Yhdysvaltalainen mies muistaa elämänsä jokaisen päivän

[Psykopatologia]

Yhdysvaltalainen mies muistaa elämänsä jokaisen päivän
29.5.2012 18:14 | 12 | Jani Kaaro http://www.hs.fi/ulkomaat/Yhdysvaltalai ... 5571807688

Tutkijat ovat kuvanneet nyt toisen tapauksen, jossa ihminen pystyy todistetusti muistamaan
elämänsä jokaisen päivän. Neurologinen tila tunnetaan hypertymesiana.

Vanderbildt-yliopiston tutkijat kuvasivat HK:ksi kutsutun miehen aivot ja panivat hänet testeihin.
Tulosten mukaan HK on älykkyydeltään ja verbaalisilta kyvyiltään normaali. Se, mikä on ilmiömäistä,
on hänen muistinsa.

Tutkijat valitsivat HK:n joka elinvuodesta – alkaen 3-vuotiaasta – neljä päivää. Yhteensä päiviä kertyi 80.
Tutkijat haastattelivat hänen läheisiään siitä, mitä kunakin päivänä oli tapahtunut. Lisäksi he keräsivät
faktoja HK:n potilastiedoista ja kaupungin tapahtumista. Tämän jälkeen HK:lta kysyttiin esimerkiksi,
mitä tapahtui 21. tammikuuta 2002.

HK:n vastaukset olivat yksityiskohtaisia. Ikävuosien 9 – 12 välillä vastaukset alkoivat vastata faktoja
90 prosenttisesti. Mitä lähemmäs tätä päivää tultiin, sitä paremmin HK muisti tapahtumat.

HK:n aivot ovat keskimääräistä pienemmät, mikä voi johtua siitä, että hän on syntynyt keskosena.
Hänen oikea mantelitumakkeensa on huomattavasti suurempi kuin kontrolliryhmällä, ja myös
hermoradat mantelitumakkeesta hippokampukseen toimivat paremmin.

Tapaus kuvattiin Neurocase-sarjassa.

[Gyver]

Minulla on sitten varmaan hypotysemenia.

[Kahvi]

Autisteillakin on tiemmä "yliluonnollisia" lahjakkuuksia muistin suhteen. Mutta tämä herra ei siis ollut autistinen tms, vaan ihan muuten ihan normaali - mitä nyt muisti pelaa järjettömän hyvin.

[Psykopatologia]

S. 63

Esimerkin sekundaariprosessin puolelta tarjoaa venäläisen psykologin Alexandr Romanovitš Lurijan (1902 – 1977) Suurmuistaja (1965). Kyseinen näytöksiäkin antanut Solomon Veniaminovitš Šereševski oli Lurijan tutkimuksissa 1920-luvulta ilmeisesti 1950-luvun alkuun. Šereševskillä oli laaja-alaisia synestesia-kokemuksia (s. 25 – 29), ja hyvän visuaalisen ym. muistinsa parantamiseksi hän oli kehittänyt myös erilaisia assosiatiivisia muistitukia, mm. eideettisten kuvien tekniikan (s. 36 – 50).

Synestesia tarkoittaa ilmiötä, jossa yksi stimulus tuottaa usean aistipiirin alaan kuuluvia aistimuksia. Esimerkiksi kuuloärsyke (vaikkapa huilun huilun ääni) tuottaa samalla näköaistimuksen (esimerkiksi sinisen näkemisen).

Ilmeisen pakkoneuroottisena hän oli ajattelultaan aika konkreettinen, ja mm. kokonaisuuksien tajuaminen oli hänelle vaikeaa. Kun muilla on vaikeuksia muistaa, oli Šereševskin vaikea unohtaa niitä mielikuvia, joita hän oli painanut mieleensä mutta joita hän ei enää tarvinnut. Usein ne kulkivat sekamelskana hänen mielessään. Hän mm. merkitsi muistiin unohdettavat asiat ja poltti muistilaput. Mutta "maagisesta polttamisesta" ei ollut hyötyä; hän näki numerot hiilloksessa! Sitten hän äkkäsi: (- -) ’Nyt numerotaulukot eivät ilmaannu. Syykin on selvä – koska en halua' (- -) Minun piti ymmärtää vain tuo asia. (S. 53.)