Piirrä kuvio ja ratkaise ongelma (testaukset)

[Psykopatologia]

Kleikkaan tukan itse.

[Kuutar]

Myös pienipalkkaistenkin on syötävä. Ja usko tai älä, joskus he käyvät kampaajallakin.

Mitä pienipalkkaisempi ihminen sitä varmemmin hän ei käy kampaajalla. Muutenkin hänen kulutuksensa - olemattomasta ostovoimasta johtuen - on hyvin pieni.

Mistä sinä ja Kuutar olette nyt saaneet päähänne, että kaikki työssäkäyvät ovat pienipalkkaisia?

Ja pienipalkkaisenkin on (ainakin joinakin päivinä kuukaudessa) syötävä.

En luule niin, mutta tässä keskustelussa puhuin pienipalkkaisista. Sinä puhuit työvieroksujista, minä kerroin syyn siihen - esimerkiksi siivousalan palkka ei välttämättä riitä elämiseen.
Ne paremmin palkatut ovat usein korkeasti koulutettuja, he ovat niitä, joilla on parempi ostovoima ja joilla on varaa käydä kampaajalla. Sinä puhuit aiemmin, että akateemisen koulutuksen kustantaminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Minä väitän, että kuitenkin se loppujen lopuksi kannattaa, sillä akateemisesti koulutetut voivat myös luoda lisää työpaikkoja perustamalla yrityksiä ja he kuluttavat enemmän, mikä lisää talouskasvua. Heidän työllisyysasteensa on parempi kuin muiden.

[Kuutar]

Itse olen käynyt parturissa viimeksi vuonna 1965. Huimat säästöt!

Minäkään en käy kampaajalla.

[Golden flower]

Kyllästynyt, minulle on välittynyt kirjoituksistasi sellainen näkemys, että yhteiskuntamme olisi sinun mielestäsi muuten hyvissä kantimissa, mutta nämä "kattoonsyljeskelijät" jotka ovat ovat kaiken pahan alku, pilaavat sen itsekkyydellään ja suurinpiirtein kaikki "paha" tässä yhteiskunnassa johtuu siitä, että joudumme elättämään näitä työläisiä riistäviä Anttiviljameita ja heidät pitää sen vuoksi kitkeä täältä hinnalla millä hyvänsä, koska muuten menee moraali ja sairaat, lapset sekä vanhukset jäävät heidän takiaan ilman hoitoa. Minusta se on kuulostanut suhteellisuudentajuttomalta puheelta (jollaista olen kuullut paljon 4-vuotiaalta, mutta aikuiselta... [anteeksi, en voinut vastustaa... ]), ja tietenkin olisi suotavaa, että kyse olisi siitä, että olisin ymmärtänyt kirjoituksiasi väärin. Meillä on jo nykyisin ilmiön kitkemiseksi karenssijärjestelmiä tuissa, joilla pyritään ehkäisemään sluibailua suuremmassa mittakaavassa, enkä koe, että sen suurempiin toimiin kannattaisi ryhtyä tässä asiassa. En jaksa uskoa, että merkittävän moni noilla pikkutuilla jaksaa kitkutella, ja jos jaksaa niin vikaa on joko korvien välissä, yhteiskunnassa ja yksilön ja yhteiskunnan yhteensovittamisessa, eikä yksilön syyllistämisellä saada aikaan muuta kuin lisää kurjuutta (itselle ja muille). Ja toisaalta nämä pikkurahalla elävät ovat ympäristömme kannalta hyvinkin tervetullut joukko, koska minimikulutuksellaan eivät tuhlaa luonnonvaroja, kuten loppuaan kohti käyvään kulutusjuhlaan osallistuvat. Minusta on myös hyvin kaksinaismoralistista puhua näistä Anttiviljameista riistäjinä samalla, kun koko (sairas) länsimainen yhteiskunta on rakennettu riistolle, luonnon ja ihmisten riistämiselle ja länsimaisen ihmisen itsekkyydelle. Kapitalistinen yhteiskunta ei kestä minkäänlaista lähempää moraalista tarkastelua ja se on tulossa kohti vääjäämätöntä loppua viimeistään siinä vaiheessa, kun öljy loppuu, eikä sille ole löydetty korvaajaa.

