Jos Suomeen kohdistuisi ulkomainen hyökkäys, pystyisi Puolustusvoimat huolehtimaan vain osasta Etelä-Suomen alueiden turvallisuudesta
– eikä niistäkään kovin pitkään. Näin arvioi Ilta-Sanomissa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan emeritusprofessori
Alpo Juntunen.
Venäjä voisi asevoimillaan Juntusen mukaan lamauttaa Suomen puolustuksen nopeasti. Yksittäisen joukko-osaston voima kuluisi
loppuun muutamassa tunnissa.

Psykopatologia kirjoitti:Suomi ei myöskään ole valmis Riidankylväjän esiin tuomaan sissisotaan, joka redusoituisi
pelkäksi tissisodaksi yhteiskunnan "feministisoitumisen" vuoksi, jossa Tarja Halosella on
ollut merkittävä rooli. Eikä intellektuelli ulkoministerimme Tuomioja ole pekkaa pahempi.
Mirri kirjoitti:Jos Suomeen kohdistuisi ulkomainen hyökkäys, pystyisi Puolustusvoimat huolehtimaan vain osasta Etelä-Suomen alueiden turvallisuudesta
– eikä niistäkään kovin pitkään. Näin arvioi Ilta-Sanomissa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan emeritusprofessori
Alpo Juntunen.
Venäjä voisi asevoimillaan Juntusen mukaan lamauttaa Suomen puolustuksen nopeasti. Yksittäisen joukko-osaston voima kuluisi
loppuun muutamassa tunnissa.
Tuo on tärkeä asia Venäjänkin tietää; hyvä, että tuli ilmi.
Talvi- ja jatkosodan aikaan Suomen itärajaa vasten oli vielä laajalti tiettömiä aarniometsiä. Ne ulottuivat jokseenkin yhtenäisenä vyöhykkeenä Pohjois-Karjalasta aina Itä-Lappiin saakka. Tällä "puumuurilla" oli olennainen merkitys Suomen saavuttamien torjuntavoittojen kannalta. Tiettömät sankat metsät rajoittivat mahdollisia hyökkäysreittejä Suomeen, mikä mahdollisti joukkojen tehokkaan keskittämisen potentiaalisille hyökkäysreiteille. Suksilla liikkuvat suomalaiset joukot kykenivät tehokkaasti motittamaan ja tuhoamaan puna-armeijan raskaan sotakaluston, kuten tapahtui Raatteen tiellä Suomussalmella. Viimeisen 50 vuoden aikana nuo Suomen suojakilpenä toimineet aarniometsät on valtaosin hakattu, ja niihin on rakennettu tiheä verkosto raskaita puutavara-autoja kantavia metsäautoteitä. Nyky-Suomen puumuuri on aukkoja täynnä.
Teoksesta Suomalainen aarniometsä, Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen, 2011. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna. s. 209.
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 18 vierailijaa