Rane kirjoitti:Entäs jos murheiden vatvominen tuntuukin mukavalta? Onko silloin masokisti?
Rane kirjoitti:Entäs jos murheiden vatvominen tuntuukin mukavalta? ...
Ryysy kirjoitti:Kommentoin vain asian vierestä: kakkuesimerkki ei ollut suinkaan kökkö, vaan juuri (ymmärryskyvylleni) passeli, kai koska oli niin konkreettinen.
Milloinkas ajatusjumeja ja -kierteitä mahdetaan alkaa kutsua yleistyneeksi märehtimis- eli ahdistuneisuushäiriöksi? Olen tähän mennessä hoitanut ahdistuksen partaalle ajavia kehiä ja muistoja enemmän ja vähemmän onnistuneesti vain lääkkeillä vatvomisen lisäksi. Joskus suhtautuminen on erilaista, kunnes taas alkaa vatvominen, esim. jonkin pienen muistutuksen tiimoilta.
trisse kirjoitti:Mirri kirjoitti:Omien asioiden pyörittely lisää masennusta...
Mitä sitten tehdään, jos 'omat asiat' pyörivät mielessä toistuvina unina; toisin sanoen mieli vatvoo ja märehtii itsekseen omistajaltaan lupaa kysymättä?
Voi tehdä niin monenlaista että vaikea alkaa edes luettelemaan. Kirjoittaakin voi - kyseenalaistin vaan että onko hyödyllistä käyttää niistä asioista kirjoittamiseen kokonaisen työpäivän ajan päivässä. Jos niin tekee menee töihin omiin murheisiinsa. Esim. yhdessä harjoitteessa ihminen käyttää murehtimiseen 15 min. Ei saa murehtia muina aikoina päivässä mutta tuolloin murehtii sen 15 min. 15 min on hyödyllistä - neljä tuntia on haitallista. Siihen tulee silloin pakkomielteinen elementti ja mieli alkaa tosiaan murehtimaan kaiken aikaa. Koska olet tehnyt samaa 13 vuotta kokeilematta lopettaa kirjoittamista testiksi niin sinähän et itse voi tietää mikä on syy ja mikä seuraus...
Pinja kirjoitti:Hienoa Hilppa!
Mitä sitten tehdään, jos 'omat asiat' pyörivät mielessä toistuvina unina; toisin sanoen mieli vatvoo ja märehtii itsekseen omistajaltaan lupaa kysymättä?

Mirri kirjoitti:Trisse ja Hilppa, pyydän, ettette neuvo tai ohjaa minua tässä ketjussa, vaikka ehkä hirveästi haluaisitte. En tietääkseni ole kysellyt tai kaipaillut mitään henkilökohtaisia ja itseeni liittyviä neuvoja, enkä myöskään ole kirjoittanut tässä ketjussa itsestäni mitään.
Kirjoitin näin:Mitä sitten tehdään, jos 'omat asiat' pyörivät mielessä toistuvina unina; toisin sanoen mieli vatvoo ja märehtii itsekseen omistajaltaan lupaa kysymättä?

Hilppa kirjoitti:Minusta Trissen kommentit tässä ja päiväkirjapuolella ovat asiaa, jota kannattaa pohtia. Minusta on hyvä idea, että vuosikausien päiväkirjakirjoittelun jälkeen kokeilisi jotakin aivan muuta. Itse asiassa olet ajatellutkin/kokeillutkin jo sitä ryhmäterapiapuolta. Jospa siitä viriäisi jotakin uutta antavaa.

Mirri kirjoitti:Pinja, ei julkisissa nettikeskusteluissa ole tapana kajota keskustelijoiden asioihin millään lailla, eikä ainakaan ilman kohteen omaa suostumusta tai pyyntöä.
Ei ole mitään kummallista siinä, etten halua lukea minuun liittyviä asioita tästä ketjusta. Varmaan neuvoja antavat ja kysymyksiin vastaavat kirjoittajat osaavat kirjoittaa tämän ketjun aiheesta yleisellä tasolla, jos haluavat - siihen luotan.
Mirri kirjoitti:Omien asioiden pyörittely lisää masennusta...
Mitä sitten tehdään, jos 'omat asiat' pyörivät mielessä toistuvina unina; toisin sanoen mieli vatvoo ja märehtii itsekseen omistajaltaan lupaa kysymättä?

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa