Työpaikan riitoja ei pidä medikalisoida

[Psykopatologia]

MEDIUUTISET: KIUSAAMINEN http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ ... i-21032012

Minna Pihlava, 20.3.2012, 10:25

Työpaikan riitoja ei pidä medikalisoida

Työpaikkakiusaaminen on noussut otsikoihin AKT:n kiistojen vuoksi.

Mitä työterveyslääkäri voi tehdä, jos vastaanotolle tuleva potilas kertoo työpaikkakiusaamisesta, Mehiläisen työterveyspalveluiden kehitysjohtaja Kari-Pekka Martimo?

– Keskeisin asia on selvittää, mitä todella on tapahtunut, kun ihminen tulee tunteiden ja tulkintojen kanssa vastaanotolle. Usein asia kannattaa selvittää työpaikalla. Yleensä psykologilla on enemmän mahdollisuuksia käsitellä asiaa kuin lääkärillä.

Ongelman käsittelyyn työpaikalla tarvitaan potilaan lupa. On harmittavan yleistä, että potilas ei jostain syystä anna lupaa. Tällöin työterveyslääkärille ei jää paljonkaan keinoja käytettäväksi, ehkä yksilön tukemista ja tarvittaessa sairasloma.

Eräs psykiatri kirjoitti hiljattain British Medical Journalissa, että työpaikan konfliktien medikalisointi on pahinta mitä voi tehdä. Silloin ongelmia yritetään lievittää lääketieteellisesti sen sijaan, että ratkaisuja haettaisiin työpaikalla.

Jos potilaan tulkinta kiusaamisesta on epärealistinen, lääkäri voi selvittää, onko kyseessä mielenterveysongelma. Tällöin kyseessä on lääketieteellinen ongelma, jota voi mahdollisesti hoitaa esimerkiksi lääkityksellä.

Korostan, että en nyt puhu AKT-tapauksen kaltaisista vakavista tapauksista, joista on tullut poliisiasia.

Kuinka paljon työterveyslääkäreille valitetaan työpaikkakiusaamisesta?

– Aiheesta ei ole tilastoja. Työpaikkakiusaamisen kokeminen on tutkimusten mukaan hieman lisääntynyt. Se johtuu osittain siitä, että ihmiset ovat tulleet herkemmiksi tulkitsemaan erilaista huolimatonta viestintää loukkauksiksi.

Olen itsekin törmännyt vastaanotolla tilanteisiin, joissa potilaat valittavat työpaikkakiusaamisesta. Harvoin kyse on ollut ilkeämielisyydestä, mutta asiattomasta käytöksestä kylläkin.

Käyttäytyjä ei yleensä ole toiminut loukatakseen. Joskus esimerkiksi esimies haluaa viedä asioita nopeasti eteenpäin ja alainen kokee tulevansa ohitetuksi.

Miten kiusaamiseen puuttumista pitäisi kehittää?

– Yksi tärkeä asia on työpaikan asiallisen käytöksen ohje. Sitoutumisen kannalta on tärkeää, että työntekijät ovat ohjeen pohdinnassa mukana. Ohjeen tulee antaa myös keinoja ongelmien käsittelyyn työpaikalla.

Kun teemme asiakasyrityksissä työpaikkaselvitystä, korostamme ohjeen merkitystä.

Muualla Talentumin verkostossa:

Ihan kaikki ei ole kiusaamista - "ihmiset ovat tulleet herkemmiksi" (Tietoviikko) 20.03.2012
Mikä laukaisee kiusaamisen? Joskus "hyvin pieni asia" (Talouselämä) 09.03.2012
Ex-ministeri: Ihalainen, puutu heti lisääntyvään työpaikkakiusaamiseen (Talouselämä) 09.03.2012
Työpaikoilla havaittu entistä enemmän kiusaamista (Talouselämä) 02.02.2012
Muutama vinkki työpaikkakiusaajalle (Kauppalehti) 02.03.2011

[Psykopatologia]

(- -)
Ongelman käsittelyyn työpaikalla tarvitaan potilaan lupa. On harmittavan yleistä, että
potilas ei jostain syystä anna lupaa. Tällöin työterveyslääkärille ei jää paljonkaan
keinoja käytettäväksi, ehkä yksilön tukemista ja tarvittaessa sairasloma.

Eräs psykiatri kirjoitti hiljattain British Medical Journalissa, että työpaikan konfliktien
medikalisointi on pahinta mitä voi tehdä. Silloin ongelmia yritetään lievittää lääketieteellisesti
sen sijaan, että ratkaisuja haettaisiin työpaikalla. (- -)

Elegantin tuntuista, mutta tyhjää puhetta?
Eikö aina tulisi hakea ratkaisuja työpaikalla riippumatta lääkityksestä.

[Psykopatologia]

(- -)
Jos potilaan tulkinta kiusaamisesta on epärealistinen, lääkäri voi selvittää,
onko kyseessä mielenterveysongelma. Tällöin kyseessä on lääketieteellinen ongelma,
jota voi mahdollisesti hoitaa esimerkiksi lääkityksellä. (- -)

Entä jos muilla tai esimiehellä on tuo "lääketieteellinen" ongelma ja
potilas antaa luvan niiden (muiden ongelmien) selvittelemiseen?

Meneekö nytkin sormi pyllyyn?

