Arkkipiispa suree Suomen kahtiajakoa

[Psykopatologia]

UUTISET >> KOTIMAA

Arkkipiispa suree Suomen kahtiajakoa
24.12.2012 | 44 | Heli Saavalainen

Kari Mäkisen mielestä yhteiskuntaa pitää rakentaa oikeudenmukaisuuden eikä vain armeliaisuuden varaan.

TURKU. Köyhyys lisääntyy, lasten ja nuorten mielenterveysongelmat yleistyvät, opiskelijoita vaivaa piilossa oleva yksinäisyys, aktiivisesti työelämässä mukana olevat joutuvat entistä kovemmalle. . .

Arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy huolestuttavasti suunta, jossa koveneva, kilpailuun ja kuluttamiseen perustuva asenne korostuu. Yhteiskunta jakautuu yhä voimakkaammin menestyjiin ja ulkopuolelle jääviin.

Liiaksi talouden ehdoilla kulkevan kehityksen hinta voi olla kova. "Suomen kansainvälisen menestyksen varjona ovat yksinäisyys ja suoranainen köyhyys", Mäkinen sanoo.

Kahtiajakautumisen taustalla ovat ristiriitaiset arvot.

"Yhtäältä ajattelutapa perustuu klassiseen hyvinvointiyhteiskunnan eetokseen, jonka mukaan ihmiset kuuluvat yhteen ja kaikille taataan hyvä elämä. Sen rinnalla on toisenlainen lähestymistapa, uusliberalismi, joka lähtee siitä, että yksilöt rakentavat itselleen hyvää elämää."

Molemmat vaikuttavat, mutta näyttää siltä, että vallalla on "jokainen on oman onnensa seppä" -ajattelu.

"Tämä on kilpailussa voittaneiden ja menestyneiden yhteiskunta. Niistä, jotka eivät ole luomassa hyvinvointia, yritetään pitää huolta armeliaisuudesta. Ajatellaan, että täytyyhän näistä onnettomistakin huolehtia."

Mäkisen mielestä yhteiskuntaa ei voi rakentaa tällaisen armeliaisuuden vaan oikeudenmukaisuuden varaan.

Selviytyjiä tukeva politiikka johtaa syrjäytymiseen.

"Monet lapsiperheet ovat tilanteessa, etteivät rahat riitä millään. Ne, jotka kokevat jääneensä ulkopuolelle, puhuvat häpeästä ja itsetunnon murenemisesta. Sama tulee vastaan yksin jääneiden vanhusten suusta."

Taloudellista menestystä painottavan eetoksen toisen inhimillisen hinnan maksavat aktiivisesti työelämässä mukana olevat. He ovat entistä lujemmalla.

"Tämä ei ole riippuvainen sosiaalisesta asemasta tai taloudellisesta menestyksestä, vaan mielenterveysongelmat ja sosiaaliset vaikeudet koskettavat yhä useampia."

Eettinen näkökulma on jäänyt taka-alalle.

"Ei lapsi hanki vanhemmiltaan kasvatuspalveluita. Hän tarvitsee perusturvallisuutta. Jos ihminen kokee, että on arvokas kokonaisena ihmisenä eikä kohteena tai välineenä, hän jaksaa aika paljon. Jos ei, se lamauttaa nopeasti."

Tilannetta vahvistaa Mäkisen mielestä toistuva kriisipuhe, joka saa suojautumaan ja synnyttää riittämättömyyden tunnetta.

Ratkaisut lähtevät Mäkisen mielestä sekä perusasenteista että politiikasta: minkälaista ihmisenä olemista tuetaan ja minkälaisia rakenteellisia ratkaisuja tarjotaan.

"Etiikan näkökulma on se, että päätöksiä tehdään ensisijaisesti kaikkein heikoimpien näkökulmasta."

Politiikalla ei voi vaikuttaa siihen, miten vanhusten dementiaosastolla työskentelevä hoitaja suhtautuu potilaaseen. Sen sijaan politiikalla voi vaikuttaa siihen, onko hoitajalla aikaa inhimilliseen kohtaamiseen.

Kirkolla on Mäkisen mukaan kolme roolia yhteiskunnassa.

"Kirkko on ennen kaikkea uskonyhteisö, joka puhuu Jumalasta. Se on kirkon perustehtävä", Mäkinen painottaa.

"Kirkko tekee myös arkista työtä: diakoniaa, sielunhoitoa, perheneuvontaa ja kasvatustyötä. Syvenevät vaikeudet ja sosiaalinen eriytyminen näkyvät erityisesti siellä. Kirkon rooli on kokonaista ihmisen tukemista – ihmisen, ei vain ongelmien kohtaamista."

Kolmas rooli on yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. "Ei meillä ole erityistä viisautta tai ratkaisukonstia, vaan kirkko voi tuoda esiin inhimillisen puolen."

Tiukka taloustilanne tuntuu myös seurakunnissa. Kirkosta eroaminen on lisääntynyt, ja verotulot vähenevät.

Mäkinen uskoo, että edessä on kuntaliitosten kaltaisia rakenteellisia muutoksia, joilla haetaan vahvempia hartioita. "Ne eivät kuitenkaan saa murentaa ihmisten lähiverkostoja."

Mäkinen toivoo, ettei seurakunnissa mentäisi irtisanomisiin tai lomautuksiin: "Ihmiset ovat kirkon voimavara."

Globaalisti Suomi pärjää kaikesta huolimatta hyvin.

"Suomi on vauras maa, ja meillä on myös erittäin vauras kirkko."

Niin ikään sosiaalisessa vertailussa suomalainen yhteiskunta on yhä aika hyvä suurimmalle osalle ihmisistä. "Mutta ei enää kaikille. Hinta on kova."

Köyhyys kasautuu ja syvenee maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutos lisää kärsimyksiä.

"Esimerkiksi Tansaniassa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät järkyttävällä tavalla. Aikaisemmin viljavalla alueella pellot ovat kuivat eikä satoa saada. Puoli miljoonaa ihmistä on akuutin ruoka-avun tarpeessa", Mäkinen muistelee Tansanian-matkaansa.

"Tämä tuo tumman taustan suomalaiselle todellisuudelle, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät juuri näy."

Eettinen näkökulma on Mäkisen mielestä välttämätön myös ympäristökysymyksissä. "Ei voi luottaa vain tieteellistekniseen kehitykseen. Sitä ei pidä väheksyä, mutta se ei yksin ratkaise ongelmia."

Kirkon rooli on auttaa ihmisiä sietämään myös epävarmuutta ja keskeneräisyyttä.

"Ei Jeesuskaan syntynyt turvallisten ja varmojen olojen keskelle. Siitä joulun sanoma kertoo."

[Psykopatologia]

Kolmas rooli on yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen.
"Ei meillä ole erityistä viisautta tai ratkaisukonstia, vaan kirkko
voi tuoda esiin inhimillisen puolen."

Minusta kirjoitus tuo esiin, että arkkipiispalla ei ole erityistä viisautta.

[Helmenkalastaja]

Kolmas rooli on yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen.
"Ei meillä ole erityistä viisautta tai ratkaisukonstia, vaan kirkko
voi tuoda esiin inhimillisen puolen."

Minusta kirjoitus tuo esiin, että arkkipiispalla ei ole erityistä viisautta.

Olen kanssasi eri mieltä. Tai jos nyt ei erityistä viisautta olisikaan, niin on hänellä ainakin laaja-alaisempaa näkemystä ja halua tuoda esiin kipeitä asioita, joita yhteiskuntamme pyrkii nykyään lakaisemaan maton alle. Mielestäni on aiheellista nostaa esiin nykyisen jatkuvaan taloudelliseen kasvuun perustuvan ajattelun sivutuotteena syntyvä kärsimys.

[Psykopatologia]

Kolmas rooli on yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen.
"Ei meillä ole erityistä viisautta tai ratkaisukonstia, vaan kirkko
voi tuoda esiin inhimillisen puolen."

Minusta kirjoitus tuo esiin, että arkkipiispalla ei ole erityistä viisautta.

Olen kanssasi eri mieltä. Tai jos nyt ei erityistä viisautta olisikaan, niin on hänellä ainakin
laaja-alaisempaa näkemystä ja halua tuoda esiin kipeitä asioita, joita yhteiskuntamme pyrkii
nykyään lakaisemaan maton alle. Mielestäni on aiheellista nostaa esiin nykyisen jatkuvaan
taloudelliseen kasvuun perustuvan ajattelun sivutuotteena syntyvä kärsimys.

"Suomi on vauras maa, ja meillä on myös erittäin vauras kirkko", toteaa arkkipiispa.
Mutta Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa, ja kirkko on taloudellisissa vaikeuksissa.
Minusta arkkipiispa ei analysoi tätä ristiriita ja padoksia.

"Mielestäni on aiheellista nostaa esiin nykyisen jatkuvaan taloudelliseen kasvuun
perustuvan ajattelun sivutuotteena syntyvä kärsimys", toteaa Helmenkalastaja.

Onko näin, vai onko ko. käsitys vain hourailua?

Juuri taloudellinen kasvu takaa kyöyhien ja vammaisten auttamisen, jota keski-
luokka vastustaa.

[Riidankylväjä]

Taloudellinen kasvu sinänsä ei tuota kärsimystä sivutuotteenaan, päinvastoin.

Sensijaan, entistä selkeämmin esiin noussut ahneus ja röyhkeys tuottaa kärsimystä niille, joilla ei ole voimaa pitää puoliaan talouden uusjaossa.


Nykyinen uusi uljas talous alkaa muistuttaa entistä enemmän sikojen ruokailua. Heikommat ajetaan armotta pois ruokakipolta.

http://www.eenet.ee/EENet/siga.html

[Riidankylväjä]

Arkki piispalla olisi mahdollisuus pitää jykeviä, tulikiven katkuisia saarnoja, jossa tuomitsisi nykyajalle ominaisen ahneuden. Mutta näin hän ei tee. Tyytyy vain suremaan tappion kärsineitten kovaa kohtaloa.

[Psykopatologia]

HS:
Eettinen näkökulma on Mäkisen mielestä välttämätön myös ympäristökysymyksissä.
"Ei voi luottaa vain tieteellistekniseen kehitykseen. Sitä ei pidä väheksyä,
mutta se ei yksin ratkaise ongelmia."

Arkkipiispan lausumat ovat ensi katsannossa elegentin tuntuisia, mutta sanoma
paljastuu sanahelinäksi.

Esimerkiksi yllä lainatusta ei oiken tiedä, että mitä se tarkoittaa. Ilmeisesti
kehiysmailta vaaditaan suurempaa eettisyyttä.

[Hilppa]

Arkkipiispan on vaikea ottaa kantaa ympäristökysymysten tieteellisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Nehän ovat alan asiantuntijoillekin vaikeita.

Mitä arkkipiispan on mahdollista kertoa ihmisille, siis saarnata? Että lajitelkaa, kierrättäkää, alkää olko ahneita, ostakaa vain sitä mitä oikeasti tarvitsette, älkää liatko ympäristöänne, kunnioittakaa Luojan luomaa luontoa, eläimiä ja kasveja, älkää tuhotko kaikkea sitä arvokasta, jota meillä on vielä olemassa, järjettömin kaavoituspäätöksin? Jotkut ihmiset saattaisivat suhtautua epäillen, jos hän sanoisi jotain tuollaista.

[Riidankylväjä]

Arkkipiispa ei tietysti voi mennä detaljeihin, mutta voisi julistaa yleisesti, että itselle yli oman tarpeen ahnehtiminen, muitten tarpeet syrjäyttäen on erittäin paheksuttavaa toimintaa.

