Sublimaatiotako?

Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Regressiivimies » 21.08.2010 11:20

Poika ei suosittele huumeita kenellekään. Alla oleva on pelkkää itsetuhoisuuden tuotetta, joka tällä kertaa päätyi kenties johonkin parempaan. Pojan vertaiset ovat tarinan huumeesta lähinnä seonneet ja joutuneet suljetulle osastolle.

Varhaiskesällä 2010 poika löytää erään tuolloin vielä laillisen huumeen. Huume antoi pojalle vauhtia ja haluja. Pornografiaa latautui koneelle useita gigoja päivässä. Poika tyydytti tai yritti tyydyttää itseään koneen edessä lähes koko hereilläoloajan. Poika ei juuri syönyt, ei juuri nukkunut. Välipäiviä hän toki turvallisuuden nimissä piti. Ruudulla pyöri sangen sadistista pornografiaa, erityisesti sellaista joissa naisten sukuelimiä kidutettiin tavalla tai toisella. Myös raiskausporno oli kovaa kamaa. Pojalla oli ollut näitä fantasioita ainakin teini-ikäisestä saakka, mutta nämä pornon muodot hän oli löytänyt sattumalta vasta äskettäin. Eräänä huumepäivänä poika huomasi että psykologiasta lukeminen Wikipediasta oli paljon jännempää. Hän lakkasi saastuttmasta itseään ja tutustui erilaisten psykologisten ilmiöiden maailmaan. Vähitellen huumeen käyttö jäi ja poika rupesi taas syömään psykiatrin aiemmin määrämiä lääkkeitä. Mielenkiinto ihmismieleen kuitenkin jäi. Huumepäissään hän oli kirjoitti 23 sivua tekstiä omasta pääkopan toiminnastaan, hyvinkin analyyttisellä tavalla. Hän näytti tekstinsä hoitohenkilökunnalle ja sai siitä kiitosta.

Poika huomasi olevansa hyväntahtoinen keittiöpsykologi ja vertaisauttaja, erityisesti naistutuilleen. Poika ilmaisi itseään kirjallisesti entistä paremmin, A4-kokoinen arkki tekstiä ei ollut hänelle mikään haaste kuten se ennen oli ollut. Vähitellen poika taas toki kokeili seksuaalisuuttaan, mutta poikaa ei enää kiinnostanut väkivaltainen pornografia. Tavallinen poke oli parempaa. Poika halusi suudella, hyväillä ja panna kuten normaali nuori mies.

-----------

Veikkaukseni: Id kävi huumeen takia ylikierroksilla, esitteli Egolle mielihalujaan kiihtyvään tahtiin. Jossain vaiheessa Superegon pinna paloi ja Ego päätyi sublimoimaan sadistisuutta. Oraalis-sadistinen libidnaalinen energia ohjautuu nyt opiskeluun, auttamiseen ja kirjoittamiseen. Genitaalinen seksuaalisuus jäi, se kun ei käsittääkseni voi sublimoitua. Kirjoittaessaan 23-sivuista tekstiä, pojan mieli suojeli itseään psykoosilta älyllistämällä (intellectualizion).

1) Höpisenkö täysin omia vai voiko johtopäätökseni olla validi?
2) Mitä ihmisen lapsuudessa on voinut tapahtua jos hänen seksuaalifantasiansa perustuvat naisen sukuelinten kiduttamiseen?
Regressiivimies
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 21.08.2010 11:45

.
s u b l i m a a t i o

(lat. sublimis korkealla oleva, ylevä) on psykoanalyysin mukaan siirtymää, jossa osa seksuaalisuudesta (libidosta) ja/tai aggressioista manifestoituu suhteellisen ei-seksuaalisessa ja/tai ei-aggressiivisessa muodossa. Sublimaatio on perinteisesti liitetty seksuaalisuuden infantiileihin ja esi-genitaalisiin puoliin (oraalisiin, anaalisiin, uretraalisiin ja fallisiin) sekä osa-vietteihin (ekshibitionismiin, skopofiliaan, sadismiin ja masokismiin) kuin myös homoseksuaalisuuteen ja heteroseksuaalisuuteen. Välillä määritelmään on otettu mukaan sosiaalinen aspekti, jolloin on puhuttu jalostamisesta ja ylevöittämisestä. (Nämä eivät kuitenkaan ole suositeltavia ilmauksia.)

