Psykopatologia.munfoorumi.com

PP 2.2.2013 0:30
Viestin lopussa oleva täydennys - Viimeksi muokannut Kuutar päivämäärä 21.01.2013 22:34, muokattu yhteensä 1 kerran
- on tehty puutteellisesti.

MOT teki jutun potilastietojen urkinnasta. Ohjelmassa kerrottiin tapaus, jossa terveydenhuollossa itsekin työskentelevä oli ollut hoidossa jalan takia ja kollegat olivat menneet lukemaan hänen viisitoista vuotta vanhoja mielenterveystietojaan, mitkä eivät liittyneet hoitoon mitenkään. Hän sai osakseen vähättelevää kohtelua, mm. kipuja vähäteltiin ja potilastiedoista löytyi epäasianmukainen lausunto. Tietoja urkkineet perustelivat tekojaan " kokonaisvaltaisella hoidolla", ( oikea vitsi kunnei sitä mt-hoidossakaan saa), mutta selitys ei mennyt läpi, he saivat varoituksen.

http://areena.yle.fi/tv/1758935

http://blogit.yle.fi/mot/selkakipuni-ei-muille-kuulu


Nyt on tulossa uusi sähköinen, kansallinen terveysarkisto KanTa, johon tallennetaan kaikki potilaasta joskus kertyneet tiedot. Kaikkien sairaanhoitopiirien ja myös joidenkin yksityisen sektorin toimijoiden on pakko liittyä siihen. Omien tietojensa katselua voi rajata antamalla luovutuskieltoja, mutta ilmeisesti ensin on annettava suostumus tietojensa luovutukseen, jotta voi sen jälkeen antaa kiellon. Täysin järjettömän ja ovelan systeemin ovat tuolla Itä-Suomessa( tietääkseni) keksineet. Siis luovutuskiellon voi antaa vasta, kun ensin on antanut suostumuksen, jolloin terveydehuollon yksikkö ehtii lukea ne kielletyt toisen yksikön tiedot.


"Potilas voi rajata antamansa suostumuksen laajuutta tekemällä kiellon. Hän voi kieltää esimerkiksi yksittäiseen hoitokäyntiin tai tiettyyn terveydenhuollon toimintayksikköön liittyvät tiedot.

Potilastiedon arkistoon liittyvät suostumukset tulee antaa kirjallisina. Virallisia suostumuslomakkeita saa terveydenhuollosta. Koska potilastiedon arkisto tulee käyttöön vaiheittain, suostumuksia voi antaa vasta niissä terveydenhuollon toimintayksiköissä, jotka ovat ottaneet palvelun käyttöönsä. Myöhemmin suostumuksen voi antaa myös Omien tietojen katselun kautta."

http://www.kanta.fi/potilaan-oikeudet

Edit. Ei se noin mene kuin luulin, voi kieltää jo etukäteen jonkun terveydenhuollon käyntinsä näkymisen järjestelmässä.

Tietääkseni erikoissairaanhoito ei ole koskaan näkynyt perusterveydenhuollossa. Mielenterveystoimistokäynnistä näkyy vain maininta, ei kirjauksia.

Ja kuka niitä skeidoja todeksi edes luulee?

mr jalsan kirjoitti:Tietääkseni erikoissairaanhoito ei ole koskaan näkynyt perusterveydenhuollossa. Mielenterveystoimistokäynnistä näkyy vain maininta, ei kirjauksia.

Ja kuka niitä skeidoja todeksi edes luulee?

Kaikkien hoitoyksikköjen kaikki potilaskertomukset tulevat näkymään tuossa KanTa -arkistossa. Ne ovat myös kaikkien yksikköjen luettavissa sieltä, ellei potilas rajaa tietojen käyttöä kielloin.

Kuutar kirjoitti:

mr jalsan kirjoitti:Tietääkseni erikoissairaanhoito ei ole koskaan näkynyt perusterveydenhuollossa. Mielenterveystoimistokäynnistä näkyy vain maininta, ei kirjauksia.

Ja kuka niitä skeidoja todeksi edes luulee?

Kaikkien hoitoyksikköjen kaikki potilaskertomukset tulevat näkymään tuossa KanTa -arkistossa. Ne ovat myös kaikkien yksikköjen luettavissa sieltä, ellei potilas rajaa tietojen käyttöä kielloin.

Eikö kaikista, jotka ovat käyneet tietoja katsomassa, jää jäljelle merkintä tietoihin ja tuolloin potilas voisi sen nähdä omasta KanTa -tiedostostaan? Ellen muista väärin, noin olisi tiedotettu, kun uutta järjestelmää mainostettiin.

Muutoinhan koko kalliissa tietojen salausjärjestelmässä ei ole mitään järkeä, jos ovat vapaasti kaikkien hoitohenkilökuntaan kuuluvien (lue naapureiden, tuttavien, sukulaisten, jotka ovat terveydenhoitoalalla töissä) luettavissa.

Hilppa kirjoitti:

Kuutar kirjoitti:

mr jalsan kirjoitti:Tietääkseni erikoissairaanhoito ei ole koskaan näkynyt perusterveydenhuollossa. Mielenterveystoimistokäynnistä näkyy vain maininta, ei kirjauksia.

Ja kuka niitä skeidoja todeksi edes luulee?

Kaikkien hoitoyksikköjen kaikki potilaskertomukset tulevat näkymään tuossa KanTa -arkistossa. Ne ovat myös kaikkien yksikköjen luettavissa sieltä, ellei potilas rajaa tietojen käyttöä kielloin.

Eikö kaikista, jotka ovat käyneet tietoja katsomassa, jää jäljelle merkintä tietoihin ja tuolloin potilas voisi sen nähdä omasta KanTa -tiedostostaan? Ellen muista väärin, noin olisi tiedotettu, kun uutta järjestelmää mainostettiin.

Muutoinhan koko kalliissa tietojen salausjärjestelmässä ei ole mitään järkeä, jos ovat vapaasti kaikkien hoitohenkilökuntaan kuuluvien (lue naapureiden, tuttavien, sukulaisten, jotka ovat terveydenhoitoalalla töissä) luettavissa.

Pitää toki olla hoitosuhde potilaaseen. Siltikin on minusta tyhmää ja väärin, että myös vanhat tiedot, kuten vanhat mt-tiedot laitetaan tuohon kansalliseen rekisteriin kaikkien tulevien lääkäreiden luettavaksi, ellei rajaa tietoja erikseen kielloin. Omia tietojaan voi myös käydä lukemassa netin kautta omilla pankkitunnuksillaan jo nyt. Tässä on se hyvä puoli, että näkee kuka myös on tietoja lukenut, mutta se huono puoli, etten oikein luota tuollaisen keskitetyn ja netin kauttakin luettavan järjestelmän tietoturvallisuuteen.

Laittakaapa nyt hitaalle linkki, missä asiat on selostettu ihan oikein.

Vrt. 21.1. 2013 22:34

11:45
Ei tule merkitä Edit vaan lisäys tai korjaus.
Mikä osa on alkuperäisviestiin lisättyä?
Uuden otsikon tulisi olla (mahdollisuuksien mukaan) sellainen, että myös vanha otsikko erottuu (lisäsin MOT).
Pitkän ketjun loppuun tulisi laittaa merkintä olennaisesta korjauksesta viitauksin aloitusviestiin (jos lisäys on siinä).

_

Edit. jälkeen lisättyä tekstiä.

PP: Mihin?

Sanan Edit jälkeen oli lisättyä tekstiä, tämä:

"Edit. Ei se noin mene kuin luulin, voi kieltää jo etukäteen jonkun terveydenhuollon käyntinsä näkymisen järjestelmässä."

