Psykopatologia.munfoorumi.com

Lyhyen kaavan mukaan.

Lauantaina nautittu C2H5OH on loppunut kesken joka puolestaan aiheuttaa C8H11NO2:n vajauksen vaivuttaen kohteeen depikseen. Lisäksi C2H5OH:n aineen vaihduntatuote CH3CHO aiheuttaa vittumaisen olon, joka pahentaa debiksen oireita edelleen.

C8H11NO2:n vajaus on sitä rajumpi.

Obelix kirjoitti:Selittäkää biologisesti orientoituneet, miten aivo kemia selittää sunnuntai depression.

Aivokemiallista selitystä en tiedä, mutta tiedän säännöllisen viisipäiväisen, enemmistöllä maanantaina alkavan ja perjantaina päättyvän, työviikon olevan vihoviimeinen juttu. Sellainen rytmi tarjoaa mahdollisuuden porukalla oppia kokemaan sunnuntain depispäiväksi. Ihmiset, joiden työviikko päättyy sunnuntaina ja edessä on viikkovapaat, tuskin kärvistelevät muita vaivaavan sunnuntaidepression kourissa. Jos työviikko alkaa säännöllisesti keskiviikkona, henkilö saattaa potea tiistaimasista, mutta jos työviikko alkaa ja päättyy vaihtelevaisesti eri päivinä, ei ole havaittavissa mihinkään viikonpäivään sidottua depressiota. Vaihtelevaisesti alkava arki ja vaihtelevainen arjen pituus eivät tarjoa mahdollisuuksia sellaiseen.

Minä en etsiskelisi syitä aivokemiasta, vaan mielestäni asiaa voisi tarkastella kognitiivisista ja behavioristisista lähtökohdista.

Kuula kalloon auttaa.

Obelix kirjoitti:

Riidankylväjä kirjoitti:C8H11NO2:n vajaus on sitä rajumpi.

Mitä on C8H11NO2?

Dopamiini on eräs keskushermoston välittäjäaineena [1] toimiva hormoni, joka vaikuttaa pääasiassa dopamiinireseptoreihin. Dopamiinia tuotetaan aivojen hypotalamuksen tyvitumakkeissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dopamiini

Jep. Ja maananatai-depressio ja tiistai depressio ja keskiviikko ja torstai ja lauantai depis on tuttua.

Samoin kaamos depressio ja kevät masennus ja syksy ahdistus myös.

Eikun kopion sujuvasti Wikipediaa .

Puhumattakaan vuorokauden aikoina esiintyvistä
aamu-ja iltapäivä depressioista, sekä lounas-ajan ahdistuksesta
tahi päiväsaikaan hiipivästä angstista.
Onhan myös humioitava ilta ja yö-aikaan esiintyvät alakulon nousut.
Aamuisin sitä vasta vituttaakin.

Jail, arvelinkin sunnuntaidepression olevan opittu - etten sanoisi keksitty - juttu...

Työelämässä olevat vain kuvittelevat sunnuntain olevan jokin erityinen depispäivä. Mutta se suotakoon heille; pärjäävät paremmin voidessaan keskittää masennuksensa yhteen päivään...

Olen, mutten voinut kirjoittaa, että se suotakoon meille...

Totta kai suon sen teille.

Olette kovin suopeita.