"Muunsukupuolisuus" vaikeuksissa.

[Psykopatologia]

Muunsukupuolisten korjaushoidot keskeytettiin Helsingissä ja Tampereella
— Sairaala perustelee päätöstä näytön puutteella, Seta: tilanne on kestämätön Sairaalat haluavat valtakunnallisesti yhtenäisen hoitolinjan ennen kuin hoitoja jatketaan. Seta puolestaan vaatii yksilöllistä hoitoa. — Johanna Juupaluoma 29.9.2019 18:17 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005846553.html — Kommentit 47.

MUUNSUKUPUOLISTEN leikkaus- ja hormonihoitoihin pääsyä on tämän vuoden aikana rajoitettu merkittävästi Helsingin ja Tampereen transpoleilla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikka ja Tampereen yliopistollisen sairaalan trans-poliklinikka tekevät ainoina Suomessa sukupuolenkorjaushoitoja.

Hus ja Tays perustelevat hoitojen rajoittamista sillä, että ne haluavat tietää, mikä on Suomen virallinen kanta muunsukupuolisten korjaushoitoihin. Ne haluavat Suomeen yhtenäisen hoitolinjauksen muunsukupuolisille. Tällä hetkellä ”muu sukupuoli-identiteetin häiriö” -diagnoosin saaneille muunsukupuolisille ei ole vakiintunutta hoitolinjaa toisin kuin on transsukupuolisten kohdalla.

Lisäksi Hus on perustellut muunsukupuolisten korjaushoitojen rajoitusta sillä, ettei hoitojen hyödyistä ole sen mukaan tarpeeksi kansainvälistä näyttöä. Hus on kertonut tekevänsä myös omaa tutkimusta hoitojen hyödystä. Se on perustellut hoitoihin kohdistuneita muutoksia esimerkiksi elokuussa julkaisemassaan tiedotteessa.
Muunsukupuolisten hoidot puhututtavat http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone ... tavat.aspx

”Tässä on kyse aikalisästä. Haluamme tietää, mikä on valtakunnallisesti virallinen kanta muunsukupuolisten hoitoihin ja mitä yhteiskunnan varoilla tehdään”, toteaa Husin akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linjajohtaja Pekka Jylhä. Jylhän mukaan aivan täysin hoitoihin pääsyä ei ole estetty, mutta käytännössä niiden osalta käytetään tällä hetkellä todella tarkkaa harkintaa.

MUUNSUKUPUOLISUUDESSA on kyse siitä, että ihminen ei identifioi itseään naiseksi eikä mieheksi. Sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia ajavan valtakunnallisen Trasek ry:n verkkosivuilla kerrotaan, että osa muunsukupuolisista kokee olevansa jotain miehen ja naisen välillä, ja osa taas kokee olevansa jotain muuta. Joku saattaa myös kokea, ettei hänellä ole sukupuolta lainkaan. Osa muunsukupuolisista kokee tarvitsevansa korjaushoitoa, mutta osa ei.

SAIRAALOIDEN mukaan hoitoon hakeutuvien muunsukupuolisten määrä on viime aikoina kasvanut merkittävästi, minkä vuoksi valtakunnallisia ja selkeitä toimintaohjeita tarvitaan juuri nyt. Husissa lähetteellä hoitoon hakeutui kymmenen vuotta sitten noin 30—40. Tampereen yliopistollisen sairaalan yleissairaalapsykiatrian vastuuyksikön vs. ylilääkärin Riikka Mäkelän mukaan heillä puolestaan muunsukupuolisten diagnosoitujen määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut kaikkiaan noin 40 potilaassa. Näistä potilaista yksi kolmesta on diagnosoitu ja hakeutunut hoitoon vasta vuoden 2017 aikana tai jälkeen. ”On mahdollista, että osa on ohjautunut Helsingin sijaan meille hoitoon. Potilaiden määrän merkittävä nousu asettaa kuitenkin vaateita hoitosuositusten osalta.”

Taysissa hoidot ovat olleet keskeytettynä elokuusta lähtien. ”Silloin ilmeni, että olemme Tampereella tulkinneet eri tavoin potilaiden hoitoonohjausta, ja lisäksi jo diagnosoitujen ja tutkimuksiin hakeutuvien potilaiden määrä oli nousussa. Käymme nyt sisäisesti sekä Helsingin kanssa läpi, miten potilaita jatkossa hoidetaan ja ohjeistetaan. Lokakuun puolivälissä informoimme, miten etenemme”, Mäkelä kertoo.

HUS ja Tays ovat viimeksi keväällä pyytäneet Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvostoa (Palko) ottamaan muunsukupuolisia koskevat valtakunnalliset hoitolinjaukset käsittelyynsä. Palko ei ottanut hoitoihin kantaa, mutta Husin syyskuussa saamien tietojen mukaan asia olisi nyt uudestaan siellä selvitettävänä. Sairaalat haluavat yhtenäisiä linjanvetoja esimerkiksi siitä, miksi muunsukupuolisuuden perusteella potilaalle voidaan tehdä rinnanpoisto eli mastektomia, mutta jollekin toiselle potilaalle ei. ”Esimerkiksi mastektomian kohdalla kysymys on siitä, voiko sitä verrata kauneuskirurgian toimenpiteisiin, joita ei julkisilla varoilla kustanneta”, Jylhä sanoo. Jylhän mukaan yhtenäisiä linjauksia odotetaan myös siksi, että muunsukupuolisille tehdyissä hoidoissa on tullut vastaan myös yksittäisiä tilanteita, joissa hoitoa on myöhemmin kaduttu. ”Jonkin verran on tullut myös katumuksia, emmekä mielellään halua sellaista.”

SETAN puheenjohtajan Viima Lampisen mukaan on myös hyvä, että muunsukupuolisia koskevat hoitolinjaukset ovat vihdoin etenemässä Palkossa, mutta hän on aivan eri mieltä sairaaloiden päätöksestä rajoittaa väliaikaisesti hoitoon pääsyä. Hänen mielestään hoitoon pääsyn estäminen on pahempi tilanne kuin se, ettei muunsukupuolisten hoidoille ole yhtenäisiä hoitolinjauksia. ”Tämä on kestämätön tilanne. Kyse on erityisesti nuorista täysi-ikäisistä ihmisistä, joita tämä hoitamattomuus koskee. Hoidon epääminen ei ole potilaiden edun mukaista”, Lampinen toteaa. Setan mukaan hoidontarpeen arviointi pitäisi olla myös yksilöllistä. Se on vedonnut kansainväliseen tautiluokitusjärjestelmään (ICD-11), jossa hoitojen luokittelusta transsukupuolisten ja muunsukupuolisten välillä on luovuttu. ”Hoidon tulee perustua yksilölliseen kokemukseen. Kenenkään kokemus ei ole identtinen jonkun toisen kanssa”, Lampinen sanoo.

SAIRAALOIDEN päätökset keskeyttää hetkellisesti korjaushoidot ovat myös saaneet mielenosoittajia liikkeelle. Syyskuussa queer-anarkistiryhmä Pinkkimusta Helsinki järjesti Meilahdessa psykiatrian poliklinikalla luvattoman mielenosoituksen. Sunnuntaina Me muut -kollektiivi puolestaan järjestää Oikeutta muunsukupuolisille! -mielenosoituksen Helsingin keskustassa. Kollektiivi kertoo vaativansa läpinäkyvää ja yksilöllistä hoitoa, joka perustuu yksilön tarpeisiin sukupuolen sijaan. Seta ei ole mielenosoituksien takana, mutta sanoo osoittavansa solidaarisuutta muunsukupuolisille. Husin Pekka Jylhän mukaan on ymmärrettävää, että muunsukupuolisten hoitoihin kohdistuneet muutokset ovat poikineet vastareaktioita. ”Ymmärrän myös, että tämä asia herättää tunteita. Osa kokee, että heidän hoitotasonsa on muuttunut.”

30.9.2018 14:00
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005805432.html
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005796310.html

[Palle]

Onneksi näemme edes pienen järjen valon pilkahduksen näissäkin asioissa.

Toivottavasti päätöksiä ei tehdä poliittisella huutoäänestyksellä.

[Psykopatologia]

Pinkkimusta Helsingin aktivistit järjestivät syyskuussa mielenilmauksen Meilahden sairaala-alueella osoittaakseen
mieltään muunsukupuolisten hoitojen jatkumisen osalta. (KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)

”Hoidon tulee perustua yksilölliseen kokemukseen. Kenenkään kokemus ei ole identtinen jonkun toisen kanssa”, Lampinen sanoo. (Hen taitaa olla Suomen ensimmäinen julkisesti sukupuoleton, vaikka hän näyttää selvästi naiselta. - (Nyt julkinen puoli tuo ensimmäistä? kertaa esiin epäonnistumiset ja katujat.)

Jos minä pyrin "naisena" Naisunioniin, eivät ota vaikka muuta lupaavat.