Vaihdevuodet vauhdittavat vanhenemista

[Psykopatologia]

1. Termejä vaihdevuodet ja menopaussi ei tulisi käyttää synonyymeina.

2. Vaihdevuosien toinen "oikea" nimike on klimakteriumi, ja menopaussi (engl. menopause) viittaa vain kuukautisiin.

3. Menopause on väärin suomennettu menopaussiksi, jolla tarkoitetaan kuukautisten loppumista n. 50 vuoden iässä, ei niiden paussia. - Jos 1.1.2016 viimeisten kuukautisten todetaan olleen 1.1. 2015 eli vuosi sitten, on naisella (ollut) menopaussi 1.1.2016, käytännössä 1.1.2015, ja hän on post-klimakteriumissa, jälkivaihdevuosissa.

4. Klimakteriumissa (vaihdevuosissa), - n. 45 - 56 v. - voidaan erottaa ydinalue kuukautisten loppumisen (ns. menopaussin) molemmin puolin, eli peri-klimakteriumi, n. 48 - 54 v. - (7.8.2016: Vaihtoehtoisesti peri-klimakteriumi voidaan määrittää loppumaan menopaussiin.)

5. Vaihdevuosilla tarkoitetaan usein vain peri-klimakteriumia.

6. Andropaussi-nimike on (samoin) väärin, joska miehillä ei ole normaalisti jyrkkää mies-hormonien tason laskua. Koko andropaussin käsite on myös kyseenalaistettu.

[Psykopatologia]

Terminology: http://www.imsociety.org/menopause_terminology.php

[Psykopatologia]

International Journal of Fertility, Jan.— Mar., 1967, Vol 12, No 1, Part 2, pp. 77—126

Alan E(dward) Treloar, Ruth E. Boynton, Borghild G. Behn & Byron W. Brown (1967): Variation of the Human Menstrual Cycle throug Reproductive Life. http://sodapop.pop.psu.edu/codebooks/tremin/ijf.pdf (50 p.)

TREMIN http://sodapop.pop.psu.edu/tremin_page1.html
(12:00)

[Psykopatologia]

Alan Edward Treloar (yllä) esitti termin "perimenopause" vuonna 1967.

Termi on suhteellisen nuori ja yleistynyt Yhdysvalloissa ilmeisesti joskus 1980-luvulla. Suomalaisiin populaareihin teksteihin "perimenopaussi" on pesiytynyt ehkä vasta 2000-luvulla. - Ilmankos vanhempi nainen täällä ei ollut moisesta edes kuullutkaan.

[Sateentekijä]

Menopaussi, menopaussi, mulla kauan menopaussi on...
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo( kesto 3:39)
Satu Pentikäinen - Menolippu (1979)



Lienee makuasia, millä nimityksillä ko elämänvaihetta kutsutaan, tapahtumahan sinänsä ei siitä miksikään muutu.

[Psykopatologia]

Ninkö sinusta? - Eikö kuitenkin nimikkeiden selkeys olisi parempi. Esimerkiksi lääketieteessä on erityisiä nimike-lautakuntia yms.

[Psykopatologia]

Elizabeth Siegel Watkins (2007):
The Early Years: From Organotherapy to the Synthesis of Testosterone
(- -) http://www.aleciashepherd.com/writings/ ... merica.pdf p.4)

As gynaecologists were concerned with women’s reproductive organs, their interest in the
change of life comes as no surprise. In 1816, the French doctor Charles de Gardanne coined
the term ‘me´nespausie’, revised to ‘me´nopause’ in 1821, to describe a woman’s transition
out of her reproductive years. The term gained acceptance in France, but did not catch on
among English-speakers until the late nineteenth century. The first book about menopause
by a British physician was published in 1857; the first American-authored volume on
the subject did not appear until 40 years later. As physicians on both sides of the Atlantic
brought menopausal women into their purview, they also began to notice that men
experienced their own set of physical and psychological problems in middle-age.
(- -)

[Sateentekijä]

Ninkö sinusta? - Eikö kuitenkin nimikkeiden selkeys olisi parempi. Esimerkiksi lääketieteessä on erityisiä nimike-lautakuntia yms.

Tämmöisiä perustetaan paremman tekemisen puutteessa.

[Psykopatologia]

Sateentekijä: Lienee makuasia, millä nimityksillä ko elämänvaihetta kutsutaan, tapahtumahan sinänsä ei siitä miksikään muutu.

Väärinkäsityksiä ja epäselvyyttä voi kuitenkin tulla varsinkin silloin, kun siirrytään kielialueelta toiselle, ja suomessa englanninkieliset ilmaisut on ymmärretty tai käännetty osin kokonaan (jopa) väärin (vrt. "Terminology", yllä). Esimerkiksi englanninkielessä ei vaihdevuosia ole ollenkaan, vaan ilmaisu on climacteric tai klimacterium.

[Sateentekijä]

Nytkö sitten perustit vielä kolmannen ketjun ko. asioille? Mitä hyötyä?
Sitten vielä lukitset ketjun, ettei kukaan vahingossakaan pääse siihen mitään kirjoittamaan ennen sinua
Outo on tyylisi muutenkin heitellä otsikoita irrallisina.Tuskin tarvitsemme menopaussin terminologista kolmatta ketjua vaikka se omasta mielestäsi olisikin tärkeä.
Asiat mahtuvat jo aloitettuihin ketjuihin, vai mitä?