Jonkinlainen tekopyhyys kalskahtaa myös niissä vaatimuksissa, että itsensä elättämiseksi täytyy tehdä mitä vain (!?) töitä, jos ei itse siihen olekaan valmis. Helppo se on huudella oman mieluisan työpaikan suojista, että työtä vaan tekemään (Sikäli koen myös allekijoituksesi, monessa muussakin kirjoittelussasi tällä palstalla, todella hämmentävänä, onko se jokin vitsi?) , jos ei ole käsitystä työttömänä olemisen todellisuudesta nykypäivänä. Mieluummin syyllistämisen sijaan pyrkisin esimerkiksi kannustamaan kaikkia mahdollisuuksiensa mukaan suuntaamaan kulutuksensa kotimaisiin, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaviin tuotteisiin (ja palveluihin) kaukomaissa teetetyn halpatavaran sijaan. Mainosvolyymia ei kotimaisilla tuottajilla ole monikansallisiin yhtiöihin verrattuna, joten puskaradiona toimiminen hyvässä hengessä on varmasti toivottua, ja ostovolyymin lisääntyminen myös kannustaisi yrittäjähenkisiä perustamaan uusia yrityksiä.

[Mirri]

Kyllästynyt, väität työn poikivan työtä. Väitteesi ei pidä paikkaansa pienipalkkaisten ihmisten kohdalla; mitä pienempi palkka sitä varmemmin sillä rahamäärällä ei synnytetä työtä. Paitsi tietysti sillä tavoin, että tarvitaan byrokratiaa työntekijöineen erilaisia tukia varten. Mutta niitä työntekijöitä työttömätkin tarvitsevat.

Nykyinen yhteiskunta on liian monimutkainen, jotta niin naiivi ajatus kuin että työ poikisi työtä pitäisi paikkaansa. Raha ja ihmisten ostovoima on työpaikkoja synnyttävä asia - toisin sanoen riittävän suuret palkat. Ei työ itsessään työtä kykene synnyttämään.
Siksi kai tässä keskustelussa on painotettu pienipalkkaisia - niitä ihmisiä, joiden työ ei lisää työtä kuin korkeintaan sillä tavoin, että tarvitaan niin asumistuki- kuin toimeentulotukikäsittelijöitä...

Ei nykyisin turhaan puhuta ihmisten ostovoimasta, koska sitä tarvitaan työn synnyttämiseksi. Pienipalkkaisilla ei ole ostovoimaa ja heidän kulutuksensa - rahan käyttönsä - on olematonta. Verojakaan heistä ei heru juuri nimeksikään.

[Hilppa]

Kyllästynyt, minulle on välittynyt kirjoituksistasi sellainen näkemys, että...

On täällä muitakin keskustelijoita kuin Kyllästynyt.
En missään tapauksessa hyväksy tahallisesti koko työikäisen elämänsä pituiseksi ajaksi heittäytymistä "anttiviljamiksi". Mielestäni sellaisella asenteella leuhkiminen julkisesti on röyhkeätä ja muiden hyväksikäyttöä. Pitää myös muistaa, että leuhkiminen töitä tekemättömäksi heittäytymisellä on mahdollista vain, koska järjestelmämme on kustantanut sellaiselle leuhkijalle peruskoulutuksen ja perusterveydenhoidon hänen lapsuutensa ja nuoruutensa ajan, jolloin heittäytyjä voi terveenä ja hyvinvoivana (ainakin toistaiseksi) vielä elellä, kunnes vanhuus vaivoineen ja minieläkkeinen kurjuus alkaa.
Miksi pitäisi hyväksyä anttiviljameiden kaltainen toiminta? Toisaalta voidaan kysyä, mihin hyväksymisessä vedetään raja? Helposti anttiviljameiden haukkumiseen keskittymisestä seuraa kaikkien työttömien syvä halveksunta. Kun työntekijä irtisanotaan, irtisanotun kokemus on menetys. Jonkinasteinen lamaantuminen riippuen irtisanotun voimavaroista ja tulevaisuuden näkymistä varmasti seuraa. Moni ei kerro työpaikan menetyksestään edes lähisukulaisilleen. Kun työtä aletaan irtisanomisen jälkeen hakea, yleensä sitä haetaan siltä alalta, johon on koulutus ja jollaisesta työstä on kokemusta. Tai sitten vaihdetaan alaa riippuen työpaikan hakijan iästä ja kouluttautumismahdollisuuksista. Joka tapauksessa ihminen tarvitsee kannustusta ja rohkaisua tavalla tai toisella selviytyäkseen menetyskokemuksesta ja ollakseen valmis hakemaan uusia tehtäviä ja pärjätäkseen työhönottohaastatteluissa.