[Gyver]

Jos potilaan tulkinta kiusaamisesta on epärealistinen, lääkäri voi selvittää, onko kyseessä mielenterveysongelma. Tällöin kyseessä on lääketieteellinen ongelma, jota voi mahdollisesti hoitaa esimerkiksi lääkityksellä.

Joku idiootti on taas mennyt avaamaan suutaan. Millähän tavalla lääkäri selvittää mitä työpaikalla on tapahtunut?

Korostan, että en nyt puhu AKT-tapauksen kaltaisista vakavista tapauksista, joista on tullut poliisiasia.

Tapauksen vakavuusaste muuttuu siitä että poliisi on mukana tutkimassa asiaa?

Meneekö nytkin sormi pyllyyn?

On jo.

"Aiheesta ei ole tilastoja. Työpaikkakiusaamisen kokeminen on tutkimusten mukaan hieman lisääntynyt. Se johtuu osittain siitä, että ihmiset ovat tulleet herkemmiksi tulkitsemaan erilaista huolimatonta viestintää loukkauksiksi."

Olisiko pikemmin niin, että huolimaton viestintä on lisääntynyt?

[Hilppa]

(- -)
Jos potilaan tulkinta kiusaamisesta on epärealistinen, lääkäri voi selvittää,
onko kyseessä mielenterveysongelma. Tällöin kyseessä on lääketieteellinen ongelma,
jota voi mahdollisesti hoitaa esimerkiksi lääkityksellä. (- -)

Entä jos muilla tai esimiehellä on tuo "lääketieteellinen" ongelma ja
potilas antaa luvan niiden (muiden ongelmien) selvittelemiseen?

Meneekö nytkin sormi pyllyyn?

Mieluummin kysyisin, onko noiden lauseiden kirjoittajalla järkeä päässään lainkaan?

Siis kirjoittajan mukaan lääkäri toteaa "harhaluulon", jota on tarpeen lääkitä: "Ei se noin voi olla, että sinulle olisi sanottu tai sinua kohdeltu loukkaavasti tai väärin tai että sinulle olisi naurettu. Kuvittelet vain niin, tässäpä sinulle Efexor-resepti".

Jos esimiehellä (ja muilla) on tuo "lääketieteellinen" ongelma, vastaanotolle vaivojensa vuoksi tullut potilas tuskin haluaa neuvottelua työpaikallaan tai neuvottelua, jossa esimies, työterveyslääkäri, työterveyspsykologi, ammattiyhdistysosaston luottamusmies ja hän itse olisivat paikalla.

Lisäys klo 11.04: lainausmerkit.

[Hilppa]

MEDIUUTISET: Yleensä psykologilla on enemmän mahdollisuuksia käsitellä asiaa kuin lääkärillä.

Ei tämä ole mikään mahdollisuuskilpailu. Valitettavasti olen törmännyt psykologeihin, jotka eivät kykene juuri mihinkään. Se ei tietenkään johdu heistä tai heidän kyvyistään vaan siitä, että heidän ei ole mahdollista tarjota terapiaa vaan ainoastaan juttelu- tai tarkkailutuokioita. Työterveyslääkärin kanssa keskustelut sen sijaan ovat olleet avuksi.

MEDIUUTISET: Tällöin työterveyslääkärille ei jää paljonkaan keinoja käytettäväksi, ehkä yksilön tukemista ja tarvittaessa sairasloma.

Tuo tuki ja asiantunteva keskustelu voi olla joskus erittäin tärkeätä ja lääkärin perustyötä potilaan kohtaamisessa. Ei pidä missään tapauksessa väheksyä.

[Riidankylväjä]

Kun työpaikkakiusaamista mennään selvittämään työpaikalle, vastaus on 100% tapauksista, että "ei täällä ole kiusattu ketään".

[Hilppa]

Kun työpaikkakiusaamista mennään selvittämään työpaikalle, vastaus on 100% tapauksista, että "ei täällä ole kiusattu ketään".

Ei sellaista selvitystilanteissa esitetäkään eikä ketään mennä syyttämään mistään tai vaatimaan tilille. Siellä pyritään ratkomaan ristiriitatilanteita. Usein tilanteet ovat monimutkaisia ja eivät niin helposti sanoitettavissa. Toiminta, jota kiusaamiseksi kutsutaan, voi sisältää vihjailun ja epäsuoran ilmaisun elementtejä ja tuolloin kiusaamisen teho perustuu näytön vaikeuteen. Täytyy otta huomioon, että esimies on valta-asemassa alaiseensa nähden. Monesti myös alaisen työsuhteen jatkuvuus on hänen päätettävissään/hallinnassaan. Tuolloin on erittäin helppo kiusata varsinkin määräaikaisessa työsuhteessa olevaa. Aina on pinnassa se fakta ja epäilys, että jatkaakohan tuo enää soppariani. Jos ei ole mahdollista vaihtaa paikkaa, tilanne on sietämätön ja aivan liian otollista maaperää kiusaamiselle.

[Psykopatologia]

Minulla taas on ollut ongelmana, että työpaikoilla ei ole kiusattu.
Oikeastaan haluaisin takaisin työhön.

[Hilppa]

Minulla taas on ollut ongelmana, että työpaikoilla ei ole kiusattu.
Oikeastaan haluaisin takaisin työhön.

Kannatetaan. Miksi et voisi myydä osaamistasi ja palveluita työpaikoille?