Aivojen palautumisesta

[Psykopatologia]

Kiti Müller Turun lääketiedepäivillä. Kuva: Jarkko S. Laitinen / Yle

Kotimaa 5.11.2015 klo 9:45 | päivitetty 5.11.2015 klo 9:48 http://yle.fi/uutiset/aivotyon_panoksia ... aa/8431228 Jarkko S. Laitinen

Aivotyön panoksia voi kasvattaa tiettyyn rajaan asti – sitten napsahtaa

Aivojen palautuminen on yhtä tärkeää kuin niiden harjoittaminenkin.

Ihmisen on levättävä ja palauduttava. Siihen tiivistyy neurologian erikoislääkärin, dosentti Kiti Müllerin viesti Turun lääketiedepäivillä. Müllerin mukaan aivoja kannattaa haastaa, mutta ei liikaa.
(- -)

[Lauri]

Eikös semmoinen lepuuttaminen ole laiskuutta?

Muistelen, että joku työelämän konsultti antoi sellaisen ohjeen, että kun ruumis on väsynyt, rasita aivoja ja kun aivot ovat väsyneet, rasita ruumista. Laiskana ei saanut olla hetkeäkään.

[Mirri]

Nukkuminen ei ole laiskuutta, vaan hyvää ja tärkeää aivolepoa. Silti vaikkeivät aivot varsinaisesti nukahda, vaan työskentelevät omistajansa ollessa unten mailla.

[Psykopatologia]

11:59
Kiti Müller - Työterveyslaitokselta Nokiaan siirtyneenä - jatkaa tuttuja teemojaan vuosien takaa. Hän on usein verrannut aivoja polttomoottoriin ja luulee yhä, että aivot on lihas.

[Hilppa]

Aivot ovat kuitenkin elin ja eräänlainen toimintayksikkö kuten sydän, keuhkot tms. Puhtaasti neurologisena elementtinä tarkasteltuna mielestäni voi kansanomaisesti verrata aivoja koneeseen. Puhutaan esimerkiksi unen merkityksestä kasvavan lapsen kehittyville aivoille. Jos ei unta saa riittävästi tuolloin, voiko jokin kehitysvaihe jäädä vajaaksi tuolloin? Olen ymmärtänyt, että tuolloin nimenomaan tarkoitetaan aivojen kehittymistä eikä niinkään viitata yksilönkehitykseen psykologisena kokonaisuutena.

[Psykopatologia]

Aiemmin silmää verattiin kameraan ja aivoja puhelinkeskukseen.

Müllerin mukaan mielellinen ihminen haastaisi omia aivojaan, joka on vain kipua tuntematon fysiologinen kappale tai yksikkö.

Mielestäni aivot eivät "väsy" ollenkaan, jos niiden ravinteiden saanti ei häiriinny.

[Hilppa]

Onhan uni välttämätön aivojen toiminnan lepovaihe (REM ja syvän unen vaiheet, joiden avulla aivot ikään kuin nollautuvat) eikä ihminen voi olla valvetilassa määrättömästi menemättä "sekaisin" jopa psykoosinkaltaiseen tilaan. Uni ei kuitenkaan ole aivojen lepovaihe sanan varsinaisessa merkityksessään, koska sisältää muunlaisia toiminnan elementtejä kuin valvetilassa ollessamme eikä ole aivosähkökäyränä mitattuna "pelkkää suoraa viivaa". Mutta emmehän lopeta hengittämästäkään nukkuessani emmekä kykene vaipumaan talviunille emmekä -horrokseen. Se, mitä kutsumme jokavuorokautiseksi yöuneksi on kuitenkin tärkeätä myös aivojen tehokkaalle toiminnalle valvetilassa.

[Mirri]

Aivot on keskushermoston tärkein osa, hermokeskus. Kyllähän esimerkiksi aivovauriopotilas tarvitsee kuntoutusta - hermokeskusta korjaavaa aivojumppaa.

Ei neurologia asiantuntijoineen sentään hakoteillä ole. Aivot ei ole lihas, mutta elävänä hermokeskuksena se on vaativa elin, joka tarvitsee hoitoa. En usko neurologien turhaan puhuvan aivojumpasta, aivojen lepäämisestä, sun muusta sellaisesta.

[Lauri]

Aiemmin silmää verattiin kameraan ja aivoja puhelinkeskukseen.

Müllerin mukaan mielellinen ihminen haastaisi omia aivojaan, joka on vain kipua tuntematon fysiologinen kappale tai yksikkö.

Mielestäni aivot eivät "väsy" ollenkaan, jos niiden ravinteiden saanti ei häiriinny.

Sinulla ei taida olla paljoa kokemusta aivotyöstä?

Minä taas väsyn, kun joudun pinnistelemään vaikeitten pähkinöitten parisssa.

[Psykopatologia]

Siis sinä väsyt, mutta se ei johdu aivojesi väsymyksestä.

Tietysti riittävä nukkuminen on aivojen kannalta tarpeen, mutta Müller - Lounasmaan tyttärenä - tuntuu ajattelevan, että aivojen "väsyminen" olisi lihasten väsymisen kaltaista. Hän ei selitä, mitä aivojen väsyminen on fysiologisesti; hän vain kuvaa mielellistä jaksamista yms. Näin hän siirtyy vaivattomasti fysiologiasta psykologiaan ja päin vastaoin ja saa aikaan elegantin tuntuista puppu-tekstiä.