Sublimaatio ei ole varsinainen defenssi sikäli, että jos se onnistuu, vietti ei salpaudu vaan saa ilmauksensa muuntuneessa muodossa. (Puhutaan myös sublimaatiosta "onnistuneena" defenssinä.) Tällöin ei myöskään tapahdu neuroottista oireenmuodostusta. Toisaalta sublimaation ja oireiden välinen raja ei aina ole selvä. Esimerkiksi jossain sublimoidussa harrastuksessa voi olla kompulsiivista sävyä. Sublimaation edellytyksenä on, että alkuperäinen vietti-yllyke ei ole joutunut (vastakateksi-mielessä) voimakkaan torjunnan kohteeksi. (Esimerkiksi taidemaalari ei yleensä tiedosta ammattinsa liittyvän anaaliseen erotiikkaan. Tiedostamattomuudesta huolimatta energeettinen väylä voi olla suhteellisen vapaa.) Sublimaatiossa ajatellaan tapahtuvan viettien neutraloitumista eli de-seksualisaatiota ja de-aggressivisaatiota. Genitaalisen seksuaalsuuden ei yleensä katsota sublimoituvan, mutta sitä voi kompensoida. Esimerkiksi puutteessa elävä kirjailija työstää rakkausromaaneita.

Esimerkkeinä sublimaatioista voisivat olla skopofilian sublimoituminen älylliseksi uteliaisuudeksi, anaalisen sottaamisen muuttuminen taidemaalaukseksi, oraalisen ahmimisen jalostuminen gastronomiaksi ja aggressioiden ylevöittäminen jalkapallon pelaamiseksi tai sotahistorian harrastukseksi. Sublimaatiot voivat kuitenkin joutua regression kohteeksi: Älyllinen uteliaisuus voi estyä ja muuttua ylensyömiseksi, ja skopofilia voi ilmetä perversiona (voyerisminä).

Freud (Ahdistava kulttuurimme, 1929–30; S.E. XXI) tuntuu suhtautuvan melko "myönteisesti" genitaalisuuden inhibitioon eikä suoraan erottele sublimoitavan seksuaalisuuden luonnetta. – Näyttäisi siltä, että kulttuurin tuotteissa usein nimen omaan narsistinen libido on sublimoituneena, jolloin hengentuotteet ovat ikään kuin itsen kuvia. Narsismin sublimaation merkitystä ei ole ehkä riittävästi tarkasteltu.

Heinz Hartmann (1955) korvaa kernaasti termin sublimaatio termillä neutralisaatio silloin, kun ei-vietinomaisista päämääristä on kyse. Tässä mielessä neutralisaatio on laaja prosessi, joka on läsnä koko ajan ihmisen kehityksessä kohti aikuisuutta ja mukana aikuisuudessa erilaisissa toiminnoissa yhdessä egon omien primaaristen energioiden kanssa. Täten sublimaatiolla voitaisiin viitata kenties vain ad hoc -tyyppisiin todella luoviin prosesseihin.

Pertti Luukkonen: Kliinisen psykologian ensyklopedia (2008: 224 - 225).
.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja ve?e » 21.08.2010 13:10

Voiko olla niin, että tuollaisia sanoja, kuin sublimaatio, on oikeastaan luontaisinta käyttää analyytikon vastaanotolla? Sellaisessa tilanteessa, jossa ollaan ymmärtämässä pojan mieltä yhdessä pojan kanssa.

Tarkoitan vain, että jos pojan läheinen selittää pojan mielen toimintaa noin, hän saattaa tuntea olevansa aika pulassa aina, kun pojalle sitten sattuu jotain taantumista, jollainen nyt kuitenkin yleensä tuppaa kuulumaan elämään. Koska hänellä ei kuitenkaan ole sitä intiimiä keskusteluyhteyttä poikaan, jonka aikana voi esittää pojalle tulkintoja, että hän mahdollisesti tekee jotain, mitä tekee, sen takia, että tuntee niin ja näin. Sellaisessa tilanteessa kai sellaisesta käsitteestä kuin sublimaatio on lähinnä käytännöllistä hyötyä? Muuten sillä voi olla vaikea saada vaikutusta aikaan. Kuvittelen.

