Psykopatologia.munfoorumi.com

Dosentti Johan Bäckmanin väitöskirja perustuu aineistoon, jota kukaan ei ole nähnyt, kertoi MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma keskiviikkona.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110 ... 5_uu.shtml

Vastaväittäjä pimahti täysin, kun toimittaja uskalsi kysyä onko hän nähnyt aineistoa.

http://www.katsomo.fi/?progId=151868&itemId=57219

Ja vale opinto ohjaaja.

Porilainen ex-demari Mikko Elo jätti asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurusta (sd.) selvityspyynnön eduskunnan oikeuskanslerille, kertoo Uusi Pori.

Selvityspyyntö liittyy Kiurun ammattinimikkeeseen. Elo syyttää ministeriä ammattinimikkeen väärentämisestä.

Tiistaina ministeri Kiuru kommentoi Helsingin Sanomille, että koska arvostelua on tullut, on aiheellista siirtää "opinto-ohjaaja" kohdasta ammatti kohtaan työhistoria. Hän myönsi toimineensa opinto-ohjaajana ilman muodollista kelpoisuutta.

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta ... rille.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Elo

Valtiopäiväneuvos Elolla on (taas) painavaa sanottavaa.

Valkokauluspsykopatiaa...? Sellainen tuli mieleen Bäckmanin (ja vastaväittäjän!) haastattelua katsoessani. Toimittaja joutui molempien ryöpytyksen kohteeksi; Bäckman vain höyhensi hillitymmin sanomalla tutkimusaineistonsa joutuneen epäterveen mielenkiinnon kohteeksi. Vastaväittäjänä toiminut professori hyökkäsi suoraan; hänen mielestään toimittajalla ei ole kaikki kotona... Bäckman valehteli antaessaan epämääräisiä selityksiä laajan haastatteluaineiston olemassaolosta, mutta valehtelikohan vastaväittäjäkin? Mikä motiivi vastaväittäjällä on ollut hyväksyä 'tutkimus', josta hän kenties on alunalkaenkin tiennyt, ettei ole olemassa mitään Bäckmanin kertomaa laajaa haastattelumateriaalia?

Hyökkäys on paras puolustus; professori hyökkäsi häikäilemättä toimittajan kajottua asiaan, jonka tarkastelu ei kestänytkään päivänvaloa. Keittiöpsykologina arvelen, että professori tiesi asian valonarkuuden, siksi hän kävi hyökkäykseen. Jos hän ei olisi tiennyt, hän olisi reagoinut jotenkin toisin - ei ainakaan olisi käynyt toimittajan kimppuun noin härskisti ja 'laskelmoidusti'. Dramaattinen esiintyminen oli viimeinen yritys säilyttää kasvot valheiden paljastuessa...

Häikäilemättömän ja likaisen touhun kruunasi se, että Bäckman selitti kateudella häneen kohdistuneen kritiikin. Noinhan tietynlaiset ihmiset aina sanovat joutuessaan kritiikin tai eriävien mielipiteiden kohteeksi; heitä arvostelevat ihmiset vain kadehtivat. Kateudesta syyttäminen ja vihollisuuksien luominen on heillä kuin valttikortti, joka vedetään esille - aivan sama millaisissa piireissä ollaan. Bäckmanin omasta mielestä kukaan ei voisi kyseenalaistaa häntä, ellei olisi hänelle kateellinen, tai jostakin syystä hänen 'vihollisensa' ja tahtoisi hänelle jotakin pahaa...

Se haastattelua katsoessa tuli mieleen, ettei yksikään psykopaatti taida päästä etenemään yhteiskunnan korkeille paikoille, ellei hänellä ole ympärillään samankaltaisia ihmisiä, jotka tavalla tai toisella avittavat häntä ollen mukana hänen valheissaan.
Olisi hyvä kysellä niin tohtorin kuin väitöskirjan tarkastaneen vastaväittäjänkin motiivien perään; mikä heidät on motivoinut toimimaan näin? Ruohonjuuritasolta katsottuna arvovaltaisten 'herrojen' esitys toimittajan edessä näytti oikeastaan aika lapselliselta - ja kuitenkin he olivat tosissaan ja totisina miehinä puolustamassa itseään (vai peittelemässä jälkiään?).

Ja vielä yksi kysymys tuli mieleen; eikö yliopistolla kukaan missään vaiheessa tahtonut edes vilkaista tohtorikokelaan upealta vaikuttavaa tutkimusaineistoa. Ainakin Helsingin yliopisto antaa ohjeet, joista mielestäni voidaan päätellä, että yliopisto on osaltaan vastuussa siitä, että se tarkistaa väitöskirjan aineiston olemassaolon olevan totta.

