Neurologiset häiriöt yhä tabu

[Psykopatologia]

Kirjan esittely -linkistä:
(- -)
Heidän aivotoimintansa on tarkkaavaisuutta säätelevillä alueilla matalampaa kuin muilla.
Seurauksena on vaikeuksia asioiden muistamisessa, tunteiden säätelyssä, sosiaalisessa
kanssakäymisessä, asioihin keskittymisessä, tehtävien organisoinnissa ja ennakoinnissa.
(- -)

Eli kyseessä olisi osin paradoksaalinen responssi: "laiskat" aivot eivät tuotakaan flegmaattisutta
vaan rauhattomuutta yms. Jos sub-kortikaalista aktiviteettia lisätään stimulantilla, korteksin
inhibitoriset toiminnot aktivoituvat, ja seurauksena on rauhoittumista yms.

[Kahvi]

Kirjan esittely -linkistä:
(- -)
Heidän aivotoimintansa on tarkkaavaisuutta säätelevillä alueilla matalampaa kuin muilla.
Seurauksena on vaikeuksia asioiden muistamisessa, tunteiden säätelyssä, sosiaalisessa
kanssakäymisessä, asioihin keskittymisessä, tehtävien organisoinnissa ja ennakoinnissa.
(- -)

Eli kyseessä olisi osin paradoksaalinen responssi: "laiskat" aivot eivät tuotakaan flegmaattisutta
vaan rauhattomuutta yms. Jos sub-kortikaalista aktiviteettia lisätään stimulantilla, korteksin
inhibitoriset toiminnot aktivoituvat, ja seurauksena on rauhoittumista yms.

Juuri näin.

[Kahvi]

Käypä hoito -suositus

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)
Päivitetty 9.1.2012

...

Keskeinen sanoma
– Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attention-deficit/hyperactivity disorder, ADHD) on toimintakykyä heikentävä tavallinen häiriö, jonka keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

– ADHD:n diagnosointiin tarvitaan lapsen tai nuoren tutkimus, perhetilanteen ja muiden ympäristötekijöiden kartoitus sekä riittävästi tietoa toimintakyvystä eri tilanteissa.

– ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Keskeisiä keinoja ovat lapseen tai nuoreen
ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito.

– ADHD:n kanssa esiintyy usein samanaikaisesti muita psykiatrisia ja neurologisia häiriöitä, jotka on tunnistettava ja otettava huomioon hoidossa.

– Hoidon on oltava riittävän pitkäjänteistä, ja ADHD-diagnoosin saanutta lasta tai nuorta tulee tukea erilaisissa siirtymävaiheissa.

– Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja lisätä psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.

– Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä sovitaan paikallisesti. Komplisoitumattoman ADHD:n diagnosointi ja hoito voi useimmiten toteutua perusterveydenhuollossa

....

Tuossa ote tästä Käypä Hoito suosituksesta ADHD:n suhteen:
http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50061.pdf
(Pdf, 24 s).

[Hermes]

Kirjan esittely -linkistä:
(- -)
Heidän aivotoimintansa on tarkkaavaisuutta säätelevillä alueilla matalampaa kuin muilla.
Seurauksena on vaikeuksia asioiden muistamisessa, tunteiden säätelyssä, sosiaalisessa
kanssakäymisessä, asioihin keskittymisessä, tehtävien organisoinnissa ja ennakoinnissa.
(- -)

Eli kyseessä olisi osin paradoksaalinen responssi: "laiskat" aivot eivät tuotakaan flegmaattisutta
vaan rauhattomuutta yms. Jos sub-kortikaalista aktiviteettia lisätään stimulantilla, korteksin
inhibitoriset toiminnot aktivoituvat, ja seurauksena on rauhoittumista yms.