[Psykopatologia]

11:06
"Työ poikii työtä"-tyypinen teesi on (mielestäni) ollut esillä mm. Vartiaisen toteamana (A-studioissa).

Työtä syntyy, kun yhteiskunnan olot ovat edulliset työhönotolle (mm. pienet palkat ja helppo potkia
pois tarpeettomana).

11:10
Mirri on esittänyt, että ostovoima loisi työpaikkoja. Takaperoinen ajatus?

[Mirri]

11:06
"Työ poikii työtä"-tyypinen teesi on (mielestäni) ollut esillä mm. Vartiaisen toteamana (A-studioissa).

Työtä syntyy, kun yhteiskunnan olot ovat edulliset työhönotolle (mm. pienet palkat ja helppo potkia
pois tarpeettomana).

Ei kai työ itsessään ole tavoite, vaan työ, josta saatava tulo elättää, ja jonka varaan ihmiset voivat rakentaa elämäänsä. Mitä virkaa on työllä, josta ei saa riittävää toimeentuloa, ja joka on niin epävarma, että sen voi menettää milloin tahansa?

Kyllä työn pitäisi olla riittävän hyvin palkattua ja tarpeeksi turvallista (siis vakituista), että sen varaan voisi rakentaa niin omaa kuin perheenkin elämää asuntolainoineen sun muine tarpeineen. Eli ostovoimaa tarvittaisiin...

Halvan työvoiman maissa ihmiset paiskivat töitä hiki hatussa, ja silti elää kitkuttavat köyhyysrajojen alapuolella. Sama ilmiö on suorastaan räjähdysmäisessä kasvussa esim. USA:ssa, vaikka onkin rikas maa.
Sekö on suomalainenkin unelma? Työvoima, joka tekee kiltisti töitä olemattomalla palkalla ja epävarmoissa työolosuhteissa jatkuvasti potkuja peläten - ja pysyy köyhänä, mutta työntekoon pakotettuna.

[Psykopatologia]

Ostovoima ei synny tyhjästä, vaan työstä.

11:54
Tilanne on nyt (globalisaatiossa) erilainen kuin silloin,
kun Suomi oli suljettu yhteiskunta. Jos firma maksaa
hyviä liksoja, se menee konkkaan. Myynnin täytyy olla
isompi kuin maksetut palkat.

[Psykopatologia]

Kyllästynyt:

1 Vaikka työstä saatu palkka olisi pieni, se on kuitenkin [aina] plus-merkkistä,
2 kun taas tekemättömyys on aina miinusta. - Korostukset PP.

Valtion osuus on 1:ssä 25 %, 2:ssa 100 % (yksilön elättämisessä)

[Golden flower]

Ostovoima ei synny tyhjästä, vaan työstä.

11:54
Tilanne on nyt (globalisaatiossa) erilainen kuin silloin,
kun Suomi oli suljettu yhteiskunta. Jos firma maksaa
hyviä liksoja, se menee konkkaan. Myynnin täytyy olla
isompi kuin maksetut palkat.

Nykyistäkin ostovoimaa voidaan pyrkiä kohdentamaan paremmin (kotimaisuus, lähituotanto, eettisyys ja ekologisuus vrt. ulkomaiset monikansalliset yhtiöt/ halpatuotanto).

[Mirri]

900 e/kk – elääkö tällä palkalla?

Taloussanomat
Topi Kanniainen 23.2.2011 06:02

Työtätekevät köyhät tulivat Suomeen. Moni töissä käyvä joutuu selviämään jo alle tonnin bruttopalkalla. Syy pieniin palkkoihin johtuu usein yritysten halusta pitää joustavaa työvoimareserviä.
Matalapalkka-alan osa-aikainen työntekijä saa usein niin pientä palkkaa, että sillä tulee hädin tuskin toimeen. Vika on myös liian pienissä tuntimäärissä, lisää työtunteja ei saa vaikka kuinka haluaisi.
– Monet työnantajat solmivat tulee töihin tarvittaessa -sopimuksia tai laittavat sopimukseen 1-37,5 tunnin joustovaran. Monelle tulee tästä sellainen tunne, että työnantaja voi myös kiristää työtunneilla, Kaakkois-Suomen Palvelualojen ammattiliiton aluepäällikkö Kimmo Nikula sanoo.

Taloussanomien laskelman mukaan esimerkiksi 30 viikkotuntia paiskiva alimman ei-harjoittelijapalkkaluokan siivooja saa 994,80 euroa kuukaudessa. Kyseessä on peruspalkka, jonka päälle hän saa vielä lisät sekä lomapalkat ja -rahan. (Katso tarkemmat tiedot palkoista taulukosta jutun lopussa)
– Kyllä me itsekin mietimme, että kuinka he selviävät arjestaan. Jos miettii esimerkiksi yksinhuoltajia, niin kyllä se leipä on todella tiukassa, Nikula sanoo.

Siivoojien palkat nousevat 16,5 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.
– Korotus on askel oikeaan päin. Sillä saadaan siivoojien palkat samalle tasolle muiden kiinteistönhoitoalan palkkojen kanssa, Nikula sanoo.
Hän muistuttaa, että siivoojien vuorolisilläkään ei ole merkittävää vaikutusta kokonaisansioon. Siivoojien iltalisä kello 18–23 välisenä aikana tehtävästä työstä on 0,66 euroa tunnilta, kun 23–06 välisenä aikana tehtävästä työstä saa 1,21 euroa lisää.

Sama ilmiö toistuu monilla muillakin aloilla. Palkalla ei tahdo tulla toimeen, varsinkin jos samaan aikaan pitää maksaa pääkaupunkiseudun vuokria tai elättää lapsia.
– Jos nyt jotain ryhmiä pitää luetella, niin ruokapalvelutyöntekijät, laitosapulaiset, vahtimestarit, siivoojat ja koulunkäyntiavustajat. Pahin tilanne on niillä, jotka eivät saa ollenkaan vuorolisiä, Helsingin JHL:n puheenjohtaja Tapio Hovatto sanoo.
Köyhyysrajalle tulot jäävät helposti myös myyjillä, vartijoilla, tarjoilijoilla ja kokeilla.

Työnantaja pitää valmiustilassa

Vuoden 2009 pienituloisuustilastot kertovat, että palkansaajista 3,1 prosenttia tienasi alle 1 183 euroa kuukaudessa. Se on virallinen köyhyysraja eli 60 prosenttia suomalaisten mediaanituloista.

Suomalaisten mediaanitulo saadaan, kun kaikki suomalaisten kuukausipalkat laitetaan jonoon ja niistä otetaan keskimmäinen luku.
– Työtä tekevien köyhyys on olemassa, se on ihan kiistatonta. Osa-aikatyöntekijöiden kierrettä pahentaa se, että he eivät voi hakea seuraavaa työtä, sillä he odottavat lisätunteja. Osa-aikatyöntekijät ja tarvittaessa töihin tulevat ovat sidottuja työnantajaansa, vaikka työnantaja ei tarjoa heille toimeentuloa, SAK:n työelämätutkija Anu Suoranta sanoo.
– Työnantaja odottaa saavansa odotustilassa olevaa työntekijäkuntaa, joka odottaa lisätunteja jatkuvassa valmiustilassa.

Esimerkiksi marketeissa jopa 70–80 prosenttia kaikesta työvoimasta on osa-aikaista. Palvelualojen ammattiliiton Nikula kertoo, että vakituisia voivat olla ainoastaan päälliköt ja osastovastaavat.
– Tämä on selvä liiketoimintaoppi. Asia olisi varmasti järjestettävissä työaikajärjestelyillä, joten kyllä tämä on työnantajalta selvä valinta, Suoranta sanoo.

Sosiaaliturva ei vastaa muutokseen

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 Suomessa oli 283 000 osa-aikaista työntekijää. Heistä 83 000 oli vastentahtoisesti osa-aikaisia, eli he olisivat halunneet kokoaikaisen työn.
Loput ilmoittivat osa-aikaisuutensa syyksi esimerkiksi opinnot, perhetilanteen tai osa-aikaeläkkeen. Tiedot perustuvat työntekijöiden omaan ilmoitukseen.
– Suomalainen sosiaaliturva on rakennettu sellaisella mallilla, että kaikilla on vakituinen työ. Nyt kaikkiaan 700 000:llä ei ole vakituista ja kokoaikaista työtä, Suoranta sanoo.