Väitöskirjan arvostelu

Hyväksytty arvosana edellyttää, että väitöskirjan teoreettisissa lähtökohdissa, menetelmissä ja empiirisessä osassa ei esiinny merkittäviä puutteita. Tutkimuksen on kohdistuttava tieteellisesti tärkeään ja perusteltuun ongelmakokonaisuuteen ja siinä on tuotettu uutta ja merkittävää tietoa tutkimusalan teorianmuodostuksen tai käytännön sovellusten kannalta.

Vakavia puutteita kysymyksenasettelussa, teoreettisen taustan esittelyssä, aineiston ja menetelmien valinnassa ja tulosten esittelyssä sekä johtopäätöksissä ei sallita.

http://www.helsinki.fi/farmasia/tutkimu ... jalle.html

Maallikkojärjellä ajatellen on aika vakava ja merkittävä puute, jos väitettyä tutkimusaineistoa ei ole olemassa, eikä mitään satojen ihmisten haastattelua ole kuuna päivänä tehty.

Lyttyyn haukuttu toimittaja oli tässä tapauksessa oikeassa; poliisi on vahvistanut, ettei sillä ole mitään tietoa Bäckmanin väitetyistä poliisiviranomaisten keskuudessa tehdyistä haastatteluista. Jos Bäckman olisi tehnyt moisen määrän haastatteluja poliisissa ja rajavartiolaitoksessa, niissä kyllä tiedettäisiin asiasta...

Tampereen yliopiston ohjeistuksen mukaan väitöskirjan esitarkastajien pitäisi tietää väitöskirjan aineistosta jotakin:

Esitarkastuslausunnot

Lausunnoissaan esitarkastajien tulisi käsitellä soveltuvin osin seuraavia seikkoja:

* Väitöskirjan yleinen luonne: väitöskirjan tieteellisen sisällön ja tärkeimpien tulosten lyhyt kuvaus.

* Aihe ja kysymyksenasettelu: tieteellinen painoarvo, omintakeisuus, ajankohtaisuus.

* Aiemman tutkimuksen huomioiminen: hallitseeko väittelijä aihepiirin kirjallisuuden kriittisellä otteella ja pystyykö hän erittelemään aiempien tutkimusten ansioita ja heikkouksia.

* Aineisto: aineiston laatu, laajuus ja soveltuvuus tutkimusongelman selvittämiseksi.

* Menetelmät: menetelmien luotettavuus, soveltuvuus, omintakeisuus ja vaikeusaste.

* Tulosten esittely ja johtopäätökset: tulosten ja johtopäätösten realistinen arviointi sekä niiden luotettavuus, uutuusarvo ja tieteellinen merkitys. Analyysin johdonmukaisuus ja monipuolisuus. Mahdolliset jatkotutkimusavaukset. Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys.

* Kirjoituksen jäsentely ja esitystapa: onko jäsentely onnistunut, ovatko käsikirjoituksen osat sopivassa suhteessa toisiinsa, onko tyyli, kieli ja painoasu väitöskirjaksi sopiva ja huoliteltu.

Esitarkastajien tulee perustelluissa lausunnoissaan selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä. Esitarkastajat voivat esittää lausunnossaan tekijälle myös vähäisiä korjausehdotuksia - ei kuitenkaan sellaisia, joiden tekeminen olisi ehto väittelyluvalle. Lausunto tulee antaa kolmen kuukauden kuluessa siitä kun esitarkastajat on määrätty. Suositeltava pituus on 3-5 sivua.

Jos esitarkastuslausunto on kielteinen, esitarkastusprosessi voidaan lopettaa, jos jatko-opiskelija tätä pyytää. Asiasta tehdään muodollinen johtajan päätös. Prosessin rauettua uusi esitarkastus voidaan aloittaa, kun ohjaajat antavat siihen luvan.

http://www.uta.fi/yky/tohtoriopinnot/to ... astus.html

Voiko olla mahdollista, että Bäckman on onnistunut huijaamaan useita täysijärkisiä ja suht korkean tason ihmisiä vetoamalla tutkimusaineistonsa 'salaisuuteen' ja haastateltavien anonyymiuteen? On ollut (olevinaan) niin arkaluontoinen asia väitöskirjatutkimuksen alla, ettei kukaan ole rohjennut kysyä onko väitettyjä haastatteluja oikeasti tehty... Kunnes sitten tavallinen toimittaja 'typeryydessään' ja uteliaisuudessaan alkaa kysellä...

Väyrynenkin väitteli "salaisilla" tiedoilla. Vastaväittäjä Jan-Magnus Jansson
ihasteli, että tällainen uusi metodi täytyy sallia.

Lapsenuskoni tieteellisen tiedon oikeellisuuteen on alkanut murentua. Ei ne väitöskirjat taida mennäkään sellaisen mankelin läpi kuin on uskoteltu.

Uskontoa sekin.