Mielestäni tuo "paradoksi" on suurelta osin myytti, tai siis ainakin tuo aikaisempi väitteesi, että amfetamiini rauhoittaa => ADHD on. Tuo on oletettu vaikutus pienestä määrästä dopaminergista stimulanttia myös terveellä ihmisellä. Se voi saada ihmisen tuntemaan itsensä keskittyneeksi, itsevarmaksi ja niin edelleen. Samoin jos ADHD-ihmiselle syötetään tarpeeksi amfetamiinia, niin eiköhän sieltä ala tulla tyypillisiä amfetamiinin oireita. Eli terveiden ja ADHD-ihmisten aivot eivät toimi jotenkin päinvastoin, tms.

http://psychcentral.com/blog/archives/2 ... e-focused/

[Edit: korjattu toimiva linkki]

He also called out the myth perpetrated by Schwarz — that ADHD medications like Adderall and Ritalin work one way in people with ADHD, but in a different way in people without ADHD. This is not true, and you’d think a NY Times writer (or his editors) would catch that.

...

First, let’s take care of the myth that stimulants magically work different in normal brains versus ADHD brains. As Herper quoted from a Neuropsychopharmacology study:

For years, it was assumed that stimulants had paradoxical calming effects in ADHD patients, whereas stimulating ‘normal’ individuals and producing locomotor activation in rats. It is now known that low doses of stimulants focus attention and improve executive function in both normal and ADHD subjects. Furthermore, the seminal work of Kuczenski and Segal showed that low, oral doses of methylphenidate reduce locomotor activity in rats as well.

[Psykopatologia]

Voi hyvinkin olla myytti. Olen asiassa täysin muiden esittämän tiedon varassa.

[Hermes]

http://www.huffingtonpost.com/2012/08/0 ... 60602.html
http://archpsyc.jamanetwork.com/article ... id=1263977

Antipsychotics Prescribed To Treat ADHD In More Children And Teens, New Study Finds

- neuroleptien määrääminen lapsille ja nuorille on kasvanut kahdeksankertaiseksi 17 vuodessa
- neurolepteja ei määrätä enää vain skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen, mutta myös esimerkiksi ADHD:hen
- lääkärit määräävät neurolepteja pääasiassa ADHD:hen ja käyttäytymisongelmiin (off-label)

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2898838/

The Dopamine Dilemma

Tämä artikkeli käsittelee aikaisemmin ihmettelemääni asiaa, että ADHD-lapsille ollaan alettu määrätä yhä enemmän neurolepteja. Dopaminergiset stimulantit ja neuroleptit siis vaikuttavat päinvastoin aivoissa. Molemmat vaikuttavat samoihin dopamiini-reseptoreihin, mutta tavallaan päinvastoin; toinen estää niitä, toinen aktivoi. Jos reseptorissa on kiinni toisen lääkkeen molekyyli, niin toisen lääkkeen molekyyli ei voi sitoutua siihen, jne.

- lapsien stimulanttien käyttö nelinkertaistui vuosina 1987-1996.
- laitosten ulkopuolinen neuroleptien määrääminen lapsille viisinkertaistui vuosina 1995-2002
- ehkä puolelle lapsista, jotka saavat stimuloivaa lääkettä ADHD-oireisiin, on kokeiltu neuroleptia jossain vaiheessa hoitoa
- jne

Tuo artikkeli tavallaan vakuutti minut siitä, että samoihin reseptoreihin päinvastaisesti vaikuttavia stimulantteja ja neurolepteja määrätään samaan aikaan enemmän kuin kuvittelinkaan. Kun lapselle tulee stimulanteista aggressiota tai muita oireita, niin siihen lääkkeen aiheuttamaan oireeseen annetaan neuroleptia, eikä kukaan osaa laskea niiden nettovaikutusta - tai ei ainakaan se lääkäri osaa.

Jos olisin aikuiseen ikään tullessani ADHD-lääkkeistä ja neurolepteista riippuvainen, niin olisi kiva, jos voisin haastaa vanhempani ja lääkärini oikeuteen ja saada isot korvaukset. Tuo on paljon törkeämpää kuin joku poikien ympärileikkaus.

[Hermes]

Tuossa ote tästä Käypä Hoito suosituksesta ADHD:n suhteen:
http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50061.pdf
(Pdf, 24 s).

Vähän off-topic, mutta ainakin minulle nuo Käypä Hoidot ovat olleet ihan tyhjänpäiväisiä. Tai no, ainakin psykiatrisissa 'sairauksissa'. Ehkä jossain maksan vajaatoiminnassa, tms, niistä saa jotain alustavaa tietoa.