Luku saadaan laskemalla yhteen määräaikaiset, osa-aikaiset, itsensä työllistäjät sekä vuokratyöntekijät.
Heidän tulonsa voivat heitellä paljonkin. Osa joutuu turvautumaan sosiaalitoimen palveluihin, sillä työ ei välttämättä elätä jokaisena kuukautena.
– Yhä edelleen pitää tavoitella kaikille kokoaikaista työtä, mutta kun tähän maahan on vakiintunut muitakin työn tekemisen muotoja, niin sosiaaliturvaa pitää kehittää vastaamaan myös heidän tarpeitaan, Suoranta sanoo.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 112603/139

[Hilppa]

900 e/kk – elääkö tällä palkalla?

Taloussanomat
Topi Kanniainen 23.2.2011 06:02
- -
Syy pieniin palkkoihin johtuu usein yritysten halusta pitää joustavaa työvoimareserviä.
- -

Kiitos linkistä. Olen seurannut tilannetta SAK:n Palvelualojen liiton lehdestä. Tuo on arkipäivää läheiseni työpaikassa, jonka hän on toistaiseksi saanut pidettyä kk-palkkaisena. EU:n direktiivi palvelujen kilpailuttamisesta on edesauttanut nykyistä kehitystä ja tehnyt sellaisista aloista epävarmoja työvoimareservityöpaikkoja, joilla ennen työpaikat olivat kk-palkkaisia vakituisia.

[Hilppa]

Ostovoima ei synny tyhjästä, vaan työstä.

11:54
Tilanne on nyt (globalisaatiossa) erilainen kuin silloin,
kun Suomi oli suljettu yhteiskunta. Jos firma maksaa
hyviä liksoja, se menee konkkaan. Myynnin täytyy olla
isompi kuin maksetut palkat.

Nykyistäkin ostovoimaa voidaan pyrkiä kohdentamaan paremmin (kotimaisuus, lähituotanto, eettisyys ja ekologisuus vrt. ulkomaiset monikansalliset yhtiöt/ halpatuotanto).

On viisasta yrittää kohdentaa ostovoimaa kotimaisuuteen, lähituotantoon ja ympäristöystävällisiin tuotteisiin monestakin syystä, mikä suosii myös kotimaan työntekijöitä. Valitettavasti elämme EU:ssa emmekä voi pois EU:n taloudellisesta vaikutuspiiristä täysin irrottautua saati globaalin talouden vaikutuspiiristä.

VM:n näkemys on, että ainoastaan arvonlisäveroteollisuuden välittömässä palveluksessa työtään tekevät tuottavat kansakunnallemme hyvinvointia.

Vartiaisen näkemys on, että keppiä työttömille ja sairaille, koska työ poikii työtä. Minimipalkkojen lasku ja kepin tarjoaminen tekee kuitenkin Suomesta vain kehitysmaan ja suurentaa tuloeroja.

Minimipalkkojen lasku ei tuota hyvinvointia kansakunnallemme, sen sijaan eläkesivukuluja pitäisi nostaa ja siirtää osin työntekijän maksettavaksi, jotta eläkkeet tulevaisuudessakin voitaisiin rahoittaa. En usko kilpailun lisäämisen voimaan yksityistämällä ja henkilökohtaistamalla eläkesijoitusmarkkinat eläkkeiden takaamiseksi tulevaisuudessa, koska suuren sijoittajan on helpompi puskuroida sijoituksensa ja eläkesijoitusten riskitasoa säädellään myös lainsäädännön keinoin. En usko ns. eettisen sijoittamisen voimaan. Kolmen prosentin vakaan tuoton repiminen yksityisenä sijoittajana on liki mahdoton ja onnistumiseltaan erittäin epävarma tehtävä nykyisillä sijoitusmarkkinoilla. Eikä ns. eläkepommi johdu eläkeyhtiöiden joistakin virhesijoituksista, vaan eläkeläisten osuuden kasvusta väestössä Suomessa ja koko Euroopan alueella. Tietenkin virhesijoitusten tekijöiden pitäisi vastata virheistään etenkin, jos ovat poliittisin perustein valittuja eläkeyhtiöiden hallitusten jäseniä. Tuskin kuitenkaan heitä voidaan vastuuseen saattaa, jos pystyvät vetoamaan ammattisijoittajien tekemiin virheisiin vastuukysymyksissä.