Minusta jupakka on varsin noloa Helsingin yliopistolle, kun täytyy jälkikäten alkaa kysellä väitöskirjojen oikeellisuudesta. Asiat eivät taida sieläkään olla hallinnassa. Joitain vuosia sitten selviteltiin gentlemanni Carl Öhmannin väitöskirjan oikeellisuutta. Siihenkään ei ole taidettu saada selvyyttä. Vilunki Vileenin kuuluisa gradu taisi olla Oulun yliopistosta.

Johan Bäckman kertoi torstaina pyytävänsä poliisia tutkimaan, onko MTV3 syyllistynyt kunnianloukkaukseen.
Hän sanoo, että voi toimittaa poliisille väitöskirjan haastatteluaineiston.
- Katson että tämä riittää myös yliopistolle, Bäckman kirjoittaa tiedotteessaan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110 ... 9_uu.shtml

Niin on noloa. On kaikille yliopistoille erittäin noloa, jos ilmenee, ettei niillä ole harmainta aavistusta ovatko tohtoriehdokkaiden tutkimusaineistot totta vai tarua - kun ei kukaan ole kuuna päivänä tullut tarkistaneeksi onko tohtoriskokelaiden tutkimusaineistoksi väittämää materiaalia edes olemassa kokelaiden vedotessa ties mihin 'salaisuuksiin' ja 'anonymiteetteihin'.
Ruohonjuuritasolla tarkastellen tässä olisi vitsin aineksia, elleivät asiat olisi niin vakavia.

Tämä Bäckmanin juttu on aivan uskomaton. En oikein tiedä itkeäkö vai nauraa. Jostakin joskus aiemmin luin, että Bäckmania vastaan ei juurikaan rohjeta asettua, koska hänellä on kovin herkästi taipumus tehtailla kunnianloukkaussyytteitä häntä vastustavia ihmisiä kohtaan; hän milloin voittaa niitä milloin häviää... Silloin väite kuulosti lähinnä hymyilyttävältä, mutta ilmeisesti asia on juuri niin; Bäckman käy häikäilemättömästi kimppuun, jos joku rohkenee kyseenalaistaa hänen touhunsa. Näköjään uskalias toimittaja työnantajineen on uusi uhri hänen kunnianloukkaussyytöstensä kohteena.
Oikeastaan puuttuu enää se, että Bäckman kertoo toimittajan olevan hänelle kateellinen ja siksi ilkeä häntä kohtaan...

MTV:n ohjelmassa nähtiin Bäckmanin väitöskirjan vastaväittäjän, professori Markku Kivisen, haastattelusta pätkä. Tässä lisää:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... tka-versio

Minulle tuli selväksi ainakin se, ettei Kivisen mielestä ole merkitystä sillä onko Bäckmanin väitöskirjan pohjana olevaa haastatteluaineistoa oikeasti (ollut) olemassa vai eikö ole (ollut). Kivisen mielestä toimittaja on ymmärtämätön ja kyselee tyhmiä kaipaillessaan näyttöä tutkimusaineiston todenperäisyydestä. Lisäksi Kivinen tekee selväksi, että jos vaikka Bäckmanin tutkimusaineisto olisikin 'kadonnut', eikä sitä enää olisi olemassa, ei silläkään asialla olisi merkitystä arvioitaessa Bäckmanin väitöskirjan luotettavuutta... Kuten Kivinen antoi ymmärtää, tutkimusaineistojen olemassaoloon uskotaan tutkijoiden keskinäisen 'alkeellisen' luottamuksen perusteella; on suuri loukkaus tiedeyhteisöä ja tutkijoita kohtaan alkaa kysellä tutkimusaineistojen perään...

Sekin tuli selväksi, että toimittaja loukkasi syvästi ainakin Kivistä tutkijoiden ja tiedeyhteisöjen edustajana alkaessaan kysellä tutkimusaineistojen perään. Toimittajankin olisi pitänyt ymmärtää luottaa ja uskoa tutkijoiden rehellisyyteen aivan samalla tavoin kuin professori Kivinen tekee. Kivinen yritti jopa argumentoida toimittajan kanssa tai tätä vastaan; Kivinen syytti toimittajaa 'virheellisestä argumentoinnista' - ja vain siksi, että toimittajaa kiinnosti tutkimusaineiston todenperäisyys ja olemassaolo.

Uskomaton juttu; en uskoisi, ellen olisi itse kuunnellut Kivisen selittelyjä.

Riidankylväjä kirjoitti:

Dosentti Johan Bäckmanin väitöskirja perustuu aineistoon, jota kukaan ei ole nähnyt, kertoi MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma keskiviikkona.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110 ... 5_uu.shtml

Vastaväittäjä pimahti täysin, kun toimittaja uskalsi kysyä onko hän nähnyt aineistoa.

http://www.katsomo.fi/?progId=151868&itemId=57219

Olipas provosoiva teko. Oliko toimittajan motiivina vastaväittäjän nolaaminen?

