Hoitajien tiedonhallinta

[Psykopatologia]

Hoitajien tiedonhallinta

Eri tasoisten (sairaan)hoitajien suhteellisen heikko tiedonhallinta ja -intressi
hämmästyttää minua jatkuvasti. Jos heiltä kysyy jotain syvempää jostain
asiasta, jonka kanssa he ovat olleet pitempään tekemisissä, heiltä ei saa
mitään vastausta.

Jos heiltä kysyy esimerkiksi, että onko ihmisellä aivot, on vastaus:
En tiedä, mutta otan ensi kerraksi selvää."

Ei-akateemiset tiedonhallitsijat ovat rariteetteja.

Kun muinoin jäin privaattiin, opasti tuttu TTL:n kemian-ylioppilas-setä,
että muistaisin pitää huolen tietojen päivityksestä (kuten nykyään
sanottaisiin). Näin olen tehnytkin. Mutta hän ei älynnyt, että psykologin
ammatissa olennaisempaa on persoonallisuuden joustavuuden säilyminen
yms.

[Riidankylväjä]

Hoitsut eivät uskalla sanoa mitään, koska pelkäävät saavansa lääkärit kimppuunsa.

[Psykopatologia]

Näinkin; hoitajat eivät "saa" rapotoida tuloksista yms.

Mutta pohjalla on kuitenkin tiedollinen kiinnostumattomuus
omasta alasta.

Uuno Turhapurolta kysyttiin nauhalta tulevassa auto-inssin
kokeessa, että onko autossa moottori. Hän vastasi empien,
että "o...on".

[haller]

Hoitajat ovat ylikuormitettuja ja uupuneita. Niinpä he eivät jaksa ylimääräistä pohdiskelua. Lääkäreillä ja psykologeilla on enemmän vapauksia töidensä suhteen, vaikkapa lähteä veke kesken päivän, jos on menoja; heillä on käytännössä vähemmän (raskaita) hommia, kuten fyysistä työtä, valvomista, asiakkaiden kettuilun kuuntelua ym. Hoitajan pieni palkka, pitkät työvuorot, perhehuolet, vaihdevuodet, hierarkkiset työolot ym. eivät auta jaksamaan työssä.

[Psykopatologia]

Vai niin! Ovatko niin väsyneitä, että korvat eivät pysy auki?

Kysypä neurologisen osaston hoitajalta vaikkapa aivokalvoja.

[haller]

Joo, korvat ovat hoitajilla tukossa, kun potilaat/asiakkaat kiljuvat. Olen hoitajan tytär ja äidilläni on todettu mm. kuulon alenema ym. Työn lisäksi hän jaksaa vain nukkua ja just just kattoa Salkkarit . Tulee kotiin, nukkuu 2,5 h, kattoo Salkkarit ja menee yöunille. En siis osaa olla tässä asiassa objektiivinen, mut ei mun tarvitsekaan olla.

[Psykopatologia]

Kyse on persoonallisuudesta. - Kysypä häneltä aivokalvoja.

[valkosiipi]

Mutta pohjalla on kuitenkin tiedollinen kiinnostumattomuus
omasta alasta.

Varmaan näin. Ei liene sattumaa, että joku opiskelee hoitajaksi ja
joku toinen lääkäriksi tai psykologiksi...

Ei hoitajan tarvitse tietää aivokalvoista juurikaan,
ellei joku friikki :) tule kysyneeksi.
Riittää, että hän osaa hoitaa potilasta, jolla on ne aivokalvot.
Hoitamisesta hän voit tietää vaikka hoitotieteen maisterin verran.

[Riidankylväjä]

Tuossa on asiaa. Teoreettiset höpinat kuuluvat tutkijankammioihin.

Jotkut eivät tarvitse edes hoitajan koulutusta, kun tietävät miten sairasta ihmistä kohdellaan. Toiset taas eivät ymmärrä sitä edes tohtorin tasoisella koulutuksella.

[Psykopatologia]

a i v o k a l v o t,

aivoja ja selkäydintä ympäröivät kolme kalvoa (ulkoa päin):

1) kova aivokalvo, kovakalvo (dura mater)

pehmeät aivokalvot (leptomeningit)
2) keskimmäinen aivokalvo eli lukinkalvo (araknoidea)
3) pehmeä aivokalvo (pia mater)

[Roso]

Mitä järkeä olla töissä paikassa, mistä päästyään jaksaa suurimmaksi osaksi vain nukkua? No, sitä järkeä, että on ikään kuin pakko.

Olen juurikin töistä tultuani niin väsynyt, että en enää jaksakaan ajatella ryhtyväni hoitajaksi. Sairaan- enkä lähi-. Mutta ehkä väsy johtuu tästä lääkearsenaalista.

Satana, että töissä on potaskaa.

Ehkä tavallisten ihmisten pitäisi lukea lääkärikirjoja itse, niin ei tarvitsisi kysellä turhia. Siksi kai on niitä kodin lääkärikirjoja.

Eivätkä hoitajat ole ainoita tietämättömiä, myös opettajilla on havaittu samankaltaisia taipumuksia.

[Psykopatologia]

Mutta pohjalla on kuitenkin tiedollinen kiinnostumattomuus omasta alasta.

