P e i l i s o l u t

[Riidankylväjä]

Psykologian kannalta on sama, ovatko aivot hermokudosta vai maksalaatikkoa.

Ei kai se ihan sama ole. Kyllä kai psykologia kiinnostaa mikäli ongelmien taustalta löytyy fyysinen, korjattavissa oleva ongelma?

[Pertti Luukkonen]

Varsinkin lääketiedettä eli fysiikkaa.

[ve?e]

Ei ole mitään taustalla olevaa, luonnontieteilijöitten humanistien sijasta hallitsemaa tasoa. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia.

Niitä varmaankaan kukaan hallitse, mutta kaikkien psyykkisten ilmiöiden taustalla täytyy olla fyysisiä tai biologisia muutoksia. Esmerkiksi jos juot pullon viinaa, se vaikuttaa sinun käyttäytymiseesi. Miten, sitä en osaa sanoa.

Mukana on fyysisiä ja biologisia muutoksia. Mutta mukana voi olla myös muuta. Vaikka toisen muuttunut ilme ja äänensävy, johonka liittyy minussa fyysisiä ja biologisia muutoksia. Viina on tietenkin pikkasen eri juttu, kun se vaikuttaa ruumiiseen ja aivoihin myös suoraan.

Riitely on palstan suola. Ihmisten mielenkiinto herää heti, kun jossain toraillaan. (mikähän psyykkinen ilmiö tuokin on?)

Jee. Hyvä hyvä.

***

Psykologia on kai joskus alun perin määritelty mielen intentionaalisia tiloja tutkivaksi tieteeksi? Intentionaalisuus viittaa ainakin minusta johonkin viittaamiseen. Se intentionaalisuuden määritelmä, jonka olen itseäni varten omaksunut, on peräisin keskiajalta. Tai ei määritelmä, vaan analogia.

Jotenkin näin:

Kuten metsästäjän jännitetyn jousen nuolen kärki seuraa saalistaan ennen kuin metsästäjä sen ampuu, seuraavat ajatuksetkin aina joitakin kohteita.

Noh, jotenkin noin. Suuripiirteisesti.

Kyllä mielen intentionaalisia ("jonnekin" viittaavia) tiloja varmasti voi selittää aivojen fysiologisilla tiloilla, vaikka se vaikeaa voi ollakin jossain suhteessa.

Pitäisikö aidosti psykologisessa lähestymistavassa myös selittää aivojen fysiologisia tiloja niitä edeltäneillä tapahtumilla ympäristössä? Muuten jää merkityksenannon prosessi ehkä vähän puutteellisesti käsiteltyä? Vai?

Vertailevalla otteella voidaan kanssa tutkia aivojen yhteyttä käyttäytymiseen. Se, että A löi B:tä, mutta C ei lyönyt identtisessä tilanteessa, selittyy aivojen eroilla. Silloin on merkityksenannon problematiikat sivuutettu vertailevalla otteella. Ei tarvi ymmärtää, voidaan vaan selittää eroilla aivoissa. No emmä tiedä.

[Pertti Luukkonen]

Nämä esiin tuodut asiat ovat mielestäni tieteen kiinnostavimpia, ja jos voisin, käyttäysin kaiken vapaa-ajan niihin.

"Turha" anteeksipyyntä ve?e'ltä, mutta kuitenkin tervettä itsekritiikkiä, mikä toisessa ketjussa käsitellyiltä konnilta puuttuu.

[Riidankylväjä]

Onko psyykkiset ongelmat ja -sairaudet pilkottu liian tiukasti "softis-" eli psykologia ja "hardis-" eli fyysiseen puoleen?

Eikö ihmistä pitäisi kuitenkin tarkastella koknaisuutena? Minä oletan, että jokainen psyykkinen ongelma johtuu aivoissa tai hermostossa olevasta ongelmasta esimerkiksi epätoivottu kytkös aivosolujen välillä tms., joka on saattanut syntyä esim. oppimisen kautta jossain "epänormaalissa" tilanteessa. "Virhekytköksiä" ilmeisesti puretaan terapian avulla. Luulisi, että tuohon löytyisi suorempiakin keinoja.

[Riidankylväjä]

"Turha" anteeksipyyntä ve?e'ltä, mutta kuitenkin tervettä itsekritiikkiä, mikä toisessa ketjussa käsitellyiltä konnilta puuttuu.

Jep. Kritiikkiä saa esittää vapaasti ja olla eri mieltä.

[Pertti Luukkonen]

Onko psyykkiset ongelmat ja -sairaudet pilkottu liian tiukasti "softis-" eli psykologia ja "hardis-" eli fyysiseen puoleen?

Eikö ihmistä pitäisi kuitenkin tarkastella koknaisuutena? Minä oletan, että jokainen psyykkinen ongelma johtuu aivoissa tai hermostossa olevasta ongelmasta esimerkiksi epätoivottu kytkös aivosolujen välillä tms., joka on saattanut syntyä esim. oppimisen kautta jossain "epänormaalissa" tilanteessa. "Virhekytköksiä" ilmeisesti puretaan terapian avulla. Luulisi, että tuohon löytyisi suorempiakin keinoja.

Kyllä, mutta eri aloja yhdistävät teoriat, "linkit", puuttuvat tai niitä käsitellään väärin.