Määräävätkö geenit vai ympäristö?

[Illusia]

Kiitos Hilppa. Ehkä olisit voinut laittaa linkin yksityisviestissäkin.

[Psykopatologia]

HS - Kulttuuri - 11.4.2012 - 2874 merkkiä - 1. painos

KESKELLÄ VIIKKOA

Itsestä kiinni

ELINA HIRVONEN HS.KULTTUURI@HS.FI KIRJOITTAJA ON KIRJAILIJA JA DOKUMENTTIOHJAAJA.

(- -)
Hyvinvointivaltion läpimurrosta väitellyt tohtori Päivi Uljas huomasi,
että 1950-luvulla kaupunkityöläiset taistelivat maaseudun pientilallisten
oikeuksien puolesta, omaa etuaan vastaan. Selitys oli, että maalta muuttaneet
työläiset tunsivat hyvin myös maaseudun olosuhteet.

Vielä 1950- ja 60-luvuilla köyhien ja varakkaiden perheiden lapset leikkivät yhdessä.
Nykyään tavaroiden ja vaatteiden merkit määrittelevät myös lasten kaveripiirin.
Osattomuuden kokemus siirtyy sukupolvelta toiselle, ja toisenlaista elämää on
vaikea kuvitella. Samalla maailmojen erot repeävät niin, että yhteiskunnallista
keskustelua on vaikea käydä.
(- -)

Uljas kirjoittaa räyttä huuhaata ja Hirvonen uskoo.

Nykyään kaikki ovat enemmän "samaa" ja myös nussivat toisiaan.

[Hilppa]

No kun eivät leikkineet yhdessä vielä 70-luvullakaan. Minua kiellettiin leikkimästä erään naapurin pojan kanssa, koska olin vain työmiehen ja virkailijan lapsi. Onneksi kuitenkaan kaikki perheet eivät olleet samanlaisia ja tuokin ilkeä perheenäiti muutti perheineen pois talosta.

Minusta oli myös aika huvittavaa kuunnella eräällä luennolla, kun proffan lapsuudenkaveriproffa kertoi laskeneensa mäkeä sen ja sen proffaperheen lasten kanssa, jotka nyt siis emeritus- ja emeriittaproffia kaikki paitsi yksi, joka kalastajana mökissään suomalaisille höperöihtee.

[Psykopatologia]

HS - Mielipide - 19.4.2012 - 2187 merkkiä - 1. painos

PETTER PORTIN http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Geen ... edSearch=&

Geenit eivät ole lieka vaan mahdollisuus

Seppo Heinonen teki mielipidekirjoituksessaan (HS 13.4.) jyrkän eron geenien ja ympäristön välillä ihmisen henkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien määrääjinä. Kuitenkin sekä geenit että ympäristö ovat molemmat välttämättömiä ihmisen kaikkien ominaisuuksien kehityksessä; kumpikaan ei saa yksin aikaan mitään.

Eritasoisissa ominaisuuksissa geenien ja ympäristön merkitys on erilainen. Esimerkiksi sellaiset biokemialliset ominaisuudet kuin veriryhmät määräytyvät kokonaan geenien perusteella kaikissa niissä ympäristöissä, joissa ihmiset käytännössä elävät. Sen sijaan jo sellaisiin fysiologisiin ominaisuuksiin kuin lihasvoimakkuus ja elimistön hapenottokyky voidaan harjoittelulla vaikuttaa. Mitä korkeammalla tasolla elimistön biologisessa hierarkiassa ollaan, sitä suurempi on ympäristön merkitys, ja geenien osuus vastaavasti pienempi. Kognitiiviset ominaisuudet ovat suureksi osaksi ympäristön vaikutuksen alaisia, ja monet sosiaaliset ominaisuudet, kuten vaikkapa asenteet tai äidinkielenä puhuttu kieli, ovat lähes kokonaan ympäristön määräämiä.

Kuten Heinosen kirjoituskin osoitti, on maallikoiden piirissä varsin yleinen käsitys, että geenit ovat jonkinlainen kahle tai lieka, joka määrittää ominaisuuden ylärajan. Modernin genetiikan mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan geenit ovat mahdollisuus.

Ihmisyksilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa geeniensä toimintaan. Hiirillä tehdyt kokeet osoittavat, että oppimistapahtuma sinänsä aktivoi aivoissa niiden geenien toimintaa, jotka ohjaavat oppimista. Näin on epäilemättä myös ihmisellä. Oppimisen ja siitä vastaavien geenien toiminnan välillä on siis positiivinen vuorovaikutussuhteen kehä: oppiminen vahvistaa oppimiseen vaikuttavien geenien toimintaa, mikä puolestaan vahvistaa oppimista.

Nykytiedon valossa on ilmeistä, että pelkästään tämän kirjoituksen lukeminen aiheuttaa luetun muistamiseen liittyviä spesifejä muutoksia aivokuoren hermosolujen geenien toiminnan säätelyssä.

PETTER PORTIN
TURUN YLIOPISTON PERINNÖLLISYYSTIETEEN
EMERITUSPROFESSORI
TURKU

[Psykopatologia]

Ei voida määrittää, ovatko geenit (jyrkästi) "raja" (Kyllästynyt) vai "mahdollisuus" (Portin).

Samoin: Suorakaiteen leveydestä ei voi (tarkkaan) tietää sen pinta-alaa.
Mutta jos on joku konteksti - esimerkiksi maasto ja siinä pelto - voidaan
leveydestä summittaisesti arvoida sen pinta-ala, jos on jotain tietoa ko.
maastosta. (Emme oleta, että pelto olisi 7 km pitkä, vaan suunnilleen
neliön muotoinen yms.)

13:40
Tietysti geenit "asettavat" jonkinlaiset rajat. Esimerkiksi ihmisen pituus
ei voi koskaan voi ylittää kolmea kilometriä. Psyykkisten asioiden suhteen
ko. rajojen vetäminen on vielä hankalampaa.

(Täytyisikö tästä kirjoittaa paperikehteen?)

[Psykopatologia]

Osmo Tammisalo http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/tammisalo.pdf

Geenit, ympäristö ja käyttäytyminen

Käyttäytymisgenetiikka on lähinnä seuraavien seikkojen mittaamista:
1) miten samanlaisia identtiset kaksoset ovat, 2) miten erilaisia epäidenttiset kaksoset
(ja "tavalliset" sisarukset) ovat ja 3) millaisia identtisistä ja epäidenttisistä kaksosista
(sekä "tavallisista" sisaruksista) tulee silloin, kun heidät adoptoidaan toisiin perheisiin.
Vertailemalla tällaisia tapauksia systemaattisesti saadaan arvio heritabiliteetista eli
periytyvyydestä kulloinkin tutkitulle piirteelle. Heritabiliteetti kertoo sen, kuinka paljon
yksilöiden välinen vaihtelu korreloi geenien kanssa tietyssä ympäristössä. Saadut tulokset
ovat yllättäviä: samassa perheessä kasvamisella on häviävän pieni vaikutus monien
psykologisten piirteiden kehittymiseen. Jaettu kotiympäristö ei siis juuri vaikuta aikuisilla
tavattuihin persoonallisuuseroihin.
(- -)