[Psykopatologia]

Ehkä te ette tarvitse, kun ette tee itsenäistä ajatustyötä.

[Hilppa]

Mitkä ovat kuumien aaltojen, lämmöstä aiheutuvan hikoilun, urheilusuoritushikoilun, ahdistukseen liittyvän hikoilun, murrosiän aiheuttaman punastelelun ja saunomisen aiheuttaman hienerityksen erot?

[Sateentekijä]

Ehkä te ette tarvitse, kun ette tee itsenäistä ajatustyötä.

Olipas taas typerästi ja ajattelemattomasti kirjoitettu.

[Sateentekijä]

Mitkä ovat kuumien aaltojen, lämmöstä aiheutuvan hikoilun, urheilusuoritushikoilun, ahdistukseen liittyvän hikoilun, murrosiän aiheuttaman punastelelun ja saunomisen aiheuttaman hienerityksen erot?

Minä saan "vaihdevuosioireita" myös syötyäni vahvasti mausteista ruokaa ,esim extravahvoja chilejä Lienee sekin hormonaalinen juttu.
Esim. stressihormoni https://fi.wikipedia.org/wiki/Kortisoli saa aikaan näitä muutoksia.
.

[Sateentekijä]

Tiesittekö muuten, että
http://www.terve.fi/aiheet/stressihormoni

Älylaitteilla voi saada hormonitkin sekaisin
Älypuhelimen tai tablettitietokoneen selaaminen kumarassa asennossa saa varmasti monen niskan jäykistymään. Harva kuitenkaan huomaa ajatella, että asentomme vaikuttaa myös hormonitoimintaamme.

Kivikautista suojautumista

Älylaitteita selataan tavallisesti niska kyyryssä, kasvot hyvin lähellä näyttöä.

Kehomme ja elimistömme, joka on muuttunut hyvin vähän evoluution aikana, ymmärtää kyyristyneen asentomme tilaksi, jossa suojaudumme vaaralta.

Tällöin hormonitoimintammekin varautuu oletettuun uhkaan, kertoo sosiaalipsykologi Amy Cuddyn johtama yhdysvaltalaistutkimus.

Kumarasta asennosta nouseminen kannattaa. Testosteronitasot nousevat rangan oikaisemisen jälkeen parissa minuutissa ja stressihormonien taso puolestaan pienenee jopa 25 prosenttia.

Fysioterapeutille niska- ja hartiasärkyjen vuoksi

– Kivut niskassa ja yläselässä ovat niin yleisiä, että voidaan puhua jopa epidemiasta, Selkäliiton asiantuntija, fysioterapeutti Hilkka Virtapohja kertoo Helsingin Sanomille.

On todennäköistä, että niska- ja hartiakivut ovat seurausta älypuhelimien ja tablettitietokoneiden lisääntyvästä käytöstä. Virtapohjan mukaan asian toteaminen ei vaadi suurtakaan asiantuntijuutta.

– Tarvitsee vain seurata ihmisten käytöstä kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä. Laitteisiin tuijotetaan kaikkialla.

[Mirri]

Mitkä ovat kuumien aaltojen, lämmöstä aiheutuvan hikoilun, urheilusuoritushikoilun, ahdistukseen liittyvän hikoilun, murrosiän aiheuttaman punastelelun ja saunomisen aiheuttaman hienerityksen erot?

Kysytkö 'opettajamaisesti' vai haluten tietää?

[trisse]

Mitkä ovat kuumien aaltojen, lämmöstä aiheutuvan hikoilun, urheilusuoritushikoilun, ahdistukseen liittyvän hikoilun, murrosiän aiheuttaman punastelelun ja saunomisen aiheuttaman hienerityksen erot?

Kyllä hikoilussa huomaa onko kyse lämmöstä, urheilusta, liasta vai pelosta. Samoin toisen hiestä pystyy sen arvioimaan.

[Sateentekijä]

Jos vaan malttaisitte lukea esim. antamani linkin stressihormonista, ette kyselisi jatkuvasti.

[Sateentekijä]

Ja edelleenkin, tuo PP.n mitäänsanomaton ja nyt lukittu linkki ei herätä muuta kuin vihastusta.
"ihanaa" kun tyyppi heittää otsikon, lukitsee aloittamansa ketjun ja kommentoi sitten tässä ketjussa sanomalla:

Kirjoittaja Psykopatologia » 08 Elo 2016, 16:00

Ehkä te ette tarvitse, kun ette tee itsenäistä ajatustyötä.

Alan pian olla jonkun nimeltä mainitsemattoman kanssa samaa mieltä- vanhuus ei tule yksin-

[Sateentekijä]

PP, etkö ymmärrä, että porukka alkaa olla tosi kyllästynyt sinun käyttämääsi muita kirjoittajia halventamaan tyylisi?
Ok. olet ylläpitäjä ja ketjun perustaja, muttei se välttämättä tarkoita, että olet tämän foorumin älykkäin, vaikka näin olet ehkä luullut.