Piirrä kuvio ja ratkaise ongelma (testaukset)

[Mirri]

'Paskaduuni'-käsitteessä on mielestäni kysymys asenteista. Ja asenteet syntyvät kodeissa - suoraan omilta vanhemmilta. Asenteet estävät valitettavan usein suomalaisia hankkimasta itselleen ammattia aloilta, joiden töitä pidetään 'paskaduuneina'. Siinä olisi vanhemmilla peiliin katsomisen paikka. Odotan aikaa, jolloin perheissä iloitaan yhtä vilpittömästi lapsen valmistumista laitoshuoltajaksi tai keittäjäksi kuin hänen valmistumistaan akateemiseksi.

Käsitykseni mukaan akateeminen työttömyyskin on hienompaa kuin ansaita elantonsa siivous-, kotitalous-, laitoskeittiö-, yms. suoritustason palvelualalla. Asenteissa olisi paljon korjaamisen varaa. Eivätkä asenteet korjaannu, ellei kodeissa ja lasten parissa ryhdytä tuumasta toimeen.

[Kuutar]

Kyllästynyt: En väitä, etteikö väärin toimivia (pien)yrityksiä olisi "pilvin pimein", mutta sehän ei anna vastausta kysymykseen, miksi suomalaiset eivät suostu tekemään "paskaduuneja".

Palkalla ei elä.
Korkeasti koulutettua ei usein palkata, vaikka hän hakisi siivoustöihin, koska häntä pidetään ylikoulutettuna.
Korkeasti koulutetut työllistyvät kuitenkin paremmin kuin muut.

Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on parempi kuin 16–64-vuotiailla suomalaisilla keskimäärin, kertoo Tilastokeskuksen tänään julkistama tilasto. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli 83,8 prosenttia vuonna 2010. Koko työikäisen väestön työllisyysaste oli 15 prosenttiyksikköä matalampi.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 134272/139

[Kuutar]

Kyllästynyt: Mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä turhaan aloille joilla ei ole toivoakaan työpaikasta?

Yhtä hyvin voisi kysyä, mitä järkeä on sivistyksessä ja koulutuksessa yleensä.
Akateemisista aineistahan vain lääketieteellisestä ja oikeustieteellisestä valmistuu suoraan ammattiin. ( en ole aivan varma valmistuuko oikeustieteellisestäkään)
Silti akateemisten työllisyysaste on parempi kuin muiden.
Joidenkin opintojen suorittamisesta voi myös saada parempaa palkkaa työpaikalla, vaikka ne opinnot ei suoraan liittyisikään itse työhön.

[Kuutar]

Kyllästynyt: Se on tietenkin hyvä, että akateemiset(kin) saavat työtä, mutta kuinka moni akateeminen tekee työtä johon vaaditaan ja tarvitaan yliopisto-opinnot?

Yliopistossa opiskeltavista aloista on hyötyä monilla eri aloilla ja työtehtävissä.

[Kuutar]

Kyllästynyt: Se on tietenkin hyvä, että akateemiset(kin) saavat työtä, mutta kuinka moni akateeminen tekee työtä johon vaaditaan ja tarvitaan yliopisto-opinnot?

Yliopistossa opiskeltavista aloista on hyötyä monilla eri aloilla ja työtehtävissä.

Varmasti on - niin kuin kaikesta muustakin tietämyksestä ja kokemuksesta.
Mutta ensin pitäisi saada se työpaikka!

Ei yliopistotutkinto estä työllistymistä, päinvastoin, korkeasti koulutetut työllistyvät muita paremmin.

[Mirri]

Mikään ammatti, koulutus tai työ ei estä sivistymästä tai sivistämästä itseään, mutten ainakaan minä ymmärrä miksi humanisteja pitäisi kouluttaa vain sillä perusteella, että se on heistä mukavaa, kivaa tai kiinnostavaa.

Tässä olen kanssasi samaa mieltä; yhteiskunnan varoin ei pitäisi kouluttaa ihmisiä aloille ja ammatteihin, joilla yhteiskunnassa ei ole kysyntää. Eikä etenkään, jos koulutus on pitkä ja kallis - kuten akateemisilla aloilla yleensä.

[Hilppa]

Kyllästynyt: En väitä, etteikö väärin toimivia (pien)yrityksiä olisi "pilvin pimein", mutta sehän ei anna vastausta kysymykseen, miksi suomalaiset eivät suostu tekemään "paskaduuneja".

Palkalla ei elä...

