Lapset voisi vieroittaa vaipoista alle vuoden ikäisinä

[valkosiipi]

Entäs, jos Mirri hyväksyisit Trisin kokemuksen
yrittämättä väheksyä sitä selittämällä asiaa mieleiseksesi.

[Mirri]

En tiedä onko kyse loukkaantumisesta,
mutta kolmevuotiaalle voi olla tosi kova pala olla ainoa "iso" vaippapöksyjen seassa.

Ei ole sattumaa, että kolmevuotiaat useissa päiväkodissa siirretään pienten puolelta isoille.

Valkosiipi, ok - en väitä vastaan. Trisiltä pyydän anteeksi hyökkäävyyttäni; luulen, että korvaani särähti pahasti tuo 'loukkaantuneisuus'.

Toinen asia on, että yökastelu on oikeasti aivan eri asia kuin päiväkastelu. Parivuotiaana ''kuivaksi' oppinut lapsi voi olla yökastelija ties miten pitkään, ja vuosien varrella hän voi hävetä 'ongelmaa' suunnattomasti. Kolmevuotiaalle on laiha lohtu päästä/joutua päiväkodissa isojen ja vaipattomien puolelle, jos hän tarvitsee yövaippoja...

Kuka ymmärtäisi, auttaisi, ja tukisi pientä yökastelijaa, jolla kouluikä lähestyy, eikä näy loppua sängyn 'lainehtimiselle'?

[Tris]

Kylläpä oppii ainakin siitä kuinka manipulatiivinen sinä olet. Kyllä minulle selitettiin miksi joudun nuorempien ryhmään mutta olin silti surullinen, yksinäinen ja pahastunut... varsinkin kun olin viihtynyt edellisessä tarharyhmässäni hyvin. Yritäpä kohdella 3-vuotiasta kuin 1,5-vuotiasta ja pakottaa tätä pitämään vaippoja ja juomaan tuttipullosta (jos on kummastakin vieroittunut) niin näet pahastumista!

[Tris]

Pari vuotta on Suomessa kokemukseni mukaan aika yleinen ikä oppia kuivaksi...

Paitsi Mirrin perheessä.

[Mirri]

Päivä- ja yökastelu ovat kaksi eri asiaa:

Virtsarakon toiminnan hallinta on monimutkainen taito, jonka lapsi oppii tavallisesti neljän vuoden ikään mennessä. Yökastelua esiintyy 40 %:lla kolmivuotiaista, 10 %:lla kuusivuotiaista ja 3 %:lla 12-vuotiaista. Noin 15 %:lla on myös päiväaikaista kastelua. Ummetusta esiintyy niinikään noin 15 %:lla kastelijoista. Yökastelun syytä ei tarkkaan tiedetä. Syynä voi olla se, että lapsi nukkuu sikeästi, eikä herää virtsarakosta tuleviin signaaleihin. Toisaalta yökastelijoilla on kuvattu vedenerityksen säätelyyn liittyvää kehitysviivettä. Taipumus yökasteluun on periytyvää, toinen lapsen vanhemmista on usein ollut yökastelija pienenä.

Jatkuvaan päiväsaikaiseen kasteluun suhtaudutaan "vakavammin" kuin pelkkään yökasteluun, sillä sen taustalla voi olla virtsateiden tai hermoston rakennevika. Erityisesti pienillä pojilla esiintyy päiväaikaisia "vahinkoja" sen takia, että he eivät leikin tiimellyksessä yksinkertaisesti huomaa käydä WC:ssä. Päiväkastelijoilla saattaa kuitenkin esiintyä merkittäviäkin häiriöitä virtsarakon toiminnan säätelyssä, jolloin ongelmina voivat olla äkillinen virtsaamispakko, tiheävirtsaisuus ja lirahtelutaipumus. Lapsilla voi esiintyä myös samanaikaisesti ulosteen ja virtsan pidättelyä ja siihen liittyvää virtsan karkailua.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dlk00134