UUTISET >> TALOUS http://www.hs.fi/talous/Suomessa+ostovo ... =hs-top4-2
Suomessa ostovoiman rapautuminen jatkuu
22.4.2013 | 16 | Katja Boxberg
Stockmannin Penttilä moittii hallitusta ostovoiman unohtamisesta.
Suomalaisten ostovoima heikkenee tänä ja ensi vuonna.
Ostovoiman rapautuminen tarkoittaa, että sama raha riittää aiempaa vähempään.
Veronmaksajien keskusliitto arvioi, että runsaat 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan
keskituloisen suomalaisen ostovoima kutistuu 0,8 prosenttia 2013 ja 2014.
Ostovoiman heikentymiseen vaikuttavat tehdyt veronkiristykset ja lähes kahden prosentin
vauhtia laukkaava inflaatio.
Hallitus nosti arvonlisäveroa 23 prosentista 24 prosenttiin vuoden alussa.
Aiemmin on kiristetty esimerkiksi alkoholi-, tupakka-, makeis- ja ajoneuvoveroa.
"Huolestuttava tilanne", Veronmaksajien pääekonomisti Minna Punakallio sanoo suomalaisten
ostovoimasta.
Euroalueen kriisimaissa tilanne on tietenkin selvästi heikompi. Ne ovatkin ajautuneet kireän
verotuksen, kasvavan työttömyyden ja kansantalouden sukelluksen kierteeseen.
Suomessa ostovoiman heikentymisestä ei silti voi syyttää pelkästään nykyhallitusta, sillä
ostovoima on ollut läntisen Euroopan heikompia pitkään.
Kireän verotuksen lisäksi suomalaisten ostovoimaa syövät matalat palkat ja kalliit hinnat.
Nyt ostovoiman rapautuminen rokottaa vähittäiskauppaa. Alan yritykset ovat raportoineet
heikosti sujuneesta alkuvuodesta.
"Vuoden ensimmäinen neljännes oli heikoin koskaan näkemäni", sanoo Stockmannin toimitus-
johtaja Hannu Penttilä 35 vuoden kokemuksella.
Stockmann varoitti viime viikolla tuloksensa heikentymisestä ja henkilöstön lomautuksista.
Vaikeudet näkyvät nopeasti työttömyystilastoissa, sillä kaupan ala työllistää noin 300 000 ihmistä.
"Hallitus ei ole kiinnittänyt riittävästi huomiota ostovoimaan", Penttilä moittii. Hän lisää, että
samaa voi sanoa elinkeinoelämästä.
Moitteen osoite on Elinkeinoelämän keskusliiton päämaja Eteläranta 10. Suomi on viennistä
riippuvainen maa ja elinkeinopolitiikkaa on aina tehty suurille vientiyrityksille.
Kehysriihessä hallitus laski yhteisöveroa neljä prosenttiyksikköä 20 prosenttiin eli alle
eurooppalaisen keskiarvon. Veroalella hallitus tavoittelee työllisyyden kasvua.
Penttilän mukaan veroalella ei kuitenkaan ainakaan lyhyellä tähtäyksellä ole myönteistä
vaikutusta työllisyyteen. Vientiteollisuuden romahduksen jälkeen juuri yksityinen kulutus
on kannatellut Suomen taloutta.
