Joko lipeäkalat on pantu?

[Psykopatologia]

Joko lipeäkalat on pantu?

[valkosiipi]

Eipä ole tullut tavaksi panna lipeäkalaa jouluna.

[Psykopatologia]

No ei sitten varmaan oluttakaan.

[Riidankylväjä]

YÖÖÖK

[valkosiipi]

Ei oluttakaan.

[Tris]

Joko lipeäkalat on pantu?

Mikä tuossa on muka hilpeää? Huumorintajusi ylittää minun käsityskykyni.

[lappalainen]

Miksi sun pitäisi löytää siitä väkisin huumoria. Ainakin meillä puhutaan lipeäkalan suolaan panemisesta, kaljan panemisesta jne.

Lipeäkalaa en pane, kalja on pantu käymään, joulusilli on pantu ja makkaran suolet tulleet, joten viikonloppuna päässään tekeen joulumakkarat.

[Tris]

No sehän tekee tuota koko ajan (siis panee lipeäkalaa, yäk!) Saa kai näistä preferensseistä kysäistä?

[lappalainen]

Asia näytti olevan sulle liian vaikea ymmärtää.

[Mirri]

Joko lipeäkalat on pantu?

Mikä tuossa on muka hilpeää? Huumorintajusi ylittää minun käsityskykyni.

Lipeäkalan paneminen on totista puuhaa vailla huumorin häivääkään. Kala pannaan viikoiksi likoamaan tarkasti määriteltyyn ja huolellisesti valvottuun vesiliuokseen, ei siitä muuten saada lipeäkalaa.

Lipeäkalan liotus

Lipeäkala valmistetaan yleisimmin turskasta tai molvasta, jotka tuodaan Suomeen kuivattuna tai pakastettuna. Kuivattu kala käsitellään lipeäliuoksella, joka sisältää soodaa ja sammutettua kalkkia sekä vesiliuoksilla, jolloin sen valkuaisaineet turpoavat valkeiksi ja rakenne pehmenee. Kapakala on tuoreena halkaistun ja sitten kuivatun kalan, tavallisimmin turskan kauppanimi. Kilosta kuivattua kalaa saadaan 4-6 kg lipeäkalaa. Lipeöinnin jälkeen kalan pH-arvo on 10 - 11.
Kalan valmistus ei ole helpottunut vuosien saatossa. Kalan valmistus on aikaa vievää ja vaatii joka vuosi aikaa noin kolme viikkoa ennen joulua. Tukkukauppiaatkin pitävät tehtävää haasteellisena. Laimeissa liuoksissa ei ole itselle vaaraa, mutta kannattaa olla tarkkana liuosten vahvuuksissa.

Kuivakala paloitellaan 15-20 cm:n pituisiin paloihin. Palaset nuijitaan huolellisesti puunuijalla, minkä jälkeen ne pannaan kylmään veteen viikoiksi. Vettä on välillä vaihdettava. Nahan voi poistaa liotuksen aikana tai jälkeen veitsellä.

Liotustapa 1

2 - 3 kg kuivattua kalaa
3 - 4 l seulottua koivutuhkaa
n 0,25 l sammutettua kalkkia Ca(OH)2
10 - 15 l vettä

Seulottu koivutuhka sidotaan karkeaan tiiviiseen kangaspussiin. Muuripadan pohjalle pannaan n 10-15 l vettä, jolloin lisätään kalkki ja tuhkapussi. Keitetään vahvaksi lipeäksi (noin puoli tuntia). Jäähdytetään ja kaadetaan kylmänä kalapaloille. Päälle pannaan paino (kansi). saa seistä 3-5 vuorokautta. Kalapalasia on hyvä liikutella silloin tällöin. Näin ne lipeytyvät tasaisesti. Kun kalapalat ovat turvonneet, ne laitetaan puhtaaseen kylmään veteen. Sitä vaihdetaan päivittäin noin viikon ajan, jonka jälkeen kala on valmista.

Liotustapa 2
Kiehuva vesitilkka
400 g pesusoodaa NaOH (laimeana)
0,5 l sammutettua kalkkia
10 - 15 l vettä

Pesusooda ja sammutettu kalkki liuotetaan kiehuvaan vesitilkkaan. Se lisätään 10 - 15 litraan kylmää vettä ja kaadetaan kalapaloille. Kevyt paino laitetaan kalojen päälle. Kalat saavat seistä noin 1 viikon tai kunnes ne tuntuvat pehmeille. Tämän jälkeen niitä liotetaan kylmässä vedessä 4-5 päivää. Vettä vaihdetaan päivittäin.