[Lauri]

Eikös aivotyö kuluta runsasti energiaa? -> väsyminen

[Psykopatologia]

Ei, ja aivojen energiansaanti (glukoosi) on liki kaikissa oloissa riittävästi turvattu.

[Lauri]

Aivot ovat yksi ihmiskehon suurimmista elimistä – ja ne ovat aktiivisia käytännössä koko ajan. Jopa unessa niissä on jatkuvaa toimintaa.

Ne ovat myös kehomme energiasyöppö. Vaikka aivojen paino on vain noin kaksi prosenttia ihmisen painosta, silti ne kuluttavat noin 20 prosenttia ihmisen tarvitsemasta energianmäärästä. Käyttövoimansa aivot saavat verenkierron kautta tulevasta glukoosista eli rypälesokerista,. Energiaa kuluu erityisesti hermosolujen sähköisten signaalien välittämiseen ja toki normaalien solutoimintojen ylläpitämiseen.

Mutta kuinka paljon ankara ajatteleminen lisää energiankulutusta? Pitkään uskottiin, että ei juuri lainkaan, mutta uudet tutkimukset ovat muuttaneet tätä käsitystä. Esimerkiksi pari vuotta sitten kanadalaistutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään: Yhdet eivät tehneet mitään, toiset tekivät tiivistelmiä tekstinpätkistä ja kolmannet suorittivat vaativia muistitehtäviä.

Älyllisesti haastavimpia tehtäviä tekevillä havaittiin stressihormoneiden tason kohoamista, mikä nosti hieman sydämen sykettä ja verenpainetta. Tämä heijastui suoraan myös energian kulutukseen ja aivojen energiantarpeen huomattiin kasvavan.

älyllisten testin kanssa painiskelevat kuluttivat jopa kaksinkertaisen määrän kaloreita lököttelijöihin verrattuna


45 minuuttia kestävän testin aikana älyllisten testin kanssa painiskelevat kuluttivat jopa kaksinkertaisen määrän kaloreita lököttelijöihin verrattuna.

Onko kysymys aivojen oman energiantarpeen kasvusta vai älyllisen ponnistelun aiheuttamasta muusta fyysistä stressistä ja esimerkiksi lihasten reagoinnista siihen, se ei ole ihan selvää. Mutta joka tapauksessa näyttää siltä, että vaativan aivojumpan avulla voisi kuluttuaa jopa 200 kaloria enemmän kuin kuluisi mitään miettimättä.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15 ... -kaloreita

[Mirri]

Siis sinä väsyt, mutta se ei johdu aivojesi väsymyksestä.

Tietysti riittävä nukkuminen on aivojen kannalta tarpeen, mutta Müller - Lounasmaan tyttärenä - tuntuu ajattelevan, että aivojen "väsyminen" olisi lihasten väsymisen kaltaista. Hän ei selitä, mitä aivojen väsyminen on fysiologisesti; hän vain kuvaa mielellistä jaksamista yms. Näin hän siirtyy vaivattomasti fysiologiasta psykologiaan ja päin vastaoin ja saa aikaan elegantin tuntuista puppu-tekstiä.

Olisiko parempi puhua keskushermoston väsymisestä ja keskushermoston palautumisesta kuin aivoista?

Ei kai ole olemassa mitään keskushermoston ulkopuolista 'mieltä' tai 'psyykeä', joten kaikki mielellinen väsyminen liittyy aivoihin. Valvottaminen on tehokas kidutuskeino, jolla ihmisen 'mieli' saadaan sekoamaan - valvottamisella ja valolla rassataan keskushermostoa/aivoja, ei 'mieltä'.

[Psykopatologia]

Does Thinking Really Hard Burn More Calories?
Unlike physical exercise, mental workouts probably do not demand significantly more energy than usual. Believing we have drained our brains, however, may be enough to induce weariness http://www.scientificamerican.com/artic ... -calories/
By Ferris Jabr | July 18, 2012
(- -)

[Psykopatologia]

Keskushermostossa (anatominen jako) ei ole paljon muuta kuin aivot; lisäksi on vain näköhermo ja verkkokalvo sekä selkäydin.

[Lauri]

Ihmisellähän on toiset aivot vatsassa.

viewtopic.php?f=8&t=14076&p=203040&hilit=toiset+aivot+vatsassa#p203040

[Psykopatologia]

On huomattava, että p s y y k k i n e n e "energia" on eri asia kuin aivojen tarvitsema ("kalori"-)energia, jonka terve ei juuri lisäänny pähkinöissä.
Jos joku asia ei kiinnosta, siihen ei ole psyykkistä energiaa, vaikka aivoissa olisi kuinka paljon vaan "varaa".

[Lauri]

Mikä on psyykkisen energian lähde? Onko tiedossa?

Vai onko niin, että psyykkinen energia kuluu erilaisten tiedostamattomien ristiriitojen kanssa painiskeluun? (Siis niillä, joilla on psyykkisen energian puuteta)

[Psykopatologia]

Psyykkisen energian somaattista lähdettä ei tiedetä.

Tiedostamattien ristiriitojen käsittelyn sanotaan kuluttavan psyykkistä energiaa. Hysteria on annettu tästä esimerkkinä. Masenustiloissa psyykkisen energian niukkuus on selvintä. Tällöin niukkuudessa saattaisi olla enemmän somaattista pohjaa.