Noh, en tiedä.

Poika on minusta voinut olla samanlaista tuskaa ja sekasortoa täynnä, kuin mitä kuvissa, jotka ovat pyörineet kuvaruudulla, on aiheutettu. Entä, jos on vain ollut tärkeää ja hyödyllistä, että se tuska on tullut nähdyksi? Poika on tavallaan katsomalla sellaisia videoita kun on katsonut, tullut näyttäneeksi mielensä sisältöä, ja siihen on reagoitu sellaisella tavalla, joka on opettanut pojalle itselleen itsestään jotain. Se, miten ympäristöön levähtänyttä mieltä on katsottu, on ollut samaan aikaan osaa ottavaa ja eteenpäin auttavaa.

Tämä oli kaikkein alhaisinta kyökkikyökkipsykologiaa, sorrysorry.
ve?e
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Biancaliina » 21.08.2010 14:01

'
Viimeksi muokannut Biancaliina päivämäärä 27.08.2010 21:09, muokattu yhteensä 1 kerran
Biancaliina
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Regressiivimies » 21.08.2010 15:14

Täsmennän tässä hieman: Poika josta puhun on minä. Oli jotenkin helpompi aluksi kirjoittaa kun otti ikään kuin ulkopuolisen näkökannan. Anteeksi etten aiemmassa vaiheessa tarkentanut. Pahoittelen myös ns. sivistyssanojen käyttöä. Ne vain tulevat minulle luontaisina koska englanninkielinen Wikipedia on laajempi kuin suomenkielinen tietyiltä osin. Psykologiaa oppii vain niin paljon tehokkaammin kun materiaalia on enempi.

Minulle jäi epäselväksi, tarkoitetaanko "huumeella" pornoa vai huumausaineeksi luokiteltavaa ainetta, mitä ei mainita tekstissä? Onko poika päihderiippuvainen, altis käyttämään päihteitä, altis muillekin riippuvuuksille?

Ihan huumausaine, kyllä. Stimulanttityyppinen. Olen ollut päihdepsykiatrisessa yksikössä avohoidossa ja nyt olen selvinpäin kaikesta. Paitsi alkoholia vedän joskus yksittäisen annoksen kerrallaan, voin juoda ilman että himottaa ottaa lisää nykyään.
Minkä ikäinen poika on? Mitä oireita, mikä hoito, miten yleisesti elämäntilanne?

Sellainen keskiparikymppinen. Diagnoosit: Bipo, epävakaa persoona, alkoholiriippuvuus, kannabisriippuvuus. Hoidossa vuodesta 2007. Kuntoutunut sen verran että käyn nyt ammattikoulua. Entisiin korkeakouluopintoihin en näe paluuta, en vain jaksa eikä kiinnosta.
On hassua, että fantasioi vuosia tällaisesta suht (luulisin) harvinaisesta "pornosta" ja löytää sellaista ihan sattumalta.
Onko mahdollista, että poika etsi tällaista?
Toki etsin jonkin verran ja löysin myös. Mutta laatu oli huonoa ja klipit joita löysin olivat lällyjä ja lyhyitä. Tänä kesänä satuin rekisteröitymään eräälle megasivustolle jolta löytyi kaikkea.
Onko tekemisissä yleensäkin jännityksen tunne ja/tai kaipaako poika jännitystä elämäänsä?
Lukiko hän yleisesti vai etsikö itseään?

Kuten muillakin kuntoutujilla varmasti, itseanalyysiähän se aluksi on. Mutta se menee myös esim. kaikenmaailman itseään koskemattomien diagnoosien luvuksi kanssa, näin esimerkkinä. Asioiden tiedostaminen ja eräänlainen innovaatio tuo minulle älyllistä tyydytystä. En toki keksi uusia asioita enkä innovoi kokonaan itsenäisesti. Onhan minulla netti ja kirjat apuna. Sellainen arkipäiväinen oivaltaminen on hauskaa. Psykologia on kaunis tiede, sitä on kaikkialla.
Nokkela, fiksu ja nopeasti oppiva kaveri. Varhaiskesällä 2010 hän fantasioi, sitten yks kaks aloitti psykologisten tekstien lukemiset wikipediasta ja (nyt vasta elokuu 2010) hän osaa vaikka miten analysoida, on jo pätevä keittiöpsykologi.
Ihanko parissa kuukaudessa, jos siinäkään oppi tämän kaiken. Hänestähän on ainesta vaikka mihin.