Liotustapa 3

kiehuvaa vettä
lipeäkiveä n. 30 - 50g, Natriumhydroksidi
10 - 15 l vettä

Lipeäkivi, liuotetaan kiehuvaan vesitilkkaseen. Se lisätään 10 - 15 litraan kylmää vettä ja kaadetaan kalapaloille. Kevyt paino pannaan päälle. Kalapaloja liikutellaan silloin tällöin. Ne saavat liota 3-4 päivää kylmässä vedessä viikon ajan.

Jokaisen tavan mukaan kala päästää hieman hajua. Huolehdi tuuletuksesta hyvin.

http://keittokirja.ruokatieto.fi/WebRoo ... id=1131412

En ymmärrä miksi tämän ketjun otsikosta pitäisi edes yrittää löytää hilpeyttä tai huumoria; kovin vakavasta asiasta on kysymys. Onneksi nykyisin lipeäkalaa on saatavana kaupoista valmiiksi pantuna; sellaista käyttäessä voi jo vähän hymyilläkin... Kun ei tarvitse lutrata lipeän kanssa saadakseen rakastamansa jouluherkun pöytäänsä.

Minä en rakasta kyseistä 'herkkua', vaan olen tässä asiassa Riidankylväjän kanssa samoilla linjoilla.

[Tris]

Asia näytti olevan sulle liian vaikea ymmärtää.

Selvästi olen kohdannut voittajani. Onneksi se tapahtui alueella jota en haluakaan hallita.

[Hilppa]

Minä en ymmärrä, miksi inhoatte lipeäkalaa noin tunteellisesti, koska eihän se maistu millekään. Tai ainakaan ei maistu, jos suussa ei ole kovasti amalgaamipaikkoja. Muistakaa jättää hopeakalustot ja sukukalleudet kaappiin, kun tarjoatte lipeäkalaa.

[Tris]

Minä syön vain (!) tavallista kalaa. Graavi ei mene alas ja graavi on muutoin vastenmielistä

[Psykopatologia]

21:40
Sukukalleudet ovat minulla aina kannossa.

[Mirri]

Minun varhaislapsuuden aikaisen muistini mukaan lipeäkala on aivan kaameaa. Eikä taatusti ollut amalgaamipaikkoja, kun yökin ja yritin syödä. Olisiko ollut haju, joka teki 'herkusta' niin inhottavaa, että sisukset kääntyivät sen kanssa ylösalaisin; tiedä häntä.

Aikuisena olen yhden kerran yrittänyt syöttää itselleni lipeäkalaa, mutta menestys oli huono silloinkin. En enää muista mikä silloin tökki; haju, maku, vai mikä. Tunneperäisyyteen en usko, koska lipeäkala oli epämiellyttävä tuttavuus myös aikuisena; jokin siinä 'herkussa' kertakaikkiaan ei houkuttele, vaan ennemminkin panee yökkimään.

Miten on mahdollista, että lipeässä uiskennellut kala ei muka maistu millekään?

[Hilppa]

Niin. Kala haisee merelle ja meri joskus jopa sedimentille.

Lipeäkalaa ei kuitenkaan kannata laittaa hopeavadissa tarjolle, vaikka perintökalleuksiaan aina mukanaan kantaisikin.

[Hilppa]

--
Miten on mahdollista, että lipeässä uiskennellut kala ei muka maistu millekään?

Ensin lipeäkala pannaan lipeässä. Kun otetaan köyttöön liotetaan useampi tunti vedessä ja keitetään tuoreessa vedessä, ainakin pussin kyljessä olevan ohjeen mukaan. Ehkä olen maistanut ainoastaan liian huolellisesti valmistettua lipeäkalaa, kun se ei mielestäni juuri millekään maistu. Ehkä mieto kalamainen haju on siinä ollut. Lähinnä minusta on jännä sen rakenne, joka on säikeisen kumimainen, mutta kuitenkin hyvin pureskeltavissa. Ei sitä herkuksi voi sanoa, mutta mielestäni on mitänsanomattomampia makuelämyksiä, joita olen elämäni aikana kokenut. Kyllä siitä ihan siedettävää ruokaa saa, kun maustepippuria ripottelee pintaan ja valkokastikkeen sekä keitetttyjen perunoiden kanssa nauttii. Tulee vähän sellainen pula-ajan meininki joulupäivän juhla-ateriaa odotellessa.

[Psykopatologia]

Kai kultalautasilta(ni) voisi syödä?

[Psykopatologia]

Immense.

[Hilppa]

Immense.

Lipeäkalalle tarjoiluastiana kävisi vaikka punasavinen kulho, kuten riisipuurollekin. Se on vaatimaton ruoka, joka joutuisi häpeämään kultalautasella. Jokin japanilaistyylinen laakea posliinivati ("kivitavaraa") myös sopisi. Hopea ei käy kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi, mutta kultakaan ei käy, koska on liian pramea.