Nyt kuitenkin on ehdotettu, että kaikkien potilastietojen pitäisi näkyä kaikkialla, esim. Helsingin tiedot näkyisi tulevaisuudessa vaikka Lapissa. Minusta mt-tiedot eivät sovi tuollaiseen kansalliseen järjestelmään. On törkeää, että kaikenmaailman hammaslääkärit saisivat lukea potilaan entisiä mielenterveyslausuntoja. Jos potilas on luottamuksella kertonut asioitaan hoitavalle lääkärille, ei niiden tietojen pitäisi olla jälkikäteen kaikkien luettavissa, mutta tulevaisuudessa ne ehkä on.

mr jalsan kirjoitti:Tietääkseni erikoissairaanhoito ei ole koskaan näkynyt perusterveydenhuollossa. Mielenterveystoimistokäynnistä näkyy vain maininta, ei kirjauksia.

Erikoissairaanhoito sen sijaan näkyy kokonaisuutena niin, että eri poliklinikat ja muut 'saman talon' hoitoyksiköt pääsevät lukemaan potilaasta muualla 'samassa talossa' kirjattuja tietoja.

Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoidon psykiatri pääsee näkemään potilaan käynnit vaikkapa sisätautiyksikössä, ja sisätautiyksikön lääkärit näkevät psykiatrisen puolen potilasmerkinnät. Mielenterveystoimisto on yhtä kuin psykiatrian poliklinikka, joten siellä koottu potilaskansio on saman keskussairaalapiirin muiden lääkäreiden luettavissa potilaan ilmaantuessa heidän hoidettavakseen. Tietysti myös toisin päin; muiden yksiköiden kirjaamat tiedot ovat psykiatrian yksikön lääkäreiden luettavissa.

Terveyskeskuslääkärit taas eivät kai nykysysteemissä pääse käsiksi erikoissairaanhoidon - kuten keskussairaalan - potilasmerkintöihin. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, ettei ole mukavaa sekään, että potilastiedot kulkeutuvat keskussairaalan yksiköstä toiseen ja että psykiatri pääsee tutustumaan sisätautilääkärin merkintöihin tai päinvastoin. 'Kokonaisvaltainen hoito' ei kuulosta hyvältä selitykseltä erikoislääkärin tutkiessa potilaan historiaa vuosikymmenten takaa ja aina äitiyspolilta lähtien...

Minä sanoisin sellaista yksityisyydensuojan rikkomiseksi; potilaan pitäisi voida luottaa siihen, että jos hän jossakin elämänsä vaiheessa tarvitsee keskussairaalan jonkin yksikön palveluja, hänestä kirjatut tiedot eivät olisi lääkärin käytössä jossakin toisessa saman keskussairaalan yksikössä hoidettaessa jotakin muuta asiaa.

Olen törmännyt yksityispuolella vastaavanlaiseen kummallisuuteen; potilastiedot ovat hämmästyttävällä tavalla lääkäreiden luettavissa. Menin suuren lääkärifirman psykiatrin vastaanotolle. Ensimmäistä kertaa hänen luokseen, mutta sitä ennen olin käynyt saman firman toisen psykiatrin luona. Lisäksi työterveyshuoltoni on kyseisessä firmassa, joten siellä on senkin vuoksi minusta 'potilaskansio'.
Ensitapaamisellamme psykiatri tiesi minusta niin hämmästyttävän paljon, että lopulta kysyin miten hän saattaa tietää kaiken mitä minusta kertoi. Hän sanoi, että hän firman lääkärinä pääsee lukemaan minun tietojani. Hän pääsi lukemaan niitä, vaikka hänen vastaanottonsa oli naapurikaupungissa, ei siellä missä minä olin aiemmin asioinut psykiatrin luona ja missä työterveyshuoltoni sijaitsee. Tosin hänen lukuoikeutensa ilmeisesti rajoittuivat omaan erikoisalaan; hän pääsi lukemaan toisen psykiatrin minusta kirjaamia tietoja, ei työterveyshuollon puolta.

Joka tapauksessa oli aika tyrmistyttävää tajuta, ettei psykiatri, jonka luona olin aiemmin käynyt, ollut enää edes firmassa töissä, mutta hänen minusta kirjaamansa tiedot olivat firmassa tallessa ja uuden psykiatrin käytettävissä.

Minä arvostaisin sitä, että lääkäri viitsisi perehtyä potilaaseensa eli minuun ennen vastaanottoa. Lukisi sen, mitä minusta on kirjoitettu. Että ei tarvitsisi kaikkea selittää moneen kertaan.

Tuohon KanTa -arkistoon tulee siis kaikki sairaanhoitopiirin potilastiedot, niin terveyskeskuksen tiedot kuin erikoissairaanhoidonkin. Sellaistakin on ehdotettu, että potilaan tiedot näkyisi kaikkialla Suomessa, kun sairaanhoitopiirejäkään ei kohta ehkä enää ole. Ollaanko sairaanhoitopiirit lakkauttamassa, tiedätkö Kyllästynyt?

Minusta mt-tieto, joka on muuta tietoa yksityisempää, ja valitettavasti usein myös leimaavampaa, ei sovi tuollaiseen järjestelmään. Minusta se on täysin asiatonta ja loukkaavaa, jos vielä vuosia myöhemmin joku korvatulehdusta hoitava lääkäri tai hammaslääkäri saisi lueskella vanhoja mielenterveyslausuntoja. Niillä tiedoilla ei ole mitään tekemistä näiden alojen kanssa, usein mt-tieto on sisällöltään vieläpä jotain ihan muuta, kuin varsinaista lääketieteellistä tietoa. Kirjataan esimerkiksi tietoja toisen ihmisen yksityiselämästä, kuten perheestä, elämäntilanteesta tms. Julkisella puolella kirjataan kaikki mahdollinen ylös, potilaan keskustelut hoitavan tahon kanssa, usein ilmeisen virheellisesti. Eikä mt-tieto silloin käytännössä olekaan luottamuksellista, jos potilas uskoutuu hoitavalle lääkärilleen, mutta vielä vuosia myöhemmin kuka tahansa terveydenhuollossa työskentelevä, potilaalle aiemmin tuntematon henkilö saa niitä kuitenkin lueskella.

Hilppa kirjoitti:Minä arvostaisin sitä, että lääkäri viitsisi perehtyä potilaaseensa eli minuun ennen vastaanottoa. Lukisi sen, mitä minusta on kirjoitettu. Että ei tarvitsisi kaikkea selittää moneen kertaan.

Kuinka laajasti ja pitkältä ajalta haluaisit lääkärin - vaikkapa korvalääkärin, psykiatrin, tai gynekologin - lukevan tietoja sinusta? Olisiko hyvä, että korvalääkäri pääsisi perehtymään psykiatrin kirjaamaan potilashistoriaasi, ja psykiatri lukisi gynekologin sinusta tekemät muistiinpanot; tai että perusterveydenhuollon lääkäri saisi halutessaan tietää sinusta kaiken, mitä erikoissairaanhoidon eri alojen erikoislääkärit ovat vuosien varrella kirjanneet?

Kuutar kirjoitti:...Minusta se on täysin asiatonta ja loukkaavaa, jos vielä vuosia myöhemmin joku korvatulehdusta hoitava lääkäri tai hammaslääkäri saisi lueskella vanhoja mielenterveyslausuntoja. Niillä tiedoilla ei ole mitään tekemistä näiden alojen kanssa, usein mt-tieto on sisällöltään vieläpä jotain ihan muuta, kuin varsinaista lääketieteellistä tietoa. Kirjataan esimerkiksi tietoja toisen ihmisen yksityiselämästä, kuten perheestä, elämäntilanteesta tms...

Ymmärrän huolesi, mikä lienee joissakin tilanteissa paikallaan.

Kuitenkin mikäli hammaslääkärillä olisi aikaa perehtyä mielenterveyttäni koskeviin tietoihin, mihin aikaansa käyttäisi ja tuo seikka vastaanotollani kävisi ilmi (tai tuon seikan KanTa -tiedoston lokitiedoista selville saisin) epäilisin kyseisen hammaslääkärin kykyjä hoitaa varsinaista sairauttani eli hampaita sekä hänen ammattitaitoaan ylipäätään outojen kiinnostuksen kohteiden vuoksi. Antaisin kenkää kyseiselle hammaslääkärille, en siis kävisi hänen luonaan enää. Ymmärrän toki, että hammaslääkärille on kerrottava sellaisiakin terveystietoja, joita ei hänelle välttämättä haluaisi kertoa, esimerkiksi lääkityksestä on kerrottava, koska lääkkeet saattavat vaikuttaa operointiin ja verenvuotoherkkyyteen samoin kuin puudutusaineiden kanssa yhteensopivuuteen. Mutta ammattilainen on Hippokrateensa vannonut ja hän on salassapitovelvollinen.

Toinen asia on, mitä asioitaan yleislääkärille on välttämättä kerrottava edes mielenterveyaiheen vuoksi vastaanotolla oltaessa. Lääkärihän ei ole varsinaisesti terapeutti eikä kykene olemaan huoliasioiden varsinainen vastaanottaja. Hän on keskittynyt pääasiallisesti lääkintäpuoleen, on sen alan asiantuntija ja pätevöitynyt yleisen terveydentilan ongelmien hoitoon, mikä on erittäin oleellinen asia myös psyyken sairauksien kyseessä ollessa. Hänen tehtävänsä on tutkia, mitä muita sairauksia potilaalla mahdollisesti on, johtuvatko oireet mahdollisesti niistä ja poissulkea muiden sairauksien mahdollisuus diagnoosia antaessaan.

Tässä tietoa KanTasta:

Yhteisrekisteriin kuuluvien tietojen luovutus

Yhteisrekisterissä olevia eri toimintayksiköiden potilastietoja saa luovuttaa ilman potilaan antamaa suostumusta sen jälkeen, kun hän on saanut yhteisrekisteriä koskevan informoinnin ja kun hänellä on hoitosuhde tietoja tarvitsevaan toimintayksikköön.

Potilaalla on oikeus kieltää potilastietojensa käyttö yhteisrekisteriin kuuluvien eri toimintayksiköiden välillä. Potilas voi kieltää potilastietojensa yhteiskäytön kokonaan. Hän voi myös rajata kiellon siten, että se koskee johonkin toimintayksikköön, rekisteriin, vuodeosastojaksoon tai yksittäiseen käyntiin liittyviä tietoja.

Kielto on voimassa toistaiseksi, ja sen voi perua milloin tahansa. Kiellon voi tehdä toimintayksikössä, jossa on käytössä yhteisrekisteri. Myöhemmin kiellon voi tehdä myös Omien tietojen katselun kautta.
Informointi potilastiedon arkistosta ja potilaan tiedonhallintapalvelusta

Potilaalle tulee kertoa potilastiedon arkistosta ensimmäisen palvelutapahtuman yhteydessä. Hänelle tulee kertoa potilastiedon arkistoon tallennettujen tietojen luovuttamisen edellytyksistä ja siitä, miten hän voi vaikuttaa tietojensa käsittelyyn sekä muista potilaan kannalta merkityksellisistä seikoista. Potilaalle tulee kertoa myös, miten hänen potilastiedon arkistoon tallennetut tiedot on suojattu, tietojärjestelmien toimintaperiaatteista ja hallinnoijista.

Tiedon voi antaa terveydenhuollon vastaanottovirkailija, sairaanhoitaja tai lääkäri. Toimintatavat vaihtelevat toimintayksiköittäin. Informaatio annetaan kirjallisesti.
Potilastiedon arkistoon tallennettujen tietojen käsittely

Kansallinen potilastiedon arkisto otetaan käyttöön vaiheittain eri puolella Suomea. Myös potilastiedot siirretään potilastiedon arkistoon vaiheittain.

Potilastiedon arkistossa olevia potilastietoja voivat käyttää vain ne terveydenhuollon työntekijät, joilla on käyttöoikeudet arkiston tietoihin. Hoitosuhde myös varmennetaan tietoteknisesti.

Potilastiedon arkistoon tallennetut potilastiedot ovat sen toimintayksikön käytössä, joka on tallentanut tiedot. Jos potilastietoja luovutetaan toiseen toimintayksikköön, siihen tarvitaan potilaan suostumus. Jos potilastietoja haetaan toisen toimintayksikön potilasrekisteristä, kyseessä on luovutus, johon myös tarvitaan potilaan suostumus.

Ennen suostumuksen antamista potilasta tulee informoida kansalliseen arkistointipalveluun tallennetuista tiedoista ja niiden käytöstä sekä siitä, että potilas voi rajoittaa tietojen luovutusta. Potilaan antama suostumus on voimassa toistaiseksi ja käsittää kaikki potilastiedon arkistossa jo olevat ja myös siihen myöhemmin tallennettavat potilastiedot.

http://www.kanta.fi/potilaan-oikeudet

Mirri kirjoitti:

Hilppa kirjoitti:Minä arvostaisin sitä, että lääkäri viitsisi perehtyä potilaaseensa eli minuun ennen vastaanottoa. Lukisi sen, mitä minusta on kirjoitettu. Että ei tarvitsisi kaikkea selittää moneen kertaan.

Kuinka laajasti ja pitkältä ajalta haluaisit lääkärin - vaikkapa korvalääkärin, psykiatrin, tai gynekologin - lukevan tietoja sinusta? Olisiko hyvä, että korvalääkäri pääsisi perehtymään psykiatrin kirjaamaan potilashistoriaasi, ja psykiatri lukisi gynekologin sinusta tekemät muistiinpanot; tai että perusterveydenhuollon lääkäri saisi halutessaan tietää sinusta kaiken, mitä erikoissairaanhoidon eri alojen erikoislääkärit ovat vuosien varrella kirjanneet?

Lienee paikallaan tarkentaa, "että lukisi tietoni edellisestä käynnistäni ja siitä sairaudesta, jota olen tulossa hoidattamaan."

Nuo esille ottamasi esimerkit kuulostavat siltä, että kyseiset lääkärit, mikäli noin ovat toimineet, eivät ole olleet täysijärkisiä.

Tuskin lääkärillä on aikaa lukea kaikkea, mitä potilaasta on kirjoitettu.

Hilppa kirjoitti:Toinen asia on, mitä asioitaan yleislääkärille on välttämättä kerrottava edes mielenterveyaiheen vuoksi vastaanotolla oltaessa. Lääkärihän ei ole varsinaisesti terapeutti eikä kykene olemaan huoliasioiden varsinainen vastaanottaja. Hän on keskittynyt pääasiallisesti lääkintäpuoleen, on sen alan asiantuntija ja pätevöitynyt yleisen terveydentilan ongelmien hoitoon, mikä on erittäin oleellinen asia myös psyyken sairauksien kyseessä ollessa. Hänen tehtävänsä on tutkia, mitä muita sairauksia potilaalla mahdollisesti on, johtuvatko oireet mahdollisesti niistä ja poissulkea muiden sairauksien mahdollisuus diagnoosia antaessaan.

Olipa vaikeaselkoinen teksti, enkä tiedä ymmärsinkö oikein; että yleislääkäreille ei muka kuuluisi mt-ongelmien diagnosointi ja hoito.

Yleislääkärit diagnosoivat myös psykiatrisia sairauksia, ja heidän ammattitaitonsa riittää - sen pitää riittää - niidenkin hoitamiseen. Ei läheskään kaikkia mt-ongelmia ole mahdollista hoitaa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa harvalukuisten psykiatrien toimesta, vaan ne ovat nimenomaan yleislääkäreiden hoidossa. Joten kyllä yleislääkäri on myös 'huoliasioiden' vastaanottaja, joka on keskittynyt paljon muuhunkin kuin 'lääkintäpuoleen'.

Mirri kirjoitti:

Hilppa kirjoitti:Toinen asia on, mitä asioitaan yleislääkärille on välttämättä kerrottava edes mielenterveyaiheen vuoksi vastaanotolla oltaessa. Lääkärihän ei ole varsinaisesti terapeutti eikä kykene olemaan huoliasioiden varsinainen vastaanottaja. Hän on keskittynyt pääasiallisesti lääkintäpuoleen, on sen alan asiantuntija ja pätevöitynyt yleisen terveydentilan ongelmien hoitoon, mikä on erittäin oleellinen asia myös psyyken sairauksien kyseessä ollessa. Hänen tehtävänsä on tutkia, mitä muita sairauksia potilaalla mahdollisesti on, johtuvatko oireet mahdollisesti niistä ja poissulkea muiden sairauksien mahdollisuus diagnoosia antaessaan.

Olipa vaikeaselkoinen teksti, enkä tiedä ymmärsinkö oikein; että yleislääkäreille ei muka kuuluisi mt-ongelmien diagnosointi ja hoito.

Yleislääkärit diagnosoivat myös psykiatrisia sairauksia, ja heidän ammattitaitonsa riittää - sen pitää riittää - niidenkin hoitamiseen. Ei läheskään kaikkia mt-ongelmia ole mahdollista hoitaa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa harvalukuisten psykiatrien toimesta, vaan ne ovat nimenomaan yleislääkäreiden hoidossa. Joten kyllä yleislääkäri on myös 'huoliasioiden' vastaanottaja, joka on keskittynyt paljon muuhunkin kuin 'lääkintäpuoleen'.

Sinustako 20:n min aika yleislääkärille olisi verrattavissa 45:n min terapia-aikaan? Mielestäni ei ole. On keskityttävä siihen olennaiseen. Tuolloin huoliasiat jäävät vähemmälle.

Yhteisrekisteriin kuuluvien tietojen luovutus

Yhteisrekisterissä olevia eri toimintayksiköiden potilastietoja saa luovuttaa ilman potilaan antamaa suostumusta sen jälkeen, kun hän on saanut yhteisrekisteriä koskevan informoinnin ja kun hänellä on hoitosuhde tietoja tarvitsevaan toimintayksikköön.

Potilaalla on oikeus kieltää potilastietojensa käyttö yhteisrekisteriin kuuluvien eri toimintayksiköiden välillä. Potilas voi kieltää potilastietojensa yhteiskäytön kokonaan. Hän voi myös rajata kiellon siten, että se koskee johonkin toimintayksikköön, rekisteriin, vuodeosastojaksoon tai yksittäiseen käyntiin liittyviä tietoja.

Mitään yhteisrekistereitä ei tulevaisuudessa enää varmaan ole, kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan, yhteisrekisteri kun on yhden sairaanhoitopiirin yhteinen rekisteri.

Ja pelkästä hallinnollisesta myllerryksestä ei ole kyse, sillä sairaanhoitopiirit todella lakkaavat, mutta vielä on auki, mitä tulee tilalle. Lopullinen päätös on tietysti poliittinen päätös.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee täsmentää, että lähtökohtana on, että nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan.

- Kyllä se on oletus tällä hetkellä ja kirjaus on hallitusohjelmassakin, mutta tilalle tulee sellaisia alueita, joissa on sekä sosiaalipuolen palveluja, perusterveydenhuollon palveluja että näitä erikoissairaanhoidon palveluja.

http://yle.fi/uutiset/kansliapaallikko_ ... at/6480522

Saako tästä uudistuksesta huolimatta kieltää vanhojen tietojensa lukemisen, sitä ei nyt sitten tiedä. Tuleekohan noilla kaikilla edellä luetelluilla olemaan yhteinen rekisteri?

Toivottavasti edes se säilyy laissa, että ilman hoitosuhdetta/asiakassuhdetta henkilöön, tietoihin ei saa mennä. Muutenhan kuka tahansa terveys- tai sosiaalialalla työskentelevä voisi mennä lukemaan julkkisten tiedot, naapuriensa, kollegoidensa, nettituttaviensa, tms.