Siinä tapauksessa yhteiskunnan pitää tukea ihmistä jonka palkka on niin pieni, ettei hän tule kohtuullisesti toimeen.

Pöllöintä, mitä olen vähään aikaan kuullut. Missään tapauksessa yhteiskunnan ei pitäisi tukea palkkavajeita. Kohtuullisen palkan (sopimusten mukaisen) maksaminen on työnantajan velvollisuus. Entisestäänkin monimutkaisten tukiviidakkojen paisuttaminen nykyisessä alijäämäisessä kansantaloudessa on syöksykierteen vahvistamista. Terve yritys kykenee maksamaan myös palkat työntekijöilleen. Kaikista stx-sotkuista pitää valtion pyrkiä eroon.


Jos ei ole rahaa maksaa palkkoja, joilla ihmiset tulevat toimeen edes jotenkuten, on yrityksessä jotain mätää. Jos meille ei synny yrityksiä, jotka kykenevät maksamaan palkkaa työntekijöilleen, joudumme ennen pitkää laittamaan Suomen kiinni. Palkkakustannukset eivät ole täällä maailman korkeimmat. Saksassa on vieläkin korkeampi palkkataso. Suomessa on pohjoisen sijaintinsa ja harvan asutuksen vuoksi suuremmat infrastruktuurin, logistiikan, energiankulutuksen ja kuljetuksen kustannukset, mikä tuntuu esimerkiksi ruuan ja asumisen hintatasossa. Toimivat sisämarkkinat ovat kansantaloudelle yksi tärkeä perusta. Pieni väkiluku myös vaikeuttaa toimivien sisämarkkinoiden syntyä.

... Korkeasti koulutettua ei usein palkata, vaikka hän hakisi siivoustöihin, koska häntä pidetään ylikoulutettuna.

Ongelma on se, että humanisteja koulutetaan liikaa.
Mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä turhaan aloille joilla ei ole toivoakaan työpaikasta?

Myös ainakin biologeja, ympäristötieteilijöitä, maantieteilijöitä, kemistejä, arkeologeja ja metsätieteilijöitä koulutetaan liikaa. Ylipäätään tohtoreita koulutetaan liikaa. Ei minulla eikä kollegoillani ollut tietoakaan työpaikasta opiskeluaikana.

Ei ole mitään järkeä kouluttaa porukkaa turhaan. Valitettavasti, vaikka Akava on toisin esittänyt, yliopistojen laitokset ja AMK:t haluavat pitää kynsin ja hampain kiinni kiintiöistään. Koulutusalan rahoituksen jakoperusteet ovat kestämättömät.

[Mirri]

Verotuksen ja työntekijän palkkaamisen aiheuttamissa sivukuluissa on paljon mätää. Korkeat sivukulut estävät tehokkaasti työpaikkojen syntymistä.

Mistä kaikista palkkaamisesi aiheuttamista sivukuluista sinä palkansaajana olisit valmis luopumaan?

[Psykopatologia]

Verotuksen ja työntekijän palkkaamisen aiheuttamissa sivukuluissa on paljon mätää.
Korkeat sivukulut estävät tehokkaasti työpaikkojen syntymistä.

Mistä kaikista palkkaamisesi aiheuttamista sivukuluista sinä palkansaajana olisit valmis luopumaan?

Tuota selvittelin (itselleni) sfnetissä kymmenen vuotta sitten.

Järjestelmä on tehty sellaiseksi, että työnantajan sivukulut ovat ikään kuin osa palkkaa.
Toisin sanoen jos sivukuluja ei olisi, olisi palkka suurempi.

En tunne asian historiaa. Saattaa olla, että eri työnantajat ovat sivukulujen suhteen
eri asemassa(?), pienyrittäjä huonommassa(?).

Jotain systeemi ilmeisesti vääristää.

[Kuutar]

Kyllästynyt: Mikään ammatti, koulutus tai työ ei estä sivistymästä tai sivistämästä itseään, mutten ainakaan minä ymmärrä miksi humanisteja pitäisi kouluttaa vain sillä perusteella, että se on heistä mukavaa, kivaa tai kiinnostavaa.

Humanistien työllisyysaste on myös hyvä.

Hum työllistymiskysely 2011 raportti:

1.2 Tasokkaasti työllistynyt humanisti – sääntö eikä poikkeus

Humanistien keskuudessa elää sitkeä käsitys siitä, etteivät humanistiset alat työllistä – tai jos työllistävätkin, niin lähinnä opettajanopinnot tehneitä. Samat käsitykset elävät myös Keskisuomalaisen kahdessa tämän vuoden
puolella julkaisussa artikkelissa (KSML 5.3. ja 20.3.2011). Tämän raportin pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että humanistit – myös ne, jotka eivät ole opiskelleet opettajiksi – työllistyvät varsin hyvin. Kaikista vastanneista 90 % on ollut mukana työelämässä valmistumisensa jälkeen. 84 % oli joko jo valmistuessaan töissä tai työllistyi puolen vuoden sisällä valmistumisensa jälkeen.

https://www.jyu.fi/hum/tiedostot/humani ... amassa2011

[Kuutar]

Ei yliopistotutkinto estä työllistymistä, päinvastoin, korkeasti koulutetut työllistyvät muita paremmin.

Monissa töissä vaaditaan tosiaan akateeminen loppututkinto mutta on samantekevää miltä alalta se on.

Niin on ja yliopistotasoisista kieliopinnoista voi saada ns. kielilisää eli enemmän palkkaa.

[Kuutar]

Kyllästynyt: Mikään ammatti, koulutus tai työ ei estä sivistymästä tai sivistämästä itseään, mutten ainakaan minä ymmärrä miksi humanisteja pitäisi kouluttaa vain sillä perusteella, että se on heistä mukavaa, kivaa tai kiinnostavaa.

Humanistien työllisyysaste on myös hyvä....

Sehän on hyvä jos asia on noin. Ei ole mennyt kallis koulutus hukkaan.

Miksi kuitenkin niin usein kuulee kertomuksia humanisteista jotka eivät ole yliopisto-opinnoistaan huolimatta koulutustasoaan vastaavaa työtä saaneet?
Lainaamasi artikkelihan puhuu "Kaikista kyselyyn vastanneista".

Näin oli myös Tilastokeskuksen tilaston mukaan. Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on muita parempi.

[Hilppa]

Verotuksen ja työntekijän palkkaamisen aiheuttamissa sivukuluissa on paljon mätää.
Korkeat sivukulut estävät tehokkaasti työpaikkojen syntymistä.

Mistä kaikista palkkaamisesi aiheuttamista sivukuluista sinä palkansaajana olisit valmis luopumaan?

Tuota selvittelin (itselleni) sfnetissä kymmenen vuotta sitten.

Järjestelmä on tehty sellaiseksi, että työnantajan sivukulut ovat ikään kuin osa palkkaa.
Toisin sanoen jos sivukuluja ei olisi, olisi palkka suurempi.

En tunne asian historiaa. Saattaa olla, että eri työnantajat ovat sivukulujen suhteen
eri asemassa(?), pienyrittäjä huonommassa(?).

Jotain systeemi ilmeisesti vääristää.

Ensin pitää tarkastella yritystukia ja niiden historiaa. Yhdessä palkansaajan saamien tukien historian kanssa.

Mistä nämä energiapuukusetukset ja telakkatuet oikein sikiävät?

[Kuutar]

Hilppa: Myös ainakin biologeja, ympäristötieteilijöitä, maantieteilijöitä, kemistejä, arkeologeja ja metsätieteilijöitä koulutetaan liikaa. Ylipäätään tohtoreita koulutetaan liikaa. Ei minulla eikä kollegoillani ollut tietoakaan työpaikasta opiskeluaikana.

Tohtoreiden työllisyysaste on kuitenkin korkea tämän tilaston mukaan:
http://stat.fi/til/tthv/2011/tthv_2011_ ... 01_fi.html

Tilastokeskuksen mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli 83,8 prosenttia vuonna 2010. Luku oli 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin 16–64 vuotiaalla väestöllä keskimäärin.

Tohtoreiden työllisyysaste on pysynyt korkeana, yli 90 prosentin tasolla koko vuosikymmenen.

[Mirri]

Eläkemaksuthan ne suurimman taakan aiheuttavat ja sen vuoksi kulujen karsiminen pitäisi aloittaa niistä. Jos työntekijä maksaisi eläkkeensä itse, voisi paljon kaivattu työurien pidentäminen tapahtuakin.
Ruotsin mallin mukainen lyhyiden sairauspoissaolojen (ainakin osittainen) omavastuu vähentäisi työnantajan kuluja (ainakin pienille yrityksille) tuntuvasti.

Jos olisit koko aikuisikäsi työskennellyt siivoojana elättääksesi itsesi ja perheesi, ja edelleen siivoaisit leipäsi eteen aina vanhuuseläkkeeseen (noin 65 vuotta) asti; olisitko silloinkin valmis mainitsemiisi 'parannuksiin'?