Varmaan näin. Ei liene sattumaa, että joku opiskelee hoitajaksi ja joku toinen lääkäriksi tai psykologiksi...

Ei hoitajan tarvitse tietää aivokalvoista juurikaan, ellei joku friikki tule kysyneeksi.
Riittää, että hän osaa hoitaa potilasta, jolla on ne aivokalvot.
Hoitamisesta hän voit tietää vaikka hoitotieteen maisterin verran.

Mutta he ovat nykyään korkea koululaisia.

[valkosiipi]

Monet sairaanhoitajat, sosionomit, tradenomit... taitavat olla korkea koululaisia
ilman suurempaa omaa intoa korkea-asteen koulutukseen.

Ne, joita kiinnostaa oikeat korkeakouluopinnot sekä syvä ja laaja ajattelu, hakeutuvat yliopistoon.

[Psykopatologia]

Mitä järkeä olla töissä paikassa, mistä päästyään jaksaa suurimmaksi osaksi vain nukkua?
No, sitä järkeä, että on ikään kuin pakko. (- -)

Tavallisesti työssä käydään siksi, että sillä tienaa.

[Maria]

Tienaaminen on yksi pointti. Ja monelle aika tärkeä.

Joskus luin jostain, että jotkut käyvät töissä lusimassa. Eli lusivat
päivän päättymiseen asti ja odottaa kituuttavat eläkepäiviään. Silloin
on kai kyse huonosta työilmapiiristä ja ongelmista työyhteisössä. Toisaalta jos
asiakkaita/potilaita on joutunut pelkäämään heidän aggressiivisen käytöksensä vuoksi,
ei ole ihme, että haluja työhön ja työn ilo on mennyt.

[Crocodile Gena]

Hoitotyöhän on käytännöllistä (vaikka kuinka koulutettaisiin "korkeakoulussa"). Minusta heidän tiedonhallintansa vaikuttaa olevan ihan riittävä (niihin tehtäviin). Ei sairaalan vahtimestarin tai siivonjankaa tarvitse osata pallolaajennusta tehdä, kai.

Minun tiedonhallintani sanoo, että tästä on keskusteltu ennenkin.

[Maria]

Mielestäni hoitajista niin kuin oikein mistään muustakaan ei voi puhua yleistäen. Olen tavannut tieto-orientoituneita luonteita ja myös joitakin mänttejä heissä. Niin kuin missä tahansa ammatissa. Meitä on moneen junaan.

[Riidankylväjä]

Minusta on arvokkaampaa, että hoitaja keskittyy empaattisesti potilaaseen ja miten parantaa hänen oloaan kuin, että miettiä millä mekansmeilla kipu (korjaaan kipuaistimus) etenee murtuneesta jalasta aivojen kipukeskukseen. (Sellaista voi tietysti harrastaa vapaa-ajallaan, jos vielä kiinnostaa) Tietysti hyvästä teoreettisesta tiedosta on apua myös hoivatyössä. Sellaiset hoitajat sitten kouluttautuvat lääkäreiksi tms.

[Psykopatologia]

Ei kipu etene jalasta päähän. Vain ärsytys etenee ns. kipuhermoja pitkin.

Muistammehan kaikki Lehtovaarastakin Peter Johannes Müllerin
(1801 - 1851), joka teki itsemurhan, spesifisten aistienergioiden lain.

[Roso]

Kyllä töissä käydään siksikin, että siellä on oikeastaan aika hauskaa. Sitten siellä käydään myös siksi, että saa osoittaa muille olevansa kunnon ihminen eli käyvänsä töissä. Sitten kun on kunnon ihminen ei muiden tarvitse huolehtia kunnon ihmisen pärjäämisestä ja olla vihainen tälle, koska tämä ei käy töissä. Kunnon ihminen myös saa tehdä aikalailla mitä vain sillä verukkeella, että on töissä ilman että muut kyttäävät hänen tekemisiään. Voi esim. riipaista kovan kännin joka ilta, kunhan vain menee sitten töihin.

Mielestäni maailmassa on aina ollut hirveän vähän ammatteja, joihin koulu suoraan valmistaa. Miesvaltaisilla aloilla näitä ammatteja on ehkä enemmän. Sen takia on ihan hölmöä sanoa, että "miksi opiskelet tuollaista turhaa teoreettista humanistista yliopistopotaskaa, kun eihän siitä kuitenkaan valmistu miksikään". Miksi jostakin pitäisi valmistua juuri joksikin, kun eihän ammattinimike-valmistuminen, vaikkapa insinööriys takaa ollenkaan töitä insinöörinä. Näiden lisäksi on sellaisia outoja aloja, kuten vaikkapa "kaupallinen ala", josta valmistuu joksikin, mutta valmistuttuaan on kuitenkin töissä kassalla, jonne olisi päässyt ilman koulutustakin. Siten jos on vaikkapa taiteellisesti suuntautunut, on ihan sama käydä jokin 'taidekoulu' ihan kiinnostuneisuuden vuoksi ja mennä sen jälkeen sinne kassalle töihin.

Hoitajat ovat niitä harvoja, jotka hoitajaksi opiskelemisen ansiosta pääsevät hoitajiksi.