Pekka Himasen raportissa on tärkeä sanoma

[Psykopatologia]

UUTISET >> MIELIPIDE http://www.hs.fi/mielipide/Pekka+Himase ... 2655586101

Pekka Himasen raportissa on tärkeä sanoma
2.7.2013 2:00 | 4 | Kaj Nyman

Riitely hallituksen tulevaisuusselvityksen tilauksesta sai kiinnostumaan siitä, mitä Pekka Himasen tutkimusraportissa oikein sanotaan.
Sininen kirja on luettavissa netissä. Yllätyksekseni siinä muotoillaan tuoreella tavalla Suomen kohtalonkysymykset ja yritetään jopa
vastata niihin.

Hyvinvointimallimme perustuu talouskasvuun, josta nykyään toteutuu vain puolet. Yhtä vanhusta kohti on neljä työtä tekevää.
Vuoteen 2030 mennessä yhtä vanhusta huoltaa enää kaksi. Mielenterveyssyistä johtuvien eläkkeelle jäämisten kustannukset vastaavat
menetetyn työpanoksen seurauksena viidesosaa valtion budjetista. Ekologisesti elämme Suomessa kuin puolitoista maapalloa olisi
käytettävissä. Ongelmat ovat olleet tiedossa kymmeniä vuosia, mutta välinpitämättömyys vain lisääntyy.

Paljon puhuttu kestävyysvaje määritellään Himasen raportissa rohkeasti yksinkertaistaen näin: Julkisessa taloudessa on kymmenen
miljardin euron aukko, joka vastaa valtion koko tuloverotuottoa. Sitä ei voi täyttää verotusta kiristämällä, hyvinvointipalveluja
leikkaamalla tai lainaa ottamalla.

Maltillisilla toimilla voidaan raportin mukaan silti korjata kestävyysvajetta. Keinoja on viisi.

Hyvinvointipalvelujen tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla johtamis- ja työkulttuuria. Parannukseksi riittää 0,25 prosenttia
– se säästää kaksi miljardia euroa. Työpahoinvointia voidaan vähentää 20 prosenttia, kun työ organisoidaan uudella tavalla. Sekin
merkitsee kahta miljardia. Panostamalla psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen voidaan vähentää 20 prosenttia mielen sairauksien
vuoksi varhennetulle eläkkeelle jäämisistä. Niistäkin kertyy kaksi miljardia.

Työllisyysasteen palauttaminen 70 prosentista 75 prosenttiin tuottaa myös kaksi miljardia. Ja työurien pidentäminen 35 vuodesta
37,5 vuoteen antaa viimeiset kaksi miljardia, jotta tarvittavat kymmenen olisivat koossa. Pidentäminen käy uran alkupäähän yhtä
lailla kuin loppupäähän.

Sininen kirja on huonosti kirjoitettu väliraportti. Himasella on ollut vaikeuksia yhdistää arvonsa tuntevien yhteistyökumppaneittensa
osuuksia "uutta hyvinvointiyhteiskuntaa" kuvaavaksi kokonaisuudeksi. Hän onnistuu kuitenkin näyttämään, että me kaikki osallistumme
elämäntapamme kautta hyvinvoinnin rakentamiseen. Se ei ole vähän.

Ei ole tärkeää, onko Himanen oikeassa. Tärkeää on, että raportissa puhutaan maamme kohtalonkysymyksistä, joista tulisi käydä
kansalaiskeskustelua – sellaista keskustelua, joka pakottaa poliitikot ottamaan kantaa.

Raportista nousi mieleeni keskustelunaiheita. Onko "työn ja hyvinvoinnin välinen sopimus" solmittavissa uudestaan? Onko "arvokas elämä"
mahdollinen pyrkyryyden yhteiskunnassa? Onko tyhjää optimismia, että tehokas globaali verkostoituminen, "informationaalinen tuottavuus-
kasvu" ja uusi ymmärrys tiedosta tuotannontekijänä pelastavat talouden? Onko "kestävä kasvu" muuta kuin hurskas toive? Voiko sitä edistää verotuksella? Onko raportin ehdotusten edellyttämän vahvan julkisen johtajuuden malli ajateltavissakaan kapitalistisessa Suomessa?

Jos kysymyksiin vastataan kieltävästi, mikä on vaihtoehto? "Antaa mennä" tuntuu olevan yleinen mielipide. Onko naiivia ajatella,
että voisimme pelastua?

Kaj Nyman
yhdyskuntasuunnittelun
emeritusprofessori, Savonlinna

[Psykopatologia]

Sininen kirja - Himasen floppi
Kirjoittaja Psykopatologia 8.12.2012 18:03
viewtopic.php?f=5&t=7846&p=97086&hilit=relander#p97086
(- -)

Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. - 157 (A5) s. (78 A4-arkkia)
http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julk ... rja/fi.pdf

[Ketjussa on Jukka Relanderin arvio "Sinisestä".]