UUTISET >> PÄÄKIRJOITUS
K O L U M N I posting.php?mode=post&f=8
Homojen tuomitseminen uhkaa kirkkoa
9.7.2013 10:20 | 1 | Heikki Hiilamo
Kesäkuun toisena lauantaina täpötäysi Paavalinkirkko Helsingissä todisti erikoista näytelmää. Suomen Lähetysseuran (SLS) vuosikokouksessa Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala äänestytti kokousta yllättäen siitä, voiko SLS lähettää samaa sukupuolta olevia pareja lähetystyöhön.
Julkisuuteen oli vain vähän aikaisemmin tullut tieto, että Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola olisi seuraavana päivänä siunaamassa homoparin lähetystyöhön.
Taustalla on kiista siitä, miten sanatarkasti Raamattua on tulkittava.
Homoseksuaaleja vastustavat vetoavat erilaisista raamatunkohdista yleisimmin Paavalin kirjeeseen roomalaisille: "Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa." Kolmannessa Mooseksen kirjassa asia ilmaistaan suorimmin: "Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava."
Suvaitsevaisuutta, lähimmäisenrakkautta ja armoa huokuvan sanoman lisäksi Raamatusta löytyy myös muita kohtia, joissa tavalla tai toisella tuomitaan erilaiset ihmiset.
Ehkä hämmästyttävin niistä on ensimmäisessä Samuelin kirjassa, jossa kirjoittaja kertoo Herran kehottavan kansanmurhaan amalekilaisia vastaan: "Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit."
Johanneksen evankeliumissa Jeesus sanoo vanhauskoisille juutalaisille: "Te olette lähtöisin Saatanasta. Hän on teidän isänne, ja hänen halunsa te tahdotte tyydyttää. Saatana on ollut murhaaja alusta asti."
Uskonpuhdistaja Martti Luther julkaisi kolme vuotta ennen kuolemaansa eli vuonna 1543 kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan, jossa hän kehotti polttamaan juutalaisten synagogat ja koulut sekä hävittämään heidän asuntonsa ja antamaan heidän asua erityisissä paikoissa kuten mustalaiset. Lutherin mukaan juutalaisten kanssa "meneteltäköön kaikella armottomuudella, kuten Mooses teki erämaassa ja löi kuoliaaksi kolmetuhatta miestä, ettei koko joukko olisi joutunut perikatoon".
Lutherin kirja oli miltei unohduksissa, kunnes Adolf Hitler kutsui Mein Kampfissa Lutheria rotuajattelunsa vuoksi yhdeksi Saksan kansan suurimmista sankareista. Lutherin kirjan lyhennelmästä otettiinkin Saksassa peräti yhdeksän painosta, ja se ilmestyi myös suomeksi vuonna 1939.
Suomentaja T. T. Karanko totesi teoksen esipuheessa, että Saksassa on "verrattain sananmukaisesti seurattu ja noudatettu suuren saksalaisen Martti Lutherin, hänen juuri tässä kirjassaan esittämiä toimenpiteitä ja menettelytapoja juutalaisvaaran torjumiseksi ja poistamiseksi kansakunnan terveen elämänkehityksen tieltä". Suomen kirkolliskokous käsitteli vuonna 2000 irtisanoutumista Lutherin kirjasta mutta ei tehnyt asiasta päätöstä.
Nämä kristinuskon vastustajien käyttämät ääriesimerkit eivät luhista kristinuskoa tai himmennä Paavalin ja Lutherin ansioita sen levittäjinä ja kehittäjinä. Ne kertovat kuitenkin, että pyhät miehet ovat aikansa lapsia – ja että heidän kirjoituksiaan luettaessa tämä on otettava huomioon.
Sen jälkeen kun sekä SLS:n puheenjohtaja, piispa Matti Repo että kokouksen lainopillisena asiantuntijana toiminut asianajaja Arto Palsala olivat vedonneet syrjimättömän kannan puolesta, Paavalinkirkon äänestys päätyi äärimmäisen niukasti, äänin 222 – 205, samalle kannalle kuin Suomen laki ja kirkko, joka ei pidä rekisteröityä parisuhdetta esteenä työntekijäksi ottamiselle. Keskustelu jatkui sosiaalisessa mediassa sellaisella vihapuheen sävyllä, joka muistutti Lutherin kirjaa.
Kristinusko voi – yhtä lailla kuin mikä tahansa muu uskonto – edistää lähimmäisenrakkautta tai epäluuloa ja muukalaisvihaa.
Suomessa homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi loppui vuonna 1971. Venäjällä ortodoksinen kirkko ajoi homopropagandan kieltävää lakia, joka muistuttaa Suomessa vasta vuonna 1999 poistettua homoseksiin kehottamisen kieltoa.
Sanatarkasti Raamattua tulkitsevat kristityt eivät uhkaa Suomessa homoseksuaalien oikeuksia, mutta heillä voi olla ratkaiseva rooli siinä, miten uskottavasti evankelisluterilainen kirkko voi tulevaisuudessa jatkaa työtään toivon, lohdutuksen ja rakkauden lähettiläänä.
Heikki Hiilamo heikki.hiilamo@kela.fi
Kirjoittaja on Kelan tutkimusprofessori.