Korjaus 15:19 Vartiainen.

[Hilppa]

Kysymys Kyllästyneelle: Mitä tarkoitat käytännössä, kun sanot, että työtä vieroksuvat on saatava töihin hinnalla millä hyvänsä (tms.)? Oletko sanktioiden lisäämisen kannalla kaikille työttömille? Oletko ansiosidonnaista päivärahaa vastaan?

[Psykopatologia]

Sosiaaliturva ei vastaa muutokseen

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 Suomessa oli 283 000 osa-aikaista työntekijää. Heistä 83 000 oli vastentahtoisesti osa-aikaisia, eli he olisivat halunneet kokoaikaisen työn.
Loput ilmoittivat osa-aikaisuutensa syyksi esimerkiksi opinnot, perhetilanteen tai osa-aikaeläkkeen. Tiedot perustuvat työntekijöiden omaan ilmoitukseen.
– Suomalainen sosiaaliturva on rakennettu sellaisella mallilla, että kaikilla on vakituinen työ. Nyt kaikkiaan 700 000:llä ei ole vakituista ja kokoaikaista työtä, Suoranta sanoo.

Luku saadaan laskemalla yhteen määräaikaiset, osa-aikaiset, itsensä työllistäjät sekä vuokratyöntekijät.
Heidän tulonsa voivat heitellä paljonkin. Osa joutuu turvautumaan sosiaalitoimen palveluihin, sillä työ ei välttämättä elätä jokaisena kuukautena.
– Yhä edelleen pitää tavoitella kaikille kokoaikaista työtä, mutta kun tähän maahan on vakiintunut muitakin työn tekemisen muotoja, niin sosiaaliturvaa pitää kehittää vastaamaan myös heidän tarpeitaan, Suoranta sanoo.

Elkää vaatiko työnantajalta vaan valtiolta.

[Psykopatologia]

– Suomalainen sosiaaliturva on rakennettu sellaisella mallilla,
että kaikilla on vakituinen työ.

Mitä tämä tarkoittaa?

Jos sosiaaliturva olisi toisenlainen (joustava yms.),
voitaisiin toteuttaa joustavampi palkkapolitiikka
ja irtisanomissuojan lievennys etc.

Tällöin nykyinen työnantajan riski siirtyisi valtiolle.

[Kuutar]

Ostovoima ei synny tyhjästä, vaan työstä.

11:54
Tilanne on nyt (globalisaatiossa) erilainen kuin silloin,
kun Suomi oli suljettu yhteiskunta. Jos firma maksaa
hyviä liksoja, se menee konkkaan. Myynnin täytyy olla
isompi kuin maksetut palkat.

Silti firmoilla on kuitekin varaa maksaa johtajille optioita, ja yli miljoonan erorahoja.

[Kuutar]

Kyllästynyt: Enpä usko, että akateeminen koulutus lisää kuluttamista, pikemminkin päinvastoin. Ostovoima syntyy työllisyydestä, riippumatta siitä minkälaiset tutkintopaperit kuluttajalla on plakkarissaan - riittää että siellä on rahaa.

Akateemisesti koulutettujen työllisyysaste on parempi kuin muiden, myös humanistien. Korkeasti koulutetuilla on myös keskimäärin korkeammat palkat.

[Kuutar]

Kyllästynyt: Onko joku todistanut, että kaikki työntekijät olisivat pienipalkkaisia?
Työ synnyttää työtä - palkkatasosta huolimatta, koska pienipalkkaistenkin pitää syödä, kulkea bussilla töihinsä tai ostaa polkupyörä jne.

Pienipalkkaiselle kaupan ruokakin voi olla liian kallista, tästäkin olen kuullut. Osa pienituloisista käy leipäjonossa.
Jos ja kun pienituloisen on haettava asumistukea ja toimeentulotukea, siihenkin kuluu verorahoja. Tilanne ei välttämättä ole mitenkään erilainen verrattuna työttömään, koska todella pienituloisen ostovoima on olematon ja hän tarvitsee myös yhteiskunnan tukia, niitä verorahoja.