilö luopuu jostain jo kättelyssä, koska hän tietää tulevan vaikeuden.
Esimerkiksi jos pitäisi syödä terveellisesti, ei pysty päättämään, söisikö kaurapuuroa vain ohrapuuroa,
eikä sitten syö ollenkaan.

(lainaus täältä)

Syömättä jättäminen on huonompi vaihtoehto kuin nuo kaksi muuta, eikä siten ole perfektionismin mukainen ratkaisu eikä näinollen voi mitenkään olla seurausta perfektionismisesta luonteesta.

Mutta jos henkilö ei osaa tehdä päätöstä sen vuoksi, että ei tiedä kumpi on terveellisempää siis kaurapuuro vai ohrapuuro? Koko ajatusrakennelmaa ja toimintaa hallitsee tietoisuus ja pyrkimys täydellisyyteen ja suurin pelko on omalle kohdalle tulevan epätäydellisen osuman pelko (vaikkakin se olisi melko epätodennäköistä) ja siksi vähänkään epävarmoissa tilanteissa jättää valitsematta, koska ei voi mitenkään ottaa sitä riskiä, että valitsisi vähän epätäydellisemmän vaihtoehdon? Koska ei halua koskaan, missään eikä milloinkaan tyytyä edes hiukan vajaaseen vaihtoehtoon, vaan haluaa aina kaiken olevan absoluuttisen täydellistä.

[Gyver]

Mutta jos henkilö ei osaa tehdä päätöstä sen vuoksi, että ei tiedä kumpi on terveellisempää siis kaurapuuro vai ohrapuuro?

Silloin henkilön kannattaa opetella päätöksentekoa.

[Hilppa]

Mutta jos henkilö ei osaa tehdä päätöstä sen vuoksi, että ei tiedä kumpi on terveellisempää siis kaurapuuro vai ohrapuuro?

Silloin henkilön kannattaa opetella päätöksentekoa.

Juuri niin siinä kävisikin. Henkilö alkaisi kuumeisesti etsiä tieteellisiä julkaisuja, jotka käsittelevät ohran ja kauran biokemiallisia ja rakenteellisia ominaisuuksia sekä ravintoainekoostumusta. Ongelmaa ratkaistessaan hän joutuu uusien ongelmien eteen, joissa täytyy ratkaista yhä vaikeampia valintoja ja niinpä aika kuluu niitä miettiessä, eikä ruokailuun jää aikaa. Puhumattakaan siitä, että muihin elämän toimintoihin myös jää yhä vähemmän aikaa. Täydellinen perfektionisti elää perfektionismilleen. Koska täydellistä vaihtoehtoa ei ole olemassa, täydelliseltä perfektionistilta jää moni asia valitsematta ja kokeilematta. Mitä täydellisemmin ihminen pyrkii perfektionismiin, sitä enemmän epätäydellisyyden pelko hiipii ajatteluun. Jos täydellisyyden tavoitteluun kuuluu pelkoa epätäydellisyydestä tai puuttuu kyky hyväksyä epätäydellinen, kääntyy perfektionismi itseään vastaan.