Ruotsi väkivaltaistuu.

[Psykopatologia]

Tutkimus: Aseellisten henkirikosten määrä on kasvanut rajusti Ruotsissa – 80 prosenttia tapahtuu köyhissä lähiöissä, yleensä uhri on nuori mies - 27.5.2021 https://yle.fi/uutiset/3-11950335
(- -)

[Psykopatologia]

Ei kai Ylen "kuuluisi" julkaista moisia uutisia.

[Palle]

Ei voi olla julkaisematta, kun uutinen on kaikissa muissa medioissa. Esim. Persujen Suomen uutisissa kerrottiin kyseisestä perheestä jo v. 2019.

Suku piti kaupungin­osaa vallassaan kuin mafia – Näin toimii yksi Ruotsin rinnakkais­yhteiskunnista

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-20000080 ... 452d6b5783

[Mirri]

Ruotsin 'köyhät lähiöt' on kiinnostava juttu. Köyhiä lähiöitä syntyy vain, jos niitä synnytetään; ohjataan yhdenlaiset ihmiset yhteen paikkaan, ja toisenlaiset ihmiset toiseen paikkaan.
Vähän kuin Helsingin Jakomäki aikoinaan. Jakomäki oli kaupungin vuokrataloalue, jossa asui pelkkiä köyhiä; heitä/meitä, joiden köyhyys riitti kaupungin vuokra-asunnon saamiseen. Vastaava menettely nykyaikana voisi synnyttää Suomeenkin samoja ongelmia kuin Ruotsissa on, mutta onneksi Suomessa on viisastuttu: ei eriytetä ihmisiä toisistaan heidän sosiaaliluokkiensa perusteella.

Ruotsin pitäisi miettiä, miten se pääsisi 'köyhistä lähiöistä' eroon, ja miten ihmiset voisivat asua leimautumatta 'köyhiin' ja 'rikkaisiin' asuinympäristönsä perusteella.

[Palle]

Nykyään syy on maahanmuuttajien ghettoutuminen. Ranskassa, Ruotsissa ja Britanniassa maahanmuuttajalähiöistä on tullut ns, ”no go” alueita, joihin valkoihoisilla ei ole asiaa. Ei myöskään poliisilla tai muilla viranomaisilla.

[Mirri]

Mitä ihmeen 'maahanmuuttajalähiöitä'?

Harvat maahanmuuttajat valitsevat itse oman asuinpaikkansa, se osoitetaan heille. Poliittiset päättäjät huolehtivat siitä, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset gettoutetaan.
Sama ilmiö kuin menneinä vuosikymmeninä maaseudulta kaupunkiin muuttaneiden kohdalla: Helsingin Jakomäki oli täynnä maaseudun ihmisiä, jotka köyhinä olivat muuttaneet pääkaupunkiin leveämmän leivän toivossa; heidätkin gettoutettiin. Lisäksi Jakomäessä asui paljon pääkaupunkiseudun romaneja, jotka ennen Jakomäkeen pääsemistään asuivat hökkelikylissä esimerkiksi Helsingin Malmilla.

Niin sanotun sosiaalisen asuntotuotannon sijoittelu ratkaisee, syntyykö gettoja vai eikö synny, ja se asia on päättäjien tekemistä valinnoista kiinni. Mielestäni päättäjät saavat syyttää omaa tyhmyyttään, jos eivät vielä tänä päivänäkään osaa asuntopolitiikan keinoin estää alueiden gettoutumista. Mutta tosiaan käsittääkseni Suomessa - toisin kuin Ruotsissa - on viisastuttu, ja täällä tietoisesti pyritään estämään ihmisryhmien gettoutuminen erillisille asuinalueille. Hyvä niin.

Toki tarvitaan asukkaidenkin tahtoa: pitää olla meitä, jotka uskallamme ja tahdomme asua 'gettoutumisvaarassa' olevilla alueilla... Gettoutumista ei lopulta estetä millään, jos ihmiset eivät tahdo omilla asumisratkaisuillaan estää sitä. Asukkaat, joilla on mahdollisuus valita asumispaikkansa, voisivat muuttaa juuri sinne, missä tarvitaan ihmisryhmien sekoittumista erillisyyden ja gettoutumisen ehkäisemiseksi. Tai sitten eivät voi; riippuu siitä, kuinka monipuolista asuntotarjontaa kussakin paikassa on.

[Palle]

Maahanmuuttajat haluavat asua omissa yhteisöissään. Suomi on vapaa maa, täällä joikainen saa valita vapaasti asuinpaikkansa. Jostain syystä tietyt ryhmät pakkautuvat Helsingin ghettoihin, myös muualta maasta.

[Mirri]

Helsingissä ei ole gettoja, kuten ei myöskään Vantaalla, eikä Espoossa. Kiitos nykyisen asuntopolitiikan gettoutuminen on Suomessa onnistuttu välttämään - toisin kuin monissa muissa maissa. Gettoutumisen (tai slummiutumisen) vaara on suomalaiskaupungeissa ollut menneinä vuosikymmeninä paljon suurempi kuin nykyään. Suomessa virheistä on opittu, eikä niitä tehdä enää uudelleen.

Getto (yleiskäsite)

Getto tai ghetto on ympäristön sosiaalisesti eristämä kaupunginosa tai kortteli, jossa asuu pääasiallisesti yhden rodullisen tai etnisen ryhmän jäseniä, yleensä sosiaalisen tai taloudellisen paineen takia.
Gettoa pitää yllä toisaalta sen asukkaiden keskinäinen koheesio, toisaalta ympäröivän yhteisön sen ympärille asettama raja. Raja ei ole fyysinen, mutta se voi olla hyvinkin todellinen ja vaikuttaa asumisen hintaan ja siihen, miten muut suhtautuvat geton asukkaisiin. Getto on usein kaupungin köyhempää aluetta. Tulot niissä ovat matalia, asunnot ahtaita, työttömyys korkeampaa, terveydentilat huonompia ja rikollisuus yleisempää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Getto_(yleisk%C3%A4site)

[Palle]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008015652.html

[Mirri]

https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000008015925.html

[Palle]

Mannet.