[Hilppa]

Mitä tulikivenkatkuista tuossa on? Ja mitä tulikivenkatkuista pitäisi olla? Pitäisikö tuottaa ahdistusta ihmisille, jotka jo muutoinkin ovat ahdistuneita?

[Riidankylväjä]

Ahdistusta pitää tuottaa niille, joille muitten ahdistus ei merkitse mitään.

[Psykopatologia]

Arkkipiispa voisi käyttää ekskommunikaatiota.

[Riidankylväjä]

Ihmiset taitavat nykyään ekskommunikoitua kirkosta ihan ilman kirkon aktiivisia toimen piteitäkin.

[Riidankylväjä]

Näistä ovat niin paavi kuin arkkipiispatkin hiljaa. Ei myöskään muslimioppineet riehu.

The Guardian laskee, että superrikkaiden eliitti on onnistunut piilottamaan veroparatiiseihin viranomaisilta summan, joka vastaa Yhdysvaltain ja Japanin bruttokansantuotetta. Lehti perustaa väitteensä verotuksen oikeudenmukaisuutta ajavan järjestön tutkimuksiin.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/guard ... 1212328631

[Helmenkalastaja]

Taloudellinen kasvu sinänsä ei tuota kärsimystä sivutuotteenaan, päinvastoin.

Sensijaan, entistä selkeämmin esiin noussut ahneus ja röyhkeys tuottaa kärsimystä niille, joilla ei ole voimaa pitää puoliaan talouden uusjaossa.


Nykyinen uusi uljas talous alkaa muistuttaa entistä enemmän sikojen ruokailua. Heikommat ajetaan armotta pois ruokakipolta.

http://www.eenet.ee/EENet/siga.html

Toivottavasti et ole tuossa lihavoimassani osuudessa lainaavinasi minua! Jos olet, niin lue uudestaan.

[Riidankylväjä]

Ei tuo mikään lainaus ole. Yleisesti taloudellista kasvua ja sen tavoittelua pidetään pahana asiana, vaikka tasainen kasvu on positiivinen juttu.

Mutta kasvun tulosten entistä epätasaisempi jako on ongelma, joka jossain vaihessa käy omaan nilkkaan.

[Psykopatologia]

Suomi on vauras maa - kuten arkipispakin toteaa
- ja on sanottu, että vauraampi kuin koskaan.

Mutta missä ko. varallisuus on, kun niukkuudesta
varsin kuulee?

[Riidankylväjä]

Rakel Wihuri sanoi joskus taannoin, että Suomi on vauras maa. Jokainen suomalainen omistaa monta kilometriä piki tietä.

[Psykopatologia]

Suomi on vauras maa - kuten arkipispakin toteaa
- ja on sanottu, että vauraampi kuin koskaan.

Mutta missä ko. varallisuus on, kun niukkuudesta
varsin kuulee?

Kalevi Sorsa totesi (kuulemma) joskus 1980-luvulla suunnilleen niin,
että hyvä kun saatiin peruskoulu, sillä nyt Suomella ei olisi varaa
sellaiseen.

Mihin varat ovat kuluneet? Onko Suomen korkea sosiaaliturva
tehnyt sen, että valtiolla ei ole varaa uudistuksiin yms?
Nykyäänhän kaikki ovat jonkinmoista keskiluokkaa, ja
työttömät törsäävät liikoja rahojaan ulkomaanmatkoihin
yms.

[Riidankylväjä]

Sosiaaliturva oli huipussaan joskus 80-luvun lopulla. Sen jälkeen sitä on leikattu.

Mistäs luulet, että rahat Suomeen 90-luvun jälkeen ilmaantuneille uppo rikkaille ovat tulleet?

Sosiaaliturvaa on leikattu ja veroja kevennetty nimenomaan asteikon yläpäästä.

Tiedä sitten onko tuo hyvä vai huono juttu. Joka tapauksessa elintasohaitarin laidat etääntyvät toisistaan.