Kyllä, kannamme vastuuta. Esiin tulee myös Kataisen vilpillisyys miten maksuosuuksia vertaillaan. Ruotsin maksuosuudet tiettävästi aleni ja britit eivät muutenkaan maksa paljon mitää. Tukia kunigasperheen ylläpitoon kyllä otetaan vastaan.
Mielenkiintoiseksi asia tulee, kun kansalle aletaan tarjota porkkanan sijasta keppiä hallituksen tulevissa puolivälin riihissä. Siitä on jo pitkin viime syksyä varoiteltu.
Perjantaina kerrottiin, että Suomen nettomaksuosuudeksi vuosille 2014–2020 on sovittu 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Kataisen lausunto "nettomaksuosuuden kasvun taittumisesta" pitää siis siten paikkansa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus 2014–2020 on pienempi kuin 2011.
Mutta Kataisen käyttämä vertailu ei ole kovin hyvä, sillä nettomaksuja ei pitäisi vertailla näin. Ainakin niin Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) on aiemmin opastanut.
Kun Suomen vuosittaisen maksuosuuden nousua on päivitelty, EU-tuntijat ovat korostaneet, että pitäisi tarkastella koko budjettikauden keskiarvoa vain yhden vuoden nettomaksun sijaan.
Tämä on perusteltua, koska seitsemän vuoden budjettikauden aikana maiden nettomaksuosuudet saattavat vaihdella suuresti vuodesta toiseen: johtuen esimerkiksi siitä, miten vaikkapa jotkut isot tutkimukseen kohdistetut EU-tuet sattuvat tuloutumaan.
Mutta perjantain EU-huippukokouksen jälkeen Katainen ei juuri keskiarvoja maininnut.
Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.
Lähetetty: 10.02.2013 12:16