Pohjatietona minulla toki oli lukion kaikki psykan kurssit ja muutama hassu wikipediasivu. Tunsin psykologiaa jonkin verran, mutten ollut siihen ns. ihastunut. En ole mikään huippuälykkö, psykologin tekemän WAIS-testin mukaan olen pelkästään hieman keskivertoa älykkäämpi. Analyyttistä ajattelutapaa oppii ihan jokainen kun siihen vain on sopivaa materiaalia. Sitä voi harjoitella vaikka autoa ajaessa. Ja termistä keittiöpsykologi: Eikö sillä tarkoiteta kaikkia epäpäteviä amatööripsykologeja ;)

Ettei tule liian pitkää vastausta, en tämän enempää lainaa ja kommentoi. Mutta kiitän viestistäsi, se antoi minulle tuoretta näkökulmaa asiaan. Viimeisen lainauksen spekulointi tällaisen henkilön lapsuudesta pisti kyllä miettimään, en nimittäin muista paljoa lapsuudestani.

ve?e: Sinunkin analyysisi on arvokas, vaikka itse sitä kyökkipsykaksi sanot. Tekstissäsi ei vain ollut yhtä paljon kysymyksiä, niin quote-sekasoppaa ei tullut :)
Regressiivimies
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 21.08.2010 15:39

Oliko huumeet tuossa hommassa syy vai seuraus?
Riidankylväjä
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Regressiivimies » 21.08.2010 15:43

Riidankylväjä kirjoitti:Oliko huumeet tuossa hommassa syy vai seuraus?

Voitko tarkentaa missä kaikista hommista?
Regressiivimies
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Biancaliina » 21.08.2010 15:47

'
Viimeksi muokannut Biancaliina päivämäärä 27.08.2010 21:08, muokattu yhteensä 1 kerran
Biancaliina
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 21.08.2010 15:49

Regressiivimies kirjoitti:Varhaiskesällä 2010 poika löytää erään tuolloin vielä laillisen huumeen. Huume antoi pojalle vauhtia ja haluja. ...


Tästä lähtien.
Riidankylväjä
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Regressiivimies » 21.08.2010 15:56

Riidankylväjä kirjoitti:
Regressiivimies kirjoitti:Varhaiskesällä 2010 poika löytää erään tuolloin vielä laillisen huumeen. Huume antoi pojalle vauhtia ja haluja. ...


Tästä lähtien.

No, tuosta on vaikea sanoa. Uskoisin kuitenkin niin että muutosta ei olisi tapahtunut ilman huumetta. Ilman sitä en nimittäin olisi ladannut satoja gigoja eri lajien pornoa. Olisiko psyyke ruvennut sublimoimaan ilman huumetta jos olisin katsonut tuota ns. rankempaa matskua? Sitä ei voi tietää oikeastaan. Huume kun vaikuttaa ennalta arvaamattomilla tavoilla. Minulla se tosiaan lisäsi libidoa.
Regressiivimies
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Biancaliina » 21.08.2010 15:59

Tietyt huumeet -> estottomuus, seksihalujen lisääntyminen. Vaikka mitä.
Biancaliina
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Regressiivimies » 21.08.2010 16:02

Liittyykö sulla näihin fantasioihin jotain tunteita, siis vaikkapa häpeää tai tuntuuko että teet väärin?

Ei aikoinaan liittynyt, silloin kun niitä oli. Ne tuntuivat jotenkin luonnollisilta. Toki sen verran järki päässä kulki etten kertonut niistä kellekään. En viime aikoja lukuun ottamatta ole kertonut edes hoitohenkilökunnalle.

Ja kiitos Bianca että jaoit tarinasi.
Regressiivimies
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Pertti Luukkonen » 23.08.2010 01:08

Kirjoittaja ve?e » 21.08.2010 13:10

Voiko olla niin, että tuollaisia sanoja, kuin sublimaatio, on oikeastaan luontaisinta käyttää analyytikon vastaanotolla? Sellaisessa tilanteessa, jossa ollaan ymmärtämässä pojan mieltä yhdessä pojan kanssa.
___________

Vastaanotoilla käytetään vain tavallista puhekieltä. Tekniset temit sopivat teoreettisiin (kirjallisiin) pohdintoihin.
Pertti Luukkonen
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Biancaliina » 23.08.2010 16:03

Regu
"Ei aikoinaan liittynyt, silloin kun niitä oli. Ne tuntuivat jotenkin luonnollisilta. Toki sen verran järki päässä kulki etten kertonut niistä kellekään. En viime aikoja lukuun ottamatta ole kertonut edes hoitohenkilökunnalle."

Mutta tuntuuko susta pahalta, kun niissä videoissa (?) satutetaan toista ihmistä?
Onko ne lavastettuja vai oikeasti tehdään pahaa?
Biancaliina
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Regressiivimies » 26.08.2010 05:09

Biancaliina kirjoitti:Mutta tuntuuko susta pahalta, kun niissä videoissa (?) satutetaan toista ihmistä?
Onko ne lavastettuja vai oikeasti tehdään pahaa?

Ilman muuta ovat lavastettuja, siis sillä tavalla että näyttelijät olivat ihan palkattua väkeä. Silloin kun niitä katselin, nautin kyllä jokaisesta huudosta ja itkuisesta ilmeestä. Olin tosiaan seksuaalisesti sadisti. Nykyään en enää välitä sellaisista videoista. Sori että kesti vastata, on ollut muuta mietittävää.
Regressiivimies
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Pertti Luukkonen » 26.08.2010 08:09

Joillain sivustoilla otsikkoon "insesti" on liitetty lisämääre "(simuloitu)". Tavallisissakin elokuvissa esmerkiksi väkivaltakohaukset ovat vain leikkiä. Jos ne "oikeita", vain harva katelisi niitä.
Pertti Luukkonen
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Biancaliina » 26.08.2010 11:55

Tarkoitin kyl lavastamisella et kumiukkoja pilkotaan ja vesiväri roiskuu. Mikä sekin...

En pysty osallistumaan tähän keskusteluun. Mulle tuli todella huono olo.
Biancaliina
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 27.08.2010 20:44

Regressiivimies:
Poika ei suosittele huumeita kenellekään. Alla oleva on pelkkää itsetuhoisuuden tuotetta, joka tällä kertaa päätyi kenties johonkin parempaan. Pojan vertaiset ovat tarinan huumeesta lähinnä seonneet ja joutuneet suljetulle osastolle. (- -)

Kiitos viesteistä, Regressiivimies. Panoksesi palstalle on ollut verraton.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Biancaliina » 31.08.2010 14:58

Osallistunpa sittenki tän verran ainakin. Ajattelin aiemmin jotenkin "oudosti". Oikeasti mulla ei ole hajuakaan millainen sun/jonkun lapsuus on (enhän edes tunne).

Mun kroppa on siten arvokas, ettei kukaan olis saanut/saa siihen väkivaltaisesti/luvatta/tms. koskea (vaikka mikä ois), eikä muidenkaan alapäihin, vartaloon saa noin kajota.

Meinasin laatata kuvailusta. En käsitä tuollaisten videoiden tms. katselua. Eikä mun tarvikaan käsittää, eikä mulla ole kokemusta vastaavasta.
Viimeksi muokannut Biancaliina päivämäärä 13.10.2010 15:45, muokattu yhteensä 1 kerran
Biancaliina
 

Re: Sublimaatiotako?

ViestiKirjoittaja Regressiivimies » 31.08.2010 18:19

Tuntemuksesi ovat ihan oikeutettuja. Lapsuuteni oli mikä oli, en yksinkertaisesti muista juuri mitään ennen viidettä ikävuotta.
Regressiivimies
 

Seuraava

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron