`
minätäällä kirjoitti:Oletteko lukeneet psykiatrian puolen potilasrekisteriin kirjattuja juttuja? Ne ovat todella uskomattomia. Ei tiedä, itkeäkö vai nauraa, ja täysin toivotonta olisi jokaista hoitsun kirjausta ryhtyä korjaamaan, kun jokaiseen lauseeseen kuukauden osastojaksonkin ajalta pitäisi puuttua, ja kaikkien polikäyntien jutut on käsitetty täysin väärin.
Voi harmi!
Kirjaus on tosiaan taitolaji, eikä saisi milloinkaan sisältää epätosia asioita.
minätäällä kirjoitti: En uskoisi kieltenopettajana olevani ihan niin surkea viestijä, joten olen päätynyt siihen johtopäätökseen, että ihmisen sanomat tulkitaan epäillyn diagnoosin ja ennakkotietojen värittäminä ihan miten sattuu. Aivan omasta päästä keksittyjä juttuja minun papereissani oli kirjattu vähän sinne päin, aina kuitenkin potilaan sairaaksi leimaavalla tavalla esittävien juttujen väliin.
Sairausnäkökulmasta tarkasteltuna saa vain sairauden olemassaoloa vahvistavaa havaintomateriaalia, johon saattaa sekoittua huonossa työryhmässä kasvaneen hoitajan ennakkokäsitykset potilaan sairauden luonteesta. Harmillista. Kaikin puolin, koska kukaan ei hyödy. Potilas ei parane eikä sairaansijat vähene/kierrä. Lääkefirmat saattaa tosin pullistella, jos joka "oireeseen" saa tarvittavaa.
Nyt kysyn sinulta "minätäällä" oletko lukenut potilaspaperisi yksin vai turvallisessa seurassa? Toisinaan saatamme käsittää turhankin herkkähipiäisesti arvosteluna aidon välittämisenkin. Äläkä, kiltti käsitä tätä väärin tai hermostu tuosta lisää koska näin se vaan on.
Joskus kun tarkastelee asiaa myöhemmin, ei enää koe samalla lailla loukkaantumista asiasta, koska käsittää, että siltä se on saattanut näyttää ylikuormitetun hoitajan näkökulmasta. En tarkoita tuolla nyt sitä, että sinun tulisi "ymmärtää" "väärin"kirjannutta, mutta suhteuttaa asia siihen, ettet ole ollut hyvässä kunnossa tuolloin, joten havainnot (väärätkin) ovat jokseenkin selkeästi nähtävissä käytöksestäsi/olemuksestasi.
Silti negatiivinen tulkinta ei ole terapeuttista luettavaa, ei edes totena.