Psykopatologia kirjoitti:Jos alkuperäisessä
kirjoituksessa lyhentää itse rivejä, näyttääkö
se hoopolta muiden näytöllä tai lainatuissa viesteissä?
minätäällä kirjoitti:Pakkoneuroosissa kontrolloidaan ulkoista todellisuutta, että vietit pysyisivät kurissa? Siivotaan tai pestään käsiä, vältetään "likaisia" ovenkahvoja tai järjestellään tavaroita, että "likaiset" vietit ja kaoottinen sisäinen todellisuus pysyisi kurissa?
Minusta tuommoinen oikeastaan tuntuu tarkemmin ajatellen psykoottiselta sisäisen ja ulkoisen sekoittumiselta tuokin.
minätäällä kirjoitti:Kuutar, tiedän toki psykoottisen ja neuroottisen eron. Minusta vain tuo, mitä PL siteerasi pakkoneuroosista, että id-ainekset/vietit voivat saada TIETOISUUDEN OHI edustuksia ulkomaailmassa ja voivat uhata egoa ulkomaailman kautta kuulostaa paremminkin psykoottiselta kuin neuroottiselta tilanteelta.
Tuossakin äskeisessä PL:n lainaamassa tekstissä sanottiin, että tietoisuuden ohi. KUKAAN ei ole TÄYSIN perillä kaikista motiiveistaan ja vieteistään. Jos olisi, TIEDOSTAMATONTA, tai alitajuntaa ei olisi lainkaan, eikä defenssejä tarvittaisi.
Pakkoneurootikko kenties useimmiten tiedostaa, että pakkotoimet ovat järjettömiä, mutta eikö ole aika tavallista, että esimerkiksi pakkoajatusten ihan todella pelätään toteutuvan. Pakkoneuroottinen voi todella pelätä, että oikeasti hyppää alas parvekkeelta, vahingoittaa läheisiään veitsellä tms., vaikka ajatukset ovatkin itselle vieraita ja vastenmielisiä. Kyllä minusta bakteerikammoinenkin ihan oikeasti pelkää koskea mihinkään ja todella kokee kaiken likaisena ja bakteereja vilisevänä. (Kai niin oikeasti onkin, mutta ei se ole vaarallista). En usko, että bakteerikammoinen ilman terapiaa ja analyysia tietäisi ja tiedostaisi, mistä vietistä tms. pelko johtuu, mitä sen taustalla on.
Kuutar, siksi väännän siitä pstykoottista, että noin juuri sanotaan psykoosissa ja vain psykoosissa tapahtuvan: sisäinen ja ulkoinen todellisuus sekoittuvat. Realiteettitestaus pettää.
Sen sanotaan olevan tunnusomaista juuri psykoottisuudelle. Vaikkapa niin, että psykoottinen projisoi omat id-ainekset eli vietti-impulssinsa (= seksuaaliset yllykkeensä tai aggressiiviset yllykkeensä, joita ei voi hyväksyä ja joita ei tiedosta) itsen ulkopuolelle toiseen. Omat homoseksuaaliset yllykkeet esimerkiksi projisoidaan ja nähdäänkin toisessa.
Kuutar, minusta monet uskonnolliset jutut voitaisiinkin hyvin nähdä maagisena ajatteluna, taikauskona ja "psykoottisena" ajatteluna. (En itse ole oikein innostunut tuon psykoottinen sanan käytöstä ja sillä läiskimisestä.
minätäällä kirjoitti:Kuutar, miten sisäinen ja ulkoinen voivat sekoittua niin että ymmärtää niiden välisen eron, jos kyseessä todella on sisäisen ja ulkoisen sekoittuminen, niiden välisen rajan hämärtyminen? Ymmärtääkö käsiään pesevä pakkoneurootikko, etteivät kädet ole likaiset ja että kyseessä on sisäinen, "likainen" sottaamisen/tuhrimisen vietti-impulssi, joka koetaan ulkomaailmassa likaisina käsinä ja jota vastaan taistellaan pesemällä käsiä, pelkäämällä likaa tai olemalla korostetun siisti? Tai jotain vastaavaa, en ole perehtynyt kovin tarkkaan pakkoneuroosien psykodynamiikkaan.
MIKÄ on se laadullinen ajattelun ero, ero realiteettitestauksessa, vaikkapa pakonomaisena mantrana jotain rukousta toistavan pakkoneurootikon ajattelun (pelon, että jos jättää sanomatta tai sanoo väärin, jotain kauheaa tapahtuu) ja vaikkapa sellaisen psykoottisen pelon välillä, että pelkää naapurin tarkkailevan ja siksi sulkee kaikki verhot ja kaihtimet?
Kyllä se, että kielletyt, tiedostamattomat homoseksuaaliset yllykkeet projisoidaan toiseen, ON, esimerkiksi vaikkapa Freudin kuvaamassa Schreberin tapauksessa, nähty psykoottisena oireena. Samoin se, että omat kielletyt aggressiiviset impulssit projisoidaan itsen ulkopuolelle toiseen ja toinen koetaan aggressiiviseksi ja uhkaavaksi. Kyllä nuo ovat ihan psykoosien psykodynamiikkaa.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa