Wikipedia kirjoitti:Tämä uusi lausuma esiintyy toisen mietiskelyn alkupuolella, sen jälkeen kun Descartes oli saavuttanut äärimmäisen epäilemisen tason. Hän jatkaa tutkimalla jos mitään on jäänyt jäljelle tältä epäilyltä. Descartes uskoi, että hän löysi sellaisen seikan omasta olemassaolostaan: ei ollut mahdollista epäillä, ettei hän itse olisi olemassa. Vaikka kartesiolainen demoni, jota Descartes käytti välttääkseen liukumista takaisin huonosti perusteltuihin uskomuksiin, olisi pettänyt häntä kuinka, hänen uskonsa hänen omaan olemassaoloonsa oli turvattu, koska kuinka demoni olisi voinut pettää häntä, jos hän ei olisi olemassa petettäväksi?
Riidankylväjä kirjoitti:Aisteja pitää epäillä, mutta onko esimerkis aistimus ajattelusta jotenkin epäilysten ulko puolella?
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa