Breivikin syyntakeisuudesta

[Psykopatologia]

Breivikin syyntakeisuudesta

J o h d a n t o

Jos kadun ihmiseltä kysyy Breivikin mielentilasta, on vastaus usein seuraavanlainen: ”Hulluhan se on, sillä eihän kukaan normaali tuollaisia hirmutekoja suunnittelisi eikä varsinkaan niihin pystyisi. Tämä on common sense (tai common law) -käsitys tai perustelu, jollaisen itse asiassa myös Breivikin puolustusasianajaja Geir Lippestadt (45) esitti lehdistötilaisuudessa Oslossa (tiistaina 26.7.2011) kohta ensimmäisen Breivikin tapaamisen jälkeen (suomennos): ”Juttu kokonaisuudessaan viittaa siihen, että hän on sairas (insane).” Jo tätä ennen, viikonloppuna, jotkut suomalaiset (ja ulkomaiset) asiantuntijat esittivät mediassa kantojaan. Tuotiin esiin, että todennäköisesti Breivik ei ole mielisairas, mitä perusteltiin mm. tekojen suunnitelmallisuudella ja kylmyydellä sekä suhteellisen onnistuneella sosiaalisella historialla. Tuotiin esiin mm. vakavaa narsistista problematiikkaa psykopaattisessa persoonallisuudessa.

Hieman myöhemmin Norjan DRK:n (Den rettsmedisinske kommisjon) – Suomessa vastaava on THL – johtaja, anestesiologi, professor, dr. med. Tarjei Rygnestad’n (Trondheim/Oslo) antoi haastattelun AP:lle (31.7. 2011): ”Ei ole kovin todennäköistä, että Behring Breivik olisi psykoottinen.” Rygnestadin mukaan hyökkäys oli niin tarkasti suunniteltu ja toteutettu ja teot niin kontrolloituja, että on vaikea väittää miehen toimineen psykoosissa, mikä olisi vaatimus syyntakeettomuudelle. Hän arvioi, että psykoottinen henkilö suoriutuu vain yksinkertaisista toimista ja että pelkkä auton ajaminen olisi ollut vaikeaa. ”Jos kuulee ääniä päässään, jotka käskevät tekemään sitä tai tätä, se häiritsee kaikkea, ja auton ajaminen on hyvin mutkikasta.” Auton kuljettaminen Oslon keskustasta Utøyan saarelle olisi voinut olla liian vaativaa. – Komissiolla on myös psykiatrisk gruppe (9), johtajana spes. i psykiatri Karl Heinrik Melle (Trondheim). Ryhmän 9:stä jäsenestä kolme on psykologeja.) – Kaksi oslolaista psykiatria, Synne Sørheim ja Torgeir Husby, tekevät marraskuun alkuun 2011 mennessä Breivikistä mielentilalausunnon, joka menee vielä oikeuslääketieteellisen komission syyniin (Rygnestad, Melle ym.).

Tuntuu siltä, että jotkut asiantuntijat eivät tunne mielisairauksien ”hiljaisia” muotoja. Heille psykoosi on (vain) kuten vaikkapa Aleksis Kiven kuvaus juoppohulluudesta.

Kantaa on ottanut myös Norjan (suojelupoliisi) PTS:n (Politiets sikkerhetstjenste) päällikkö, cand. jur. Janne Kristiansen (nainen; 58), joka totesi AP:lle (28.7.2011): "Tapaus on ainutkertainen. Hän on ainutkertainen. Hän on totaalisen paha." Pahuutta on ilmeisesti vielä lisännyt se, että Breivik on ollut yksinäinen susi. - Täten Breivikin kerskumiset terroristiyhteyksistään saattavat olla valehtelua tai vain fantasiaa.
(Maaliskuussa 2011 PTA sai 80 nimen listan, jossa Breivik mainittiin, koska hän oli maksanut 120 kruunua [n. 16 €] yhdelle puolalaisyhtiölle, joka oli seurannan alla mm. kemikaalikauppojen vuoksi. Tarkistuksissa ei Breivikistä muuta ilmennyt.)

Norjan päättävissä asemissa olevien viranomaisten antamat definitiiviset etukäteisarviot ovat eettisesti ja oikeudellisesti arveluttavia.

Syyntakeisuuden arvioinnissa tärkeää on toisaalta (1) mielentila ja diagnoosit ja toisaalta (2) mielentilan suhde syytteenalaiseen tekoon.

Mielentila ja diagnoosit

Ensinnäkin on todettava, että Breivik on kykenevä esiintymään oikeudessa ja puolustamaan itseään: Hänen persoonallisuutensa on kiinteä, hän muistaa asioita ja pystyy kommunikoimaan hyvin. Hän ymmärtää oikeusprosessin luonteen ja myöntää syytteenalaiset teot vaikkakaan ei syyllisyyttä tai rikosoikeudellista vastuuta. Hän katsoo olleensa ikään kuin pakotettu tekoihinsa, jotta hän pelastaisi Norjan ja Länsi-Euroopan kulttuurimarxismilta ja muslimivallalta. Hän halusi vahingoittaa Norjan työväenpuoluetta, estää sen jäsenmäärän kasvun ja havahduttaa norjalaiset (yms.). Täten vaikka hän tiesi toimineensa vastoin lakia, hän katsoi luultavasti toimineensa moraalisesti oikein. (Charles L. Scott [Sacramento] 2010: Competency to Stand Trial and the Insanity Defence, pp. 338 – 339.)

Virallisena tautiluokituksena on WHO:n ICD-10 (1992 [2004]; myös blue book [1992] & green book [1993]), Psykiarian luokituskäsikirja (1997). Psykiatriassa on kuitenkin usein suosittu auktoritatiivisen aseman saavuttanutta APAn (American Psychiatric Association) DSM-IV-TR:ää (2000), jonka diagnostiset formulaatiot ovat vuodelta 1994 (DSM-IV). – Systeemit on kuitenkin kehitetty pääosin kliiniseen ja tutkimuskäyttöön, ei lainopillisiin yhteyksiin. Esimerkiksi Britanniassa oikeusistuimet ovat luottaneet enemmän DSM:ään (Trimble 2004: 29 – 31).

Diagnostisia kriteereitä on välillä sovellettu niin kuin ne olisivat kiveen hakattuja: kliinikko on mekanistisesti koodannut kaikki kriteerit täyttävät diagnoosit välittämättä päällekkäisyyksistä (”idiootti”-diagnostiikkaa). Toisaalta usein kriteereitä ei ole osattu soveltaa, vaikka ne on tarkkaan kirjattu manuaaleissa. Yleensä mielentilatutkimuksissa diagnostiikka on ollut tarkimmillaan.

On kaksi relevanttia sivu-diagnoosia, joiden soveltuvuudesta Breivikiin ei liene kiistaa: lääkkeiden käyttöön ja narsismiin liittyvät.

Pidätettäessä Breivikin todettiin olleen päihtynyt. Hän on itse tuonut esiin pitkäaikaisen anabolisten steroidien käytön. Tällöin ICD-10 -diagnooseiksi saattaisi(vat) tulla (käytetystä aineesta tai aineista riippuen) joku tai jotkut luokasta F10 – F19 lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt ja/tai F55 riippuvuutta aiheuttamattomien aineiden väärinkäyttö. (Psykiarian luokituskäsikirja 1997: 33 – 53; 106 – 107.) – Kuitenkaan tällaisten itse aiheutettujen tilojen ei tavallisesti katsota alentavan syyntakeisuutta. (Ilmeisesti on myös tapauksia, joissa skitsofreeninen on tehnyt humalassa rikoksen, jolloin sen on katsottu tapahtuneen täydessä ymmärryksessä!)

Narsismiin liittyvä ICD-10 -diagnoosi (1997: 109 – 110) olisi F60.8 muu määritetty persoonallisuushäiriö: narsistinen persoonallisuus(häiriö). DSM-IV-TR:ssä (2000: 706) vastaava on ”itsenäisenä” diagnoosina 301.81 narsistinen persoonallisuus(häiriö). – (Luukkonen 2011 a: Narsismi ja psykopatia.) (Luukkonen: Persoonallisuushäiriöt-sarja I, II, III [2010, 2011 a, 2011 c.)

Psykopaattista persoonallisuushäiriötä on Breivikin tapauksessa esitetty eniten pää-diagnoosina, jolloin (ICD-10) F60.2 epäsosiaalinen (dissocial) persoonallisuus(häiriö) ja (DSM-IV-TR) 301.7 epäsosiaalinen (antisocial) persoonallisuus(häiriö). Diagnoosi on kuitenkin on kuitenkin ongelmallinen poissulku-kriteereiden vuoksi; ICD-10 (1997: 108 [G4], 110; DSM-IV-TR (2000: 689, 706 [C]): Edellytetään, että impulsiivisuus ja käytöshäiriöt ovat alkaneet tyypillisesti jopa jo ennen murrosikää ja jatkuneet aikuisuuteen ym. (On luultavaa, että joissain tapauksissa poissulku-kriteereitä on ”venytetty”.) Edellytetään myös, ettei joku muu häiriö selitä oireistoa paremmin. – Auktoritatiivisen aseman psykopaattisuuden arvioinnissa on saanut (myös) Robert Hare’n (2009) esittämä (osin Cleckley'n [1976 ym.] töihin pohjaava) kriteeristö, Psychopathy Checklist – Revised (PCL-R, 2003) (Eronen 2009: 279). – Luukkosessa 2011 a: Epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön tautiluokituskriteetit ja vastaavuusvertailu (s. 20 – 21); Cleckleyn kriteerit ym. (s. 16 – 17); Haren PCL-R ym. (s. 21 – 22).

Termien selvennys: Psykopatia on sateenkaari- tai yleisnimike (jota ei sellaisenaan ole otsikonomaisena diagnoosi-nimikkeenä tautiluokituksissa). Psykopatian alle sijoittuvat sosiopatia eli epäsosiaalinen (antisosiaalinen) persoonallisuus (ICD / DSM) sekä myös muunlaiset psykopaattisuuden muodot, kuten ns. ”valkokaulus”-psykopatia (usein huijareita). – Jos joku arvioidaan psykopaattiseksi – myös muulla tavalla kuin sosiopaattisesti – hän saa useimmiten kuitenkin diagnoosiksi (F60.2 / 301.7) epäsosiaalisen persoonallisuuden (sosiopatian).

Suomalainen oikeuspsykiatria näyttää menneen Haren lumoissa harhateille. Hare (1999 [2004]: 21; Babiak & Hare 2006: 18 – 19) esittää (tiivistän ja yksinkertaistan [suluissa vastaväitteeni]): 1 Psykopatia = narsistinen persoonallisuushäiriö. [”Puhdas” narsistinen on sangen erilainen kuin ”puhdas” narsistinen. Psykopatia on yleiskäsite] 2 Psykopaatit ovat ilman omaatuntoa ja empatiaa. [Psykopaattiset voivat olla empaattisia (eläytyviä); sympatia (myötätunto) puuttuu. Hare sekoittaa empatian ja sympatian.] 3 Sosiopatia liittyy paljolti alakulttuuriin, jolloin poikkeava käytös voi olla ko. alakulttuurin kannalta normaalia. [Sosiopatia on yleiskäsite psykopatian epä- tai antisosiaalinen muoto. Sosiopatia = epä- tai antisosiaalinen persoonallisuus.] 4 Epä- tai antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on tautiluokituksissa oleva laaja kategoria, jossa rikollisuus näyttelee suurta osaa ja on tässä mielessä sosiopatian kaltainen. Antisosiaalisella ei kuitenkaan välttämättä ole tyypillisiä psykopaattisia piirteitä kuten empatian puute, grandiositeetti ja pinnalliset tunteet. [Antisosiaalisuus on määritelmällisesti suppea kategoria ja sama kuin sosiopatia.] 5 Todennäköisesti sosiopatia on selvästi yleisempi kuin antisosiaalinen persoonallisuus, joka on 3 – 4 kertaa psykopatiaa yleisempi. [Psykopatia on yleisin, koska se yleiskäsitteenä sisältää ”kaikki”.]

Niinpä Tiihonen ym. (2009:100) voivat kirjoittaa: Lähes kaikki psykopaatit ovat sijoitettavissa tautiluokituksen epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön ryhmään, mutta suuri osa epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön omaavista ei ole psykopaatteja. [Vain sosiopaattiset psykopaatit sijoittuvat epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö -ryhmään. Kaikki epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön omaavat ovat psykopaatteja.] – Vrt. Millon & Davis 1998: 161 – 170 (Luukkonen 2011 a: 17 – 19). – Luukkonen 2011 a: 15, 23 – 24.

Breivik täyttää (nykytiedon perusteella) epäsosiaalisuuden ja psykopatian diagnostiset kriteerit vain puutteellisesti: Aikuisena hänellä on ollut huijaamista, itsekästä piittaamattomuutta muista sekä empatian puutetta ja tunteettomuutta yms. mutta ei historiassaan varsinaisesti impulsiivisuutta tai ärtyvyyttä ja aggressiivisuutta (päällekarkauksia yms.). Breivikillä käytöshäiriö-tyyppinen ilmeni vasta murrosikäisenä graffitien maalailuna, josta hän jäi kiinni 16-vuotiaana. Aikuisena hän on ollut katalissa suunnitelmissaan sangen pitkäjänteinen, toisin kuin tyypilliset psykopaattiset. (Täytyy kuitenkin vielä todeta, että tautiluokitusten epäsosiaalisuuden kriteeristö on surkeaakin surkeampi; Luukkonen 2011 a: 21.)

Jos Breivikiä ei todeta psykoottiseksi (alla), todennäköinen (pää)dianoosi voisi olla ICD-10 (1997: 110–111) F60.31 (tunne-elämältään) epävakaa persoonallisuus(häiriö), rajatilatyyppi; vastaavasti DSM-IV-TR:ssä (2000: 706–710) 301.83 rajatilapersoonallisuushäiriö. Hänellä olisi myös psykodynaamisesti borderline- eli rajatilapersoonallisuus-organisaatio (Kernberg 1967 [1975: 8 - 44]). (Luukkonen 2010: Rajatilat, s. 6 – 7 ym, 11 – 22.) – Jos hänet todetaan psykoottiseksi, rajatila-diagnoosia ei tulisi merkitä, koska paranoia ikään kuin sisältyy siihen.

Mahdollinen psykoottisuus: paranoia vera

Psykoottisuuden hiljaisempia – useimmiten ei-skitsofreenisia – muotoja ovat paranoiat, mm. F22 pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt ja F24 indusoitunut (jaettu) harhaluuloisuus eli folie à deux (ICD-10, 1997: 59 – 60, 63). Paranoidisiin häiriöihin kuuluu myös harvinainen Capgrasin oireyhtymä, jossa henkilö luulee harhaisesti jonkun vieraan esittävän hänen tuttuaan, esimerkiksi puolisoaan.

Para|noiasta on tullut liki vainoharhaisuuden synonyymi, mutta sanan kreikkalainen etymologia (para rinnan, vieressä, ulkopuolella; noen ajatella) viittaa kuvaannollisesti itsen vieressä tai ulkopuolella olemiseen. (Luukkonen 2008 a.)

Breivikiin saattaisi sopia klassinen paranoia eli paranoia vera (”todellinen”). Muita nimityksiä ovat mm. yksinkertainen harhaluuloisuuhäiriö ja harhaluuloinen monomania. (Häiriön kuvan nykymuodon edelläkäviöitä olivat Kahlbaum [1863–] ja Kraepelin.) ICD-9 (1975) kuvaa häiriötä ytimekkäästi: 297.1 Paranoia Harvinainen krooninen psykoosi, jossa loogisesti konstruoidut systematisoidut harhaluulot [deluusiot] ovat kehittyneet vähitellen ilman että niihin liittyisi aistiharhoja [hallusinaatioita] tai skitsofrenialle tyypillisiä ajattelun häiriötä. Harhaluulot ovat enimmin suuruusharhoja [paranoidinen profeetta tai uudistaja], vainoharhoja tai somaattista poikkeavuutta koskevia. (DM-III 1980: 420; suomennos Luukkosen.)

Olennaista paranoiassa on siis (enemmän tai vähemmän oikea) fiksi-idea, jota tukemaan syntyy pseudo-looginen (harhainen) asiaa todentamaan pyrkivä ajatussysteemi. Paranoiassa harhaluulot ovat ei-bisarreja, so. sellaisia, joita voisi tapahtua elämässä oikeasti, esimerkiksi myrkyttämisiä. (Vastakohtana olisivat bisarrit harhaluulot, esimerkiksi että joku on avaruusolion hedelmöittämä.) Usein henkilö kääntää falsifioivatkin tekijät verifioiviksi tukemaan alkuperäistä fiksi-ideaa. Breivikin tapauksessa hän voi esimerkiksi ajatella, että poliisit feikkaavat ja ovat olevinaan häntä vastaan, pelaavat salaisessa yhteisymmärryksessä yhteisesti sovittua teatteria, vaikka ovat oikeasti hänen puolellaan ja pelaavat hänen peliään.

Harhaluuloisuushäiriö (paranoia) – nykyisissä tautiluokituksissa: F22.0 (ICD-10, 1997: 59 – 60); 297.1 (DSM-IV-TR 2000: 323 – 329) – ei kuitenkaan ole niin harvinainen kuin aiemmin on ehkä luultu. Useimmat delusionaaliset elävät enemmän tai vähemmän häiritsevissä ja usein aaltoilevissa harhoissaan menemättä tai joutumatta koskaan varsinaisen hoidon piiriin. Kendler (1982) antaa prevalenssiksi 24 – 30/100 000 (eli 0,03 % tai alle); assosioituu leskeyteen, selibaattiin, aineiden väärinkäyttöön ja päävammoihin (Sadock & Sadock 2010: 116). Usein erotetaan erilaisia tyyppejä: vainoharhainen (persekutorinen), mustasukkainen, erotomaaninen, somaattinen (luulotautinen eli hypokonrinen), oikeuttahakeva (kverulatorinen), suuruusharhainen (grandioosi tai megalomaaninen) ym. Näistä vainoharhainen tyyppi on selvästi yleisin (ehkä 50 – 70 %) ja suuruusharhainen todennäköisesti harvinaisin (ehkä vain 1+ % tapauksista). (DSM-IV-TR Plus 2004: 715 – 716). Täten suuruusharhaisen tyypin voidaan sanoa olevan (todella) harvinainen.

Täten Breivikin mahdollinen psykoottinen diagnoosi voisi olla pitkaaikaisiin harhaluuloisuushäiriöihin kuuluva (ICD-10): 22.0 Harhaluuloisuushäiriö, suuruusharhainen (grandioosi) tyyppi (megalomania). Vastaava DSM-IV-TR:n dg-numero olisi 297.1.

Mielentilan suhde syytteenalaiseen tekoon

Breivikin tapauksessa hänen mielentilansa (”kausaalinen”) suhde syytteenalaisiin tekoihin vaikuttaa harvinaisen selvältä. Epäselvää on vain se – jos hänet todetaan psykoottiseksi – ”riittääkö” psykoosin luonne, laajuus, syvyys yms. syyntakeettomuuteen. Myös poliittiset paineet ovat suuria. On epäselvää, vaikuttavatko ne syyntakeisuuden vai syyntakeettomuuden suuntaan.

Unabomberin, Ted Kaczynski’n (s. 1942) tapauksessa kuolemanrangaistus-vaatimus vältettiin sillä, että hän tunnusti ja hänet todettiin huonosti tehdyssä mielentilatutkimuksessa skitsofreeniseksi (FORENSIC EVALUATION NAME, KACZYNSKI, Theodore John, 1998).


K i r j a l l i s u u s
__________________________________________________________________________________________________________________

Babiak, Paul & Robert D. Hare (2006): Snakes in Suits. When Psychopats Go to Work. (Suomennettu 2007: Käärmeet liituraidassa. Psykopaatit työelämässä.) New York (etc.): Harper, 1977. – xv + 336 p.

Cleckley, Hervey ([1941], 1976): The Mask of Sanity. An Attempt to Clarify Some Issues About the So-Called Psychopathic Personality (1941, 1950, 1955, 1976 5th [1988 faksimile 1976 painoksesta), 1982 (- -) 2003. google: “Mask of Sanity pdf” (1976 [1988], 485 p. netissä).

DCR-10 (1993), *ICD-10: DCR-10.

DSM-IV (1994). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Dorders. Fourth Edition. Chairperson Allen Frances. Washington D.C.: APA. – xxvii + 886 p. – google: "DSM-IV pdf". Kriteerit suomeksi kirjassa *Psykiatria (2007), toim. Lönnqvist ym.

DSM-IV-TR (2000): Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision. Task Force, Chairperson Allen Frances. Washington, DC: APA. – xxxvii + 943 p. – google: "DSM-IV-TR"

DSM-IV-TR Plus (2004): DSM-IV-TR Mental Disorders. Diagnosis, Etiology, and Treatment. Edited by Michael B. First & Allan Tasman (editors) 91 Contributors. West Sussex, Chichester: Wiley. – xxvii + 1323 + xxix p.

Eronen, Markku (2009): Psykopaatin vaarallisuusarvio ja hoito. – 24. s. Kirjassa *Psykopatia (2009), s. 271 – 294.

Eronen, Markku, Markus Henriksson & Mauri Marttunen (2007): Persoonallisuushäiriöt. Käyttäytymisen häiriöt. – 28 s. Kirjassa *Psykiatria (2007).

First, Michael B. [et al.] (editors) (2004). *DSM-IV-TR Plus (2004).

FORENSIC EVALUATION NAME, KACZYNSKI, Theodore John (1998).
Google: “Unabomber report” http://www.paulcooijmans.com/psychology ... eport.html

Forensic Psychiatry, (The American Pychiatric Publishing) Textbook of (2010). Edited by Robert I. Simon & Liza H. Gold. Second Edition. 31
Contributors. Washington DC (etc.): American Psychiatric Publishing, Inc., (2004), 2010. – xxxiii + 702 p.

Hare, Robert D. (1999): Ilman omaatuntoa. Kolmas painos. Alkuteos Without Conscience. The Disturbing World of Psychopaths among Us (1993). (1. laitos 1993) Suomentaneet Veijo Kiuru ja Pirjo Haapoja. Helsinki: Gilgames, 2004. – 206 s.

Häkkänen-Nyholm, Helinä (toimittaja) (2009), *Psykopatia (2009).

ICD. International Classification of Diseases. ICD-I (1900) – ICD-10 (1992). - http://www.wolfbane.com/icd/

ICD-10 (1992 [2004]). International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. Tenth Revision. Volume 1. 2004 Second Edition. Geneva: World Health Organization. – iv + 1196 p. 3 Volumes: 1. Tabular List (yllä); 2. Instruction Manual; 3. Alphabethical Index.

ICD-10 (1992) Blue book: Clinical descriptions and diagnostic guidelines (CDDG). Geneva: WHO, 1992. – xii + 362 p.

ICD-10: DCR-10 (1993) Green book: The ICD-10 Classification of Mental and Behavioural Disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva: WHO. – xiii + 248 p.

ICD-10 ([1992] 1995 suomeksi). Tautiluokitus ICD-10. Klassifikation av sjukdomar. Systemaattinen osa. Suomalainen laitos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10, International Statistical Classification of Diseases and Related Health problems. Volume 1 (1992). Luvun V käännös Kaija Eerola. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus (STAKES), 1995. – 868 p. – http://www.ahjos.net/luokitus/icd10.htm

ICD-10 (1997): Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Psykiatrian luokitustyöryhmä, puheenjohtaja Ville Lehtinen. Helsinki: STAKES. – 211 s.

Luukkonen, Pertti (2008 a): Kliinisen psykologian ensyklopedia internet-linkitetty. Helsinki: Psykopatologia. – 304 s.

Luukkonen (2008 b): Jokelan aikataulu. Helsinki: Psykopatologia. – 15 s.

Luukkonen (2010): Rajatilat. Persoonallisuushäiriöt I. Helsinki: Psykopatologia. – 47 s.

Luukkonen (2011 a): Narsismi ja psykopatia. Persoonallisuushäiriöt II. Helsinki: Psykopatologia. – 46 s.

Luukkonen (2011 c): Anankastiset ja histrioniset. Persoonallisuushäiriöt III. Helsinki: Psykopatologia.

Lönnqvist, Jouko [ym.] (toimittajat) (2007), *Psykiatria (2007).

Millon, Theodore & Roger D. Davis (1998): Ten Subtypes on Psychopathy. – 10 p. Kirjassa *Psychopathy (1998), pp. 161 – 170.

Millon, Theodore et al. (editors) (1998), *Psychopathy (1998).

Psychopathy (1998): Antisocial, Criminal, and Violent Behavior. Edited by Theodore Millon, Erik Simonsen, Morten Birket-Smith, Roger D. Davis. 36 Contributors. New York (etc.): The Guilford Press, 2003. – 476 p.

Psykiatria (2007 [2010]). Toimittajat Jouko Lönnqvist, Martti Heikkinen, Markus Henriksson, Mauri Marttunen & Timo Partonen. 34 kirjoittajaa. 5.– 8. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, (1999), 2007, 2010. – 882 s.

Psykopatia (2009). Toimittanut Helinä Häkkänen-Nyholm. 15 kirjoittajaa. Helsinki: Edita. – 346 s.

Scott, Charles L (2010): Competency to Stand Trial and the Insanity Defence. – 65 p. Kirjassa *Forensic Psychiatry (2010), pp. 337 – 371.

Simon, Robert I. et al. (editors) (2010), *Forensic Psychiatry.

Tiihonen, Eila, Matti Holli & Jari Tiihonen (2009): Psykopatian etiologia. – 9 s. Kirjassa *Psykopatia (2009), s. 99 – 107.

Trimble, Michael (2004): Somatoform Disorders. A Medicolegal Guide. Cambridge: Cambridge University Press. – xii + 254 p.

[Riidankylväjä]

Hän katsoo olleensa ikään kuin pakotettu tekoihinsa, jotta hän pelastaisi Norjan ja Länsi-Euroopan kulttuurimarxismilta ja muslimivallalta. Hän halusi vahingoittaa Norjan työväenpuoluetta, estää sen jäsenmäärän kasvun ja havahduttaa norjalaiset (yms.).

Jos tuo ei ole harhaluulo, niin mitä se voisi olla? Tuskin ihan normaalia ajattelua kuitenkaan. Bluffia tietysti, mutta siitä tuskin täsä tapauksessa on kyse.

[Riidankylväjä]

Minä otaksun, että kyseessä on sen kokoluokan rikos, että Breivik julistetan syyntakeiseksi poliittisista syistä olipa hän oikeasti miten pimeä tahansa.

USA:ssa tuosta napsahtaisi automaattisesti kuolemantuomio, Suomessa voisi saada lähes mitä tahansa vapautuksen ja elinkautisen väliltä. En tiedä miten Norjassa. Elinkautinen ehkä.

[Psykopatologia]

Varmaan poliittinen paine on suuri. Mutta vaikuttaako se syyntakeisuuden vai -takeettomuuden suuntaan?

[Riidankylväjä]

Syyntakeettomaksi julistamisella politikot saattaisivat päästä kaikkein helpommalla. Todettaisiin vain, että "hullu se on". Muussa tapauksessa politikot joutuvat sen tosiasian eteen, jonka Saksan Merkel jo tunnusti, että monikulttuurisuusvouhotus on epäonnistunut.

Paineita on varmaankin kumpaankin suuntaan.

[Psykopatologia]

https://sites.google.com/site/avner1943 ... an-tragedy

Avner F a l k (Jerusalem, Israel):

Mass Murder as Unconscious Liberation. Reflections on the Norwegian Tragedy

[Psykopatologia]

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201109 ... tml?ref=kn

Psykologi: Breivikillä on sadistin ja narsistin piirteitä
Perjantai 2.9.2011 klo 11.08

Norjan massamurhaaja Anders Behring Breivik jakaa tunne-elämänsä prosentteihin.

Psykologian professori Svenn Trogersen kertoo jaon prosentteihin olevan merkki siitä, että Breivik on hyvin perillä tunteistaan ja hän seuraa omia tunteitaan tarkasti. Trogersen kertoo, että Breivikin tekemät massamurhat Utöyan saarella ja Oslossa eivät ole vaikuttanut erityisen dramaattisesti Breivikin mielentilaan.

- Tässä nousee esiin hänen sadistiset piirteensä. Hänelle on tärkeää hänen oma persoonallisuutensa. Hän vaikuttaa olevan narsisti, jolla on vahva usko omiin tekemisiinsä, Trogersen sanoo VG-lehdessä.

Tiedot Breivikin tavasta jakaa tunteensa prosentteihin kertoi hänen asianajajansa Geir Lippestad.

- Puhuin asiakkaani kanssa viime perjantain. Hän (Breivik) kertoi voivansa hyvin. Hän sanoi olevan 15-20-prosenttisen onnellinen. Hänen mielestään kriittinen onnellisuuden raja on 10 prosentissa, Lippestad kuvaili.

Asianajajan mukaan Breivik puhuu prosenteista myös poliisin kanssa puhuessaan.

[Riidankylväjä]

Linkistä:

While long-distance diagnosis is hazardous at best, all the available psychological data indicate that Anders Behring Breivik suffers from a severe borderline personality disorder. The key feature of this disorder is the patient’s emotional instability. It is also characterized by black-and-white thinking, the product of unconscious splitting, by ever-alternating idealizations and devaluations of others, by chaotic and unstable interpersonal relationships, an unstable self-image, diffuse identity, erratic behavior, and a deep disturbance in the individual’s sense of self. In extreme cases, this disturbance leads to periods of dissociation and psychosis.

[ve e]

https://sites.google.com/site/avner1943/norwegian-tragedy

Se olikin aika rankkaa tekstiä. En jaksanut lukea loppuun asti. Breivikin äitisuhteesta oli alkupuolella:

The subtitle of Breivik’s rambling “compendium,” A European Declaration of Independence, makes psychological sense if we substitute the word “my” for the word “European” and read its title as “My Declaration of Independence.” We can then understand that, unwittingly, Anders was writing about his own desperate struggle for separation and individuation from the women who dominated his life, above all his mother, whose maiden name is his own middle name (Mahler & al. 1975). For her own unconscious emotional reasons, this tragic mother seems to have tied Anders to her in an impossible fusional relationship, from which he could not break away. He could neither live with his mother nor without her. Anders had unconsciously displaced his own desperate struggle to that of Europe, which he idealizes as a great good mother. When he committed his massacre, he thought that he was saving Norway, and Europe, from those who had defiled and infected “her.”

In a classic psychological process of unconscious splitting, since a very early age Anders Breivik had unconsciously split his internalized mother into two, the great good mother, who was later displaced to the idealized Norway, or Christian Europe, and the evil witch, which was later substituted by the ruling Norwegian labor party, the party which allowed all the foreign immigrants into Norway and “defiled the good mother.” His matricidal rage had been displaced to the Norwegian labor party, whose leader and whose youth wing he attacked, while his desperate wish for a good mother was displaced to his motherland, Norway, and to Europe, whom he thought he was saving from the “evil Muslims,” just as the medieval Knights Templar had fought to save “the Holy Land” from the “evil Saracens.” The Muslims may also symbolize his bad father in his unconscious mind.

Ah, Terminator 2 telkkarissa...

[Riidankylväjä]

Kuka tässä on lopulta syyllinen? Anders Breivik vai ne ihmiset, jotka ovat häntä kohdelleet huonosti lapsena?

[Maria]

Oli rankkaa tekstiä. En lukenut kaikkia kappaleita läpi. Häiritsi se, mikä tosin myönnettiinkin tekstissä, että kaukodiagnoosilla ainoastaan huono vaikutus tms. Spekuloitiin monien mahdollisten henkilöiden osallisuudella. Isäpuoli, äiti (eniten), isä ja sisar(?). Käytännössä Breivik eniten kuitenkin kostaa läheisistään äidilleen ja sisarelleen, koska heidän kuvansa julkaisee ja heidät häpäisee vielä lisäksi verkossa julkaisemassaan tekstissä, johon on sisällyttänyt erittäin henkilökohtaisia yksityiskohtaisia tietoja/väitteitä heistä. Kaikkein läheisimmät hänelle, äiti ja sisar, hän panee kärsimään eniten. Isä, joka julkisuudessakin ollut, saa vähemmän päälleen, koska Breivikillä ei oikein ole ollut otetta hänestä etäisyyden vuoksi. Kuvatkin isästään jättänyt julkaisematta.

Ei meistä kukaan voi valita vanhempiaan vaan heidät saadaan. Ei ole oikeutta kostoon, mutta on oikeus sanoa vanhemmilleen, että ei heidän toimiaan hyväksy. On oikeus olla rakastamatta vanhempaansa, jos kokee, että vanhempikaan ei ole rakastanut. Silloin tietysti vaikeampi asia selvittää, jos vanhempi vaan koko ajan on tolkuttanut, että kyllä hän rakastaa.

[Psykopatologia]

https://sites.google.com/site/avner1943/norwegian-tragedy

Avner F a l k (Jerusalem, Israel):

Mass Murder as Unconscious Liberation. Reflections on the Norwegian Tragedy

Breivik, Anders Behring [alias Andrew Berwick] (2011). 2083: A European Declaration of Independence.
Online “compendium” at http://www.kevinislaughter.com/wp-conte ... ndence.pdf

[ve e]

P-poistin, ainakin toistaiseksi. Sorry.

[Riidankylväjä]

Ei meistä kukaan voi valita vanhempiaan vaan heidät saadaan. Ei ole oikeutta kostoon, mutta on oikeus sanoa vanhemmilleen, että ei heidän toimiaan hyväksy. On oikeus olla rakastamatta vanhempaansa, jos kokee, että vanhempikaan ei ole rakastanut. Silloin tietysti vaikeampi asia selvittää, jos vanhempi vaan koko ajan on tolkuttanut, että kyllä hän rakastaa.

Miten 0-1 vuotias sanoo vanhemmilleen, että ei hyväksy heidän toimiaan? Lapsi on täysin 100% avuton ja vanhempiensa armoilla. Jos tulee pienenä kaltoin kohdelluksi, sitä ei korjata millään.

[Maria]

Miten 0-1 vuotias sanoo vanhemmilleen, että ei hyväksy heidän toimiaan?

0-1-vuotias harvemmin ryhtyy massamurhaajaksi.

[Maria]

Lopussa oli selostettu tarkemmin rajatilahäiriöiselle tyypillisen split-ajattelun(?) pohjalta
tapahtunutta. Kotimaa Norja edusti hyvää äitiä, itse toiminta ja murhateot pahaa äitiä ja
irroittautumisprosessia äidistä sekä islam ja kulttuurimarksistit sekä sosiaalidemokratia (myös?)
isäpuolen äidille aiheuttamaa vakavaa aivosairautta. Mutta kokonaisselityksessä monimutkaisempia
osasia. Poliisinpuku edusti rakkautta järjestykseen (sekä myös Norjaan?), kun taas väkivaltaisuus
maskuliinisuuden menettämisen pelkoa ja sen voittamista. Koko teko lohduton isänrakkauden etsintä
ja äidistä irti repeäminen.

[Psykopatologia]

https://sites.google.com/site/avner1943/norwegian-tragedy

Avner F a l k (Jerusalem, Israel):

Mass Murder as Unconscious Liberation. Reflections on the Norwegian Tragedy

Breivik, Anders Behring [alias Andrew Berwick] (2011). 2083: A European Declaration of Independence.
Online “compendium” at http://www.kevinislaughter.com/wp-conte ... ndence.pdf

Breivik’s “compendium” was published as a “manifesto” by “Kevin I. Slaughter” on July 23, 2011, the day after the tragic massacre. Breivik grandiosely describes himself as a “Justiciar Knight” and as the leader the “New Knights Templar.” The Latin name of the medieval Knights Templar was Pauperes commilitones Christi Templique Solomonici (The Poor fellow-soldiers of Christ and of the Solomonic Temple). Breivik made up an acronym, PCCTS, for his “new chivalric order.” The title page of Breivik’s “compendium” has the red cross of the medieval Knights Templar on a white background with the Latin phrase De Laude Novae Militiae Pauperes commilitones Christi Templique Solomonici, which roughly translates as
“In Praise of the New Army of the Poor fellow-soldiers of Christ and of the Temple of Solomon.”

[Psykopatologia]

In Praise of the New Army of the Poor fellow-soldiers of Christ and of the Temple of Solomon.

Kristuksen ja Salomon temppelin köyhän asevelikunnan uuden armeijan ylistykseksi.

[Riidankylväjä]

Miten 0-1 vuotias sanoo vanhemmilleen, että ei hyväksy heidän toimiaan?

0-1-vuotias harvemmin ryhtyy massamurhaajaksi.

Kyllä hän voi sitten 18 vuoden kuluttua ryhtyäkin tietämättä perimmäistä syytä toiminnalleen.

[Maria]

Nuorella, kuten myös 32-vuotiaalla, on kuitenkin yleensä mahdollisuus järkiajatteluun, testata ajatuksiaan ja mikä on erittäin tärkeätä, olla reaalisessa (ei pelkän verkkomaailman) keskusteluyhteydessä vastakkaisestikin ajattelevien ihmisten kanssa.

Koko kummallisessa teoksessa esitetty kyhäelmä vaikuttaa olleen yhden yksinäisen ihmisen ajatusten pyörittelyä edestakaisin, siis täysin hänen omien tiedostamattomien mielikuviensa esittelyä. Breivik kutsuu nettimonistettaan nimellä compendium, jolla yliopistoissakin kutsutaan esimerkiksi kurssimonisteita (course compendium), mikä on selvää vääristynyttä käsitystä hänen omasta ylivertaisuudestaan. Ajattelu ei ole loogista vaan ristiriitainen kokoelma eri ideologioiden palasia. Esimerkiksi hän vastustaa islamia, mutta suhteensa naiseuteen on hyvin samankaltainen kyseisen uskonnon edustaman äärilinjan kanssa. Seuraavassa on mielestäni piirteitä ääri-islamissa esiintyneiden kunniamurhien kunniakäsityksestä:

Both my sister and my mother have not only shamed me but they have shamed themselves and our family [emphasis added]. A family that was broken in the first place due to secondary effects of the feministic [sic]/sexual revolution. I can only imagine how many people are suffering from STDs as a result of the current lack of sexual moral [sic]. Kuitenkaan ei kritisoinut vastaavasti isäpuoltaan, jota piti kivana hemmona tai hyvänä tyyppinä.

Korjaus: virheidenkin vuoksi.