Psykoanalyysin alku
Opettajansa ja tukijansa Josef Breuerin kanssa Freud valmisteli 1890-luvulla tutkielmaa Tutkielmia hysteriasta (1895), jossa kuvattiin Breuerin ja Freudin hoitamia naispotilaita. Psykoanalyysin katsotaan saaneen alkunsa tästä teoksesta. Kirjan varhaisin tapaus Breuerin potilas ”Anna O...” eli Bertha Pappenheim on peräisin 1880-luvun alusta, ja tapauksen perusteella Freud piti Breueria psykoanalyysin todellisena isänä.[17] Breuer hoiti Anna O:n ”vaikeaa hermostollista yskää” ja muita hysteerisiä oireita (halvausta, harhanäkyjä). Breuerin ”katharsis-menetelmä” tuntuu olleen laajalti Anna O:n ansiota. Itse aiheutetun hypnoosin vallassa Anna O... kertoi lääkärilleen tarinoita, ja kertominen helpotti hänen oireitaan väliaikaisesti. Hoitomenetelmää voi nimittää katarttiseksi, sillä potilas pystyi kohtaamaan voimakkaita tunteita ja muistoja, joita hän ei kyennyt valvetilassa käsittelemään. Sen jälkeen Breuer alkoi hypnotisoida potilastaan ja havaitsi, että tämä pystyi hypnoosissa palauttamaan oireensa tilanteeseen, jota he pitivät oireen alkusyynä. Tämä tuki oletusta, että hysteeriset oireet palautuvat elämäntapahtumiin eivätkä niinkään fyysisiin syihin. Breuerin mukaan Anna O:n oireet tulivat näin ”pois kerrotuiksi” tai ”pois puhutuiksi”.[18] Hoitosuhteeseen ilmaantui kuitenkin voimakas eroottinen tunteensiirto, joka pelästytti Breuerin lopettamaan hoidon.[19]
Viettelyteoria
Tutkielmia hysteriasta sai Itävallassa varsin nuivan vastaanoton, ja kun Freud esitelmöi huhtikuussa 1896 psykiatrien ja neurologien yhdistyksessä neuroosien seksuaalisesta etiologiasta ja esitteli niin kutsutun viettelyteorian, jonka mukaan neuroosien taustalla on aina todellista seksuaalista hyväksikäyttöä, hänen näkemyksensä torjuttiin. Tästä teoriasta hän luopui jo seuraavana vuonna mutta julkisti käsityksensä vasta vuonna 1905.[25] Oli varsin ratkaisevaa, että Freud luopui viettelyteoriasta: nyt hän saattoi olettaa, että mielikuvituksen tuotteet vaikuttivat sielunelämässä yhtä voimakkaasti kuin todellisetkin tapahtumat.
Jotkut tutkijat, kuten Jeffrey Masson[26] ja Alice Miller,[27] ovat arvostelleet Freudia viettelyteorian hylkäämisestä: heidän mukaansa Freud antoi periksi halutessaan päästä vanhoillisten lääkäripiirien suosioon ja kielsi kokonaan sen, että lapsia käytettäisiin hyväksi. Molemmat syytökset on helppo kumota. Freud ei luopunut eriskummallisten teorioiden esittelystä myöhemminkään (esimerkiksi kuolemanvietti), ja hän oli hyvin selvillä siitä, että lapsia tosiasiallisesti käytetään hyväksi.[28]
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa