Stressi tappaa mielen

[Golden flower]

Tässä Tony Dunderfeltin näkemystä:

Iloa peliin kirjoittaja Marja Kasanen, Motiivi (lehti?) 7/2011
http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=20&articleId=354
(PP 16:20 Tulisi laittaa kirjoituksen otsikko esiin, jos se ei viitteestä ilmene; vrt. alla.)

Itsetunto ankkuroituu tähän hetkeen, kirjoittaja Hanna Hyväri, Voi hyvin -lehti 6/2006
http://www.voihyvin.fi/artikkeli/itsetunto-ankkuroituu-tahan-hetkeen

[Mirri]

Rakkauspohjaisia, esim. kiitollisuus, myötätunto
ovat varsinaisia tunteita.

Rakkauden torjuntaa kuvaavat, esim. viha, kateus
ovat emootioita.

Höpö höpö.

Mirrin Höpö höpö:n tarkoitus on peittää hänen tietämättömyytensä.

Valitaan tunne ilo. Ilo vapauttaa ihmisen; hänen on helppoa ottaa vastaan
aistimuksia, tietoisuutta, ajatuksia ja tietoa.

Valitaan emootio pelko. Pelko lamaannuttaa ihmisen; hänen on vaikeaa ottaa vastaan
aistimuksia, tietoisuutta ajatuksia ja ja tietoa.

Toiseen kertaan höpö höpö.

Sitä paitsi pelko on tunne, joka ei läheskään aina lamaannuta. Se voi panna liikettä töppösiin; ihminen joko pinkoo pakoon, tai hyökkää ja taistelee. Pelko on arvokas tunne, jonka ansiosta ihmiskunta on säilynyt hengissä. Tunteista luultavasti nimenomaan pelko on auttanut siinä asiassa, ei niinkään ilo. Jos ihmisellä joskus on aistit valppaina ja herkistyneessä tilassa, niin hänen pelätessään.
Siitäkään ei taida olla takeita, että pelko rajoittaisi oppimista, koska juuri pelon keskellä eläessään älykkäät ihmiset ovat oppineet vaikka mitä - he ovat oppineet niin paljon, että ovat pysyneet hengissä ja selviytyneet.

Toki pelko ei ole tavoiteltava tunne, mutta arvokas ja tarpeellinen se kuitenkin on; yhtä tärkeä - korvaamaton - kuin ns. 'myönteiset' tunteetkin.