Keski-iän lihavuuden vaikutuksesta myöhempään elämään

[Psykopatologia]

Keski-iän lihavuuden vaikutuksesta myöhempään elämään

[Kahvi]

[Kahvi]

Onko keski-iän jälkeen elämää?
Hitto soikoon, minähän olen kohta keski-ikäinen ja siis siirtymässä rajan yli

[Psykopatologia]

Keski-iän lihavuuden vaikutuksesta myöhempään elämään

Nuorempana ja vielä keski-iässäkin lihava jaksaa suhteellisen normaalist IV:e vuosikymmenelleen,
vähäisellä(kin) fyysisellä treenauksella jopa sen loppupuolelle. Sen jälkeen alavat lihavuuteen
liittyvät terveysvaivat painaa enemmän päälle (sydän- ja verenkiertoelimistä, nivelet ym.).
Tuolloin on myös vaikeampi treenata, kun läskit painavat, ja niukempi syöminenkin on jo
tottumuksenkin vuoksi vaikeampaa, usein myös elämäntilanteen ja vitaliteetin heikkemisen
vuoksi. on vaarana, että lihava käy loppuelämänsä jotenkin vammaisena.

Täten ylipaino-ongelma olisi hyvä hoitaa kuntoon jo silloin, kun se ei vielä oikeastaan
haittaa.

[Kahvi]

Keski-iän lihavuuden vaikutuksesta myöhempään elämään

Täten ylipaino-ongelma olisi hyvä hoitaa kuntoon jo silloin, kun se ei vielä oikeastaan
haittaa.

Tottahan tämä on, tai ainakin on vaikea fysiologisilla perusteilla muuta väittää.
Mielenterveysperusteilla voi ehkä argumentoida niin, että (vaikeista) mt-ongelmista kärsivän on syytä priorisoida asioita niin, että hoitaa ensin psyykkeensä kuntoon ja sitten vasta kroppansa - toki liikunnan positiivisia vaikutuksia psyykkeeseen on niitäkin vaikea kiistää. Turha "stressaaminen" esim omista läskeistä voi joskus estää/hidastaa psyykkistä kuntoutumista.

Itselläni kyllä aihepiiri nostaa jonkunverran karvoja pystyyn. Joskus sitä haistaa terveysfasismia ja ennakkoluuloja kun puhutaan keski-ikäisten fyysisestä terveydestä. Kun itse olen keski-ikää lähestyvä mieshenkilö, niin joidenkin mielikuvissa vääjäämättä minulla on liikaa keskivartalolihavuutta, syön epäterveellisesti ja muutenkin elintavoissani olisi (muka) huomattavasti parantamisen varaa.

En voi väittää, etteivätkö olisi elintapojeni suhteen (osittain) oikeassakin. En kuitenkaan katso sopivani täydellisesti tyypilliseen stereotypiaan keski-ikäisestä miehestä - jota esim Homer Simpson esittää.