Sivu 1/1
Kultaa ja oravannahkoja

Lähetetty:
04.01.2013 16:04
Kirjoittaja Psykopatologia
Luontaistalouden luulen ymmärtäväni, esimerkiksi että oravannavalla saa
viisi kiloa munia.
Jotenkin saatan ymmärtää, että liikkeellä oleva raha on sidottu valtion-
pankissa olevaan kultavarantoon.
Mutta sitä en ymmärrä, että liikkeellä oleva raha ei ole sidottu mihinkään!
Re: Kultaa ja oravannahkoja

Lähetetty:
04.01.2013 19:30
Kirjoittaja Riidankylväjä
Kultakannan lopettamiseen vaikutti Yhdysvaltain öljyntuotannon kääntyminen laskuun, minkä seurauksena tuontiöljy olisi siirtänyt vähitellen kaiken Yhdysvaltain kullan öljynviejämaihin. Lopettamalla kultakannan Yhdysvallat antoi öljystä vastineeksi "tyhjästä nyhjäistyä" paperirahaa, ei fyysistä varallisuutta, säilyttäen taloudellisen valta-asemansa.
Nykyinen rahajärjestelmä
Nykyisin kultakannasta on luovuttu ja rahan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultakanta
Re: Kultaa ja oravannahkoja

Lähetetty:
04.01.2013 20:54
Kirjoittaja Kahvi
Psykopatologia kirjoitti:Mutta sitä en ymmärrä, että liikkeellä oleva raha ei ole sidottu mihinkään!
Tätä en minäkään ymmärrä. Mutta jotenkin nuo finanssikuviot vaan pyörii... vissiin suurin riski tämmöisessä leikissä on hyperinflaatio, kun rahnaa saa kätevästi lisää nappia painamalla. Toivottavasti asioista päättävillä tahoilla on muistissa mitä kävi mm Saksassa aikoinaan inflaation kanssa.
Re: Kultaa ja oravannahkoja

Lähetetty:
04.01.2013 21:34
Kirjoittaja Riidankylväjä
Suomalaisilla on vielä muistissa miten kävi, kun Koivisto, Liikanen, Kulberg ja Holkeri päättivät tehdä Suomen markasta vahvan valuutan.
Rahan arvo leijuu markkinoiden luottamuksen varassa. Euron kohdalla luottamuksen pitäminen on kallista puuhaa.
Nykyään raha ei ole edes fyysystä setelipaperia, vaan bittejä pankkien tiedostoissa.
Re: Kultaa ja oravannahkoja

Lähetetty:
05.01.2013 10:22
Kirjoittaja Riidankylväjä
Syyllisiä ovat ketkut kulta sepät:
Historia
Seteliraha perustuu historiassa muodostuneeseen käytäntöön. Säästämishaluiset ihmiset tallettivat kulta- ja hopeakolikoitaan kultaseppien holveihin. Kultasepät antoivat kuitin talletuksesta ja ottivat maksun omaisuuden turvallisesta säilytyksestä. Ihmisten alkaessa luottaa kultaseppien maksukykyyn, talletuskuiteista muodostui uusi vaihdannan väline. Sen sijaan, että kultaa käytiin hakemassa maksuvälineeksi kultasepän holvista, pelkkä talletustodistus riitti maksamiseen.
Ajan myötä kultasepät huomasivat, että missään vaiheessa kaikki tallettajat eivät tule samanaikaisesti lunastamaan talletuksiaan. Talletuskuittien käydessä maksuvälineenä kultasepät pystyivät myöntämään korkoa tuottavia lainoja kirjoittamalla talletuskuitteja tallettamatonta kultaa vastaan. Näin kultasepistä tuli ensimmäisiä pankkiireita ja vähimmäisvarantojärjestelmä syntyi. Ensimmäinen tällainen kokeilu tehtiin hollantilaisen Johan Palmstruchin toimesta Ruotsissa 1600-luvulla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4him ... telm%C3%A4
Re: Kultaa ja oravannahkoja

Lähetetty:
05.01.2013 12:22
Kirjoittaja Psykopatologia
11.23
Sijoittaisin vaikka kaiken ylimääräisen kultaan, mutta kammoan
välittäjien palkkioita: jos ostan, diileri ottaa itselleen prosentit,
ja jos myön, hän ottaa taas kymmenykset.
No, onhan minulla kenkäni korossa 30 grammaa kultaa sekä
satasen euroja ja dollareita.
Re: Kultaa ja oravannahkoja

Lähetetty:
06.01.2013 00:16
Kirjoittaja Riidankylväjä
Ainoa ongelma on, että Talvi vaara tekee tappiota. Kohta osakkaitten pitää antaa sille lisää rahaa, ettei pullahda.

Kullan hinta taitaa olla aika korkealla, joten nyt pitäisi vissiin myydä. Ostoissa olette myöhässä, vuosi 2001 olisi ollut ideaalinen ostopaikka.
Kullan hinta by the way kertoo luottamuksesta raha markkinoihin.
Re: Kultaa ja oravannahkoja

Lähetetty:
06.01.2013 19:48
Kirjoittaja Riidankylväjä
Ovat siis kääntäen verrannollisia. Kun luottamus raha markkinoihin laskeee - kulta nousee.
Re: Kultaa ja oravannahkoja

Lähetetty:
06.01.2013 21:32
Kirjoittaja Riidankylväjä
Pelaat uppo rikasta tai ruti köyhää. Onnistuessaan voit saada hyvän tuoton, mutta kääntöpuolella on iso riski.