Avuton mies on perheen heikko lenkki

[Kyllästynyt]

Heli Vaaranen on siinä mielessä oikeassa, että lapsille pitää saada kunnollista ruokaa ja kämppä pidettävä siistinä. Se mitä hän unohti on, että feminismin nousun myötä on kasvanut uusavuton naissukupolvi, joka on sitä mieltä, etteivät kotityöt kuulu heille eivätkä he edes osaa tehdä mitään kotitöitä...

Eivätkö ne kotityöt kuulu lainkaan miehille? Miksi naisten pitäisi vielä nykyäänkin toimia kotitalouskoneina ja "ehtoisina emäntinä"?

... Arki näille yh-äideille tulee, kun lapselle pitäisi saada ruokaa. Se hoidetaan kaupan eineksillä, sipseillä ja colalla. Seuraava sukupolvi on sitten vielä heikommassa hapessa.

Silloinhan lasten isien pitäisi astua esiin hoitamaan lapsiaan, jos asiat noin huonosti ovat.
Miksi he eivät tee niin?

[Mirri]

Heli Vaaranen on siinä mielessä oikeassa, että lapsille pitää saada kunnollista ruokaa ja kämppä pidettävä siistinä. Se mitä hän unohti on, että feminismin nousun myötä on kasvanut uusavuton naissukupolvi, joka on sitä mieltä, etteivät kotityöt kuulu heille eivätkä he edes osaa tehdä mitään kotitöitä.

Arki näille yh-äideille tulee, kun lapselle pitäisi saada ruokaa. Se hoidetaan kaupan eineksillä, sipseillä ja colalla. Seuraava sukupolvi on sitten vielä heikommassa hapessa.

Avioerossa lapset voivat ja saavat päätyä myös isän hoiviin. Mikä yh-isän tilanne on, jos hän on lapsiperheen huushollin hoitamisen suhteen avuton?
Toinen asia: jos lapset jaetaan äidin ja isän kesken niin, että yksi viikko yhdellä ja toinen viikko toisella, huoltajia on kaksi ja molempien pitää yksinään selviytyä lapsiperheen arjen hoitamisesta.

Uusavuton naissukupolvi ei ole vakavampi ongelma kuin perinteisesti avuttomat miehetkään. Ei etenkään nykymaailmassa, jossa lapset oikeasti ja suorastaan lakisääteisesti tarvitsevat hoivaa niin isältään kuin äidiltään.
Ja vielä: isien on turha valittaa olevansa heikoilla lastensa huoltajuuden suhteen, jos heiltä ei suju perhearjen pyörittäminen.

Sigismund, sinä et taida tajuta, miten vakavista asioista - myös ja etenkin miesten kohdalla - on kysymys.

[Mirri]

Heli Vaaranen kirjoittaa näin:

Kodinhoidon perustaitojen opettelu vasta oman perheen kohdalla tulee liian myöhään. Surettaa, mikä määrä hyvää elämää jää miehiltä elämättä ja hyviä kokemuksia jakamatta naisen kanssa, jos vettäkään ei ole opittu keittämään. Eri planeetoilla ollaan, kun nainen kasvatetaan kuin mies mutta moni mies yhä kuin perinteinen mies.

Huonossa tapauksessa hyvän elämän menettämiseen kuuluu myös omien lasten kanssa jaettavien hyvien kokemusten menettäminen.

[Sievä Sigismund]

Eihän nykynaiset tarvitse miehiä enää kuin kiertäviksi siittäjiksi. Lesboparit tai yksinäiset naiset hankkivat lapsen yksipuolisesti. Sitten kasvattavat pojistaan feministejä. Traaginen kohtalo miesoletetulle.

Heli Vaaranen taas haluaa puristaa miehet varsin ahtaaseen rakoseen, vaikka esiintyy asiantuntijana.

[Mirri]

Poissaolollaan loistavat isät kasvattavat tyttölapsistaan kovia naisia, jotka eivät kaipaile miestä elämäänsä. Jos tyttö on lapsesta lähtien oppinut tulemaan toimeen ilman miehen läsnäoloa, mihin hän sitä aikuisena enää tarvitsisi?
Minusta lastensa elämästä poissa pysyttelevät isät voisivat onnitella itseään itseriittoisten ja miehiä vihaavien tai halveksivien naisten kasvattamisesta. Huono isä ei ole äidin syy, vaan on vastuussa vanhemmuudestaan ihan itse.

[Sievä Sigismund]

Poissaolo johtuu siitä, että miehet on saneerattu ulos perheestä tai heitä ei ole sinne huolittu alunperinkään.

[Mirri]

Ei lasten elämästä saneerata ihan noin vain ulos, ellei vanhempi itse ole valmis tai peräti halukas lähtemään ja luopumaan lapsistaan. Väitän, että jos isä tosissaan tahtoo pysytellä mukana lastensa elämässä, hän tekee sen sanoi ja teki lasten äiti mitä hyvänsä. Vai ovatko miehet niin heikkoja ja avuttomia, etteivät pysty vaikka haluaisivat?

On totta, että tapahtuu lasten vieraannuttamista toisesta vanhemmasta. Mutta vieraannuttamisen kohteena olevalla vanhemmalla on myös keinoja säilyttää yhteydet lapsiinsa vieraannuttamisyrityksistä huolimatta. Näin myös isällä, jota kenties yritetään saada eroon lapsista. En usko, että isän on pakko luopua lapsistaan, jos hän itse ei tahdo tehdä niin.
Ja vielä: lapset kasvavat, joten vaikka isän ja lasten suhteita olisikin onnistuttu vahingoittamaan lasten ollessa pieniä, mikä isää estää korjaamasta niitä myöhemmin? Luulen ja uskon, että on lapsia, jotka olisivat valmiita tutustumaan isäänsä uudelleen, jos tämä vain jostakin ilmaantuisi näköpiiriin eikä niin sinnikkäästi pysyttelisi poissa.

[Unohdus]

Meillä on lähes kaikki siivoustyö ja ruoanlaitto minun kontolla. No minä olen ikäänkuin kotirouva ja siihen on aikaa, silti toivoisin välillä miehen osallistuvan myös, sillä opiskelen siinä sivussa.

[Mirri]

Mielestäni opiskelu on tärkeä ja perusteltu syy toivoa, että puoliso suostuisi kotitöiden uudelleenjakoon.

Luulen ja pelkään, että parisuhteessa naisen opiskelu on asia, jota ei arvosteta niin paljon, että sitä kannattaisi kunnioittaa ja tukea kotitöiden vastuunjaon tarkistuksella. Ainakin ennen oli noin, toivottavasti ei enää nykyisin.
Muistan, miten vielä 90-luvun alussa iltalukion opinto-ohjaaja kehotti perheellisiä naisopiskelijoita koneellistamaan huushollinsa - hän ei ehdottanut neuvotteluja siipan kanssa kotitöiden uudelleen jakamiseksi...

Kuitenkin juuri ne neuvottelut vastuunjaon tarkistamisineen olisivat tosi tärkeitä parisuhteellisen/perheellisen naisopiskelijan opintojen tukemiseksi. Näin silti, vaikka toinen olisikin työelämässä ja toinen 'vain' opiskelisi.