[Hilppa]

Verotuksen ja työntekijän palkkaamisen aiheuttamissa sivukuluissa on paljon mätää. Korkeat sivukulut estävät tehokkaasti työpaikkojen syntymistä.

Mistä kaikista palkkaamisesi aiheuttamista sivukuluista sinä palkansaajana olisit valmis luopumaan?

Eläkemaksuthan ne suurimman taakan aiheuttavat ja sen vuoksi kulujen karsiminen pitäisi aloittaa niistä. Jos työntekijä maksaisi eläkkeensä itse, voisi paljon kaivattu työurien pidentäminen tapahtuakin.
Ruotsin mallin mukainen lyhyiden sairauspoissaolojen (ainakin osittainen) omavastuu vähentäisi työnantajan kuluja (ainakin pienille yrityksille) tuntuvasti.

Sairauslomaomavastuusta olen varauksellisesti samaa mieltä.

Eläkkeistä sen sijaan eri mieltä. En usko läheskään kaikkien kykyyn sijoittaa omia eläkevarojaan. Päinvastoin eläkemaksuja tulisi korottaa ja palkansaajien maksettavaksi ne kuuluisivat ainakin osin, eli palkan lasku olisi seuraus.

Järjestelmä, jossa jokainen sijoittaisi omat eläkevaransa itse, on sellainen, jossa jokainen on omillaan. Ne, jotka epäonnistuvat sijoittamisessa, jäävät sitten yhteiskunnan vastuulle. Kalliiksi tulee sekin. Tai voidaanhan heidät tietysti unohtaa, kuten vanhukset, sairaat ja lapsetkin.

[Kuutar]

Kyllästynyt: En väitä, etteikö väärin toimivia (pien)yrityksiä olisi "pilvin pimein", mutta sehän ei anna vastausta kysymykseen, miksi suomalaiset eivät suostu tekemään "paskaduuneja".

Kuutar: Palkalla ei elä..

Kyllästynyt: Siinä tapauksessa yhteiskunnan pitää tukea ihmistä jonka palkka on niin pieni, ettei hän tule kohtuullisesti toimeen.

Todella huono idea. Tuollainen tukihan juuri tukee sitä, että yritykset eivät maksa kunnollista palkkaa työntekijöille. Tuettavia olisi myös todella paljon, verorahoja kuluisi sitten näihin tukiin.
Vai tarkoitatko palkkatukia vai jotain muita tukia?
Palkkatuki on hyvä olla olemassa vaikeasti työllistyville, mutta ei sitä saisi alkaa kaikille maksaa vain siksi, että palkka ei riitä elämiseen. Tuollainen järjestelmä ei toimi, koska ostovoima heikkenee liiaksi ja verorahoistahan ne palkkatuetkin maksetaan.

[Hilppa]

Hilppa: Myös ainakin biologeja, ympäristötieteilijöitä, maantieteilijöitä, kemistejä, arkeologeja ja metsätieteilijöitä koulutetaan liikaa. Ylipäätään tohtoreita koulutetaan liikaa. Ei minulla eikä kollegoillani ollut tietoakaan työpaikasta opiskeluaikana.

Tohtoreiden työllisyysaste on kuitenkin korkea tämän tilaston mukaan:
http://stat.fi/til/tthv/2011/tthv_2011_ ... 01_fi.html

Tilastokeskuksen mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli 83,8 prosenttia vuonna 2010. Luku oli 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin 16–64 vuotiaalla väestöllä keskimäärin.

Tohtoreiden työllisyysaste on pysynyt korkeana, yli 90 prosentin tasolla koko vuosikymmenen.

Sillä koulutuksella ja laskien koulutuksen kulut yhteiskunnalle nuo prosentit ovat luvattoman huonot. Ja erittäin murheelliset ja huolestuttavat.

[Kuutar]

Hilppa: Sillä koulutuksella ja laskien koulutuksen kulut yhteiskunnalle nuo prosentit ovat luvattoman huonot. Ja erittäin murheelliset ja huolestuttavat.

Millä tavalla sinä lasket sitä? Tohtorit työskentelevät kuitenkin usein aloilla jotka ovat tuottavia ja korkeasti koulutetut myös perustavat uusia yrityksiä.

[Hilppa]

En keskustele Kuuttaren kanssa ennen kuin hän korjaa lainauksensa.