Miksi naiskirjailija on harvinaisuus?

[Riidankylväjä]

Naisethan ovat verbaalikkoja.

Hjalliksen kanssa
Vieraana Sofi Oksanen.
http://www.katsomo.fi/?progId=122345

[Mirri]

Kerro sinä ensin, onko naiskirjailija harvinaisuus vai luuletko niin olevan.

[Illusia]

Sofi Oksaselle pitäisi tulla oma virallinen liputuspäivä Suomeen.

[Riidankylväjä]

Kerro sinä ensin, onko naiskirjailija harvinaisuus vai luuletko niin olevan.

Ei Suomessa, mutta maailmalla yleisesti kertoi Sofi.

[Illusia]

Minä luulen, että yksi syy siihen on, etteivät tytöt monissa maissa pääse kouluun, joten he ovat luku- ja kirjoitustaidottomia.

[Mirri]

Tässä yksi selitys siihen, että menneinä aikoina naiskirjailijoita on ollut vähän:

Fredrika Runebergin ympärillä oli paljon kirjoittavia aikalaisnaisia. Naisen kirjoittamisesta tähän aikaan uskottiin, että ”nainen on miestä suuremmassa määrin luonnonolento, ja hänen voimansa on siinä, että hän voi täydentää miestä tarjoamalla sellaista, mikä ei kuulu abstraktin ajattelun piiriin. Naisella on oikeus hakea tietoa, mutta hänen on varottava hukkaamasta naisellisuuttaan ja hänen tulee pysyä vastaanottavaisena suhteessa mieheen.”

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- ... hp?id=1426

Ei ollut sopivaa naisen ajatella, saati tuoda ajatuksiaan julki ja kirjoittaa; sellainen oli miesten yksinoikeus. Niinpä kirjoittaminen on vaatinut naisilta historian aikana melkoista rohkeutta ja vastavirtaan uimista.

[Hilppa]

Vihervaaran Anna ja Runotyttö kirjoittivat salaa pöytälaatikkoon.

[Illusia]

YK:n pääsihteerin viesti kansainvälisenä lukutaidon päivänä

8.9.2010 Lukutaidottomien määrä vähenee, mutta silti yhä edelleen yksi kuudesta aikuisesta ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Lukutaidottomista aikuisista kaksi kolmesta on naisia.

http://www.ykliitto.fi/tiedottaa/uutise ... on_paivana

[Mirri]

Kerro sinä ensin, onko naiskirjailija harvinaisuus vai luuletko niin olevan.

Ei Suomessa, mutta maailmalla yleisesti kertoi Sofi.

Ok. Illusia jo kertoikin yhden järkeenkäyvän syyn. Toinen mielestäni on se, että monissa patriarkaalisissa yhteiskunnissa ajatellaan, kuten Suomessa on ajateltu Fredrika Runebergin aikaan; naisilla ei yksinkertaisesti ole sanan- ja ilmaisunvapautta, eikä -oikeutta. Vaikka olisikin luku- ja kirjoitustaito, niitä ei saa käyttää ajatustensa tuomiseen julki - kirjoittamiseen.

Kolmaskin syy on. Vaikka naiset saisivatkin kirjoittaa, perhekeskeisessä kulttuurissa, jossa vallitsee perinteinen roolijako sukupuolten välillä, perheellisillä naisilla ei ole mahdollisuuksia ryhtyä kirjailijaksi perheenäidin velvollisuuksien lisäksi. Eteläinen Eurooppa voisi olla esimerkki sellaisesta.

[Gyver]

YK:n pääsihteerin viesti kansainvälisenä lukutaidon päivänä

8.9.2010 Lukutaidottomien määrä vähenee, mutta silti yhä edelleen yksi kuudesta aikuisesta ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Lukutaidottomista aikuisista kaksi kolmesta on naisia.

http://www.ykliitto.fi/tiedottaa/uutise ... on_paivana

Mites luetun ymmärtäminen?

[Illusia]

Luetun ymmärtäminen on kiinteä osa lukutaitoa.

Miehet eivät lue naisten kirjoittamia kirjoja. Siinäkin yksi syy, miksi naiskirjailijoita on niin vähän.

[Riidankylväjä]

Minä olen lukenut Sofi Oksasen Puhdistuksen.

[Illusia]

Miehiä ei yleensä kiinnosta naisten kirjoittamat kirjat. Minä en ole lukenut Sofi Oksasen kirjoja.

[Hilppa]

Minä olen lukenut Sofi Oksasen Puhdistuksen.

Kummasta se mielestäsi kertoo, sisarkateudesta, naisen asemasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Virossa vai molemmista yhtä paljon?

[Riidankylväjä]

Olihn se sisarkateuskin siellä vahvasti mukana, mutta päällimäisenä minusta oli valta-asetelmat ja julma vallan käyttö. Ihmisten nöyryyttäminen vahvemman vallan alle.

[Hilppa]

Eräs tuttuni totesi, että siinä kirjassa säilöttiin ja hillottiin koko ajan. Olihan sekin aspekti tosiaan mukana melko voimakkaasti.

[Riidankylväjä]

Minusta säilöminen oli varsin vähäisessä sivuosassa. Kertoo varmaan kirjailijan lahjakkuudesta tuoda esille monen tasoisia asioita.

[Hilppa]

Minusta se ei sinänsä kerro kirjailijan lahjakkuudesta, jos osaa tunkea teokseen mahdollisimman paljon erilaisia asioita. Niin tekevät ärsyttävyyteen asti monet nykykirjailijat. Puhdistus-romaanin omintakeinen kieli osoittaa kirjailijan lahjakkuutta. Mielestäni Oksasen käyttämä suomen kieli oli nautinnollista lukea (muita hänen teoksiaan en ole toistaiseksi lukenut).

Sen sijaan jäin miettimään, mitä kirjailija on halunnut tuoda esiin tuolla säilömisellä ja hilloamisella, jota oli kirjassa pienenä yksityiskohtana todella paljon. Ajankuvaa? Virossa varmasti puutetta monesta asiasta, eikä tavaratarjonta neuvostoaikana ollut kovin hulppea, joten itse kannatti varmasti valmistaa mahdollisimman paljon lisukkeita kesän raaka-aineista talveksi. Mutta oliko säilömisellä joku syvempi muu merkitys, jota en osannut tulkita?

[Riidankylväjä]

Säilömisellä on varmaankin samanlainen merkitys kuin meillä Suomessaki. Huoli tulevaisuudesta. Miten selvitä talven yli. Tehdään jotain konkreettista selvitäkseen. Virosssa se on varmaankin ajoittain ollut elämisen ehto. (Suomessa myös pula-aikana.)

[Illusia]

Minä en ole käynyt ikinä Virossa. En edes tarkkaan tiedä, missä se on. Pitääkin katsoa kartasta. Minua hävettää, etten ole lukenut edes Sirpa Kähkösen kirjoja, vaikka hän on täältä Savosta.