Vastaväittäjä ei ole poliisi. Toimittaja syytti häntä työnsä laiminlyönnistä.

Kansleri Ilkka Niiniluodon haastattelu 20.30 uutislähetyksessä (YLE 1). Hänen mukaansa väitöskirja on laaja erityisesti viitteiden osalta, joita on kymmenittäin, eikä vastaväittäjältä voida vaatia kaikkien viitteiden tarkastamista.

Mikäs on vasta väittäjän tehtävä?

Minusta se on väittää vastaan ja hakea väitöskirjan heikkoudet ja selvittää onko väite oikein ja tieteellisesti oikein perusteltu ymym...

Jos vastaväittäjällä ei ole tietoa lähdemateriaalista niin aika heikosti hän on hommansa hoitanut.

Ei labraankaan voi mennä koetta uudelleen tekemään ja katsoa, saako samoja tuloksia kuin väittelijä (luultavimmin ei koskaan saisi ainakaan täysin samoja tuloksia). On vain luotettava, että tulokset eivät ole esim. väärennettyjä. Jos joku seikka, puutteet menetelmissä, tulosten esittämisessä tai johtopäätösten tekemisessä herättää epäilyksiä, olisi niistä kysyttävä väitöstilaisuudessa. Myös tarkastajilla on tehtävänsä. Ovatko hekin laiminlyöneet omansa?

Niiniluoto myös kymmenen uutisissa.

Hilppa kirjoitti:Olipas provosoiva teko. Oliko toimittajan motiivina vastaväittäjän nolaaminen?

Vastaväittäjä ei ole poliisi. Toimittaja syytti häntä työnsä laiminlyönnistä.

Noinko toimittaja sinun mielestäsi teki, käyttäytyi provosoivasti ja syytti vastaväittäjää tehtävän laiminlyömisestä kysyessään vastaväittäjän tietoja väitöstutkimuksen haastatteluaineistosta?
Toimittajan motiivina tuskin oli vastaväittäjän nolaaminen, vaan hänen motiivinaan oli toimittajan ammatti ja työ, joka velvoittaa ottamaan asioista selvää - eikö tämä ole sanomattakin selvä asia?

Vastaväittäjä ei ole poliisi, mutta eikö kuitenkin olisi kohtuullista olettaa hänen tietävän tohtoriehdokkaan tutkimusaineistosta jotakin muutakin kuin mitä tohtoriehdokas on hänelle kertonut? Olisi itse vilkaissut aineistoa, tai edes tietäisi jonkun, joka oikeasti on nähnyt aineiston... Näyttää siltä, ettei Bäckmanin aineiston olemassaolosta tiedä kukaan mitään - eivät muut kuin tohtori itse.

Hilppa, miksi käydä toimittajan kimppuun hänen tehdessään ammattitaitoisesti omaa työtään ja yrittäessään ottaa asioista selvää työnsä vaatimalla tavalla?

Koska voin hyvin käsittää, miltä tuntuu, kun Riidankylväjä kirjoittaa "pimahti täysin".

En tiedä. Saattaahan ne lähteet olla jossakin olemassa, mutta tuntuu oudolta, ettei kukaan muu kuin Backman tiedä niistä.

Minusta olisi vastaväittäjältä hirvittävä moka, jos väitöskirjaan pääsisi virheellistä tietoa vastaväittäjän huomaamatta.

Eritoten siitä syystä, että tieteessäkin tapahtuu huijauksia. Eikös väitöstilaisuus ole sitä varten, että huijaukset eivät pääsisi läpi. (Väitöstilaisuus tietysti on pelkkä seremonia ja asiat selvitetty ja virheet korjattu jo ennen sitä.)

Hilppa kirjoitti: Myös tarkastajilla on tehtävänsä. Ovatko hekin laiminlyöneet omansa?

Hyvä kysymys. Sitä varmaan tällä hetkellä pohditaan myös Bäckmanin väitöskirjan hyväksyneessä yliopistossa.

Onhan vielä yksi mahdollisuus, jääviyden tarkistaminen. Olivatko kaikki osapuolet riittävän jäävejä?

Jotkut tuntuvat suhtautuvan väitöstilaisuuteen vastaväittäjänä niin, että tilaisuus olisi virheidenetsintäpiinapenkki. Tuolloin helposti tilaisuus muodostuu kuusituntiseksi piinaksi myös kuuntelijoille.

Väitöstilaisuus on myös kuulustelu, siis tenttitilaisuusmielessä, osaamisen kuulustelu. Sekä keskustelu, jolloin väittelijällä on mahdollisuus puolustaa työtään.

Tuosta kohdassa 4,50 jälkeen on todettavissa vastaväittäjän reaktiot.

http://www.katsomo.fi/?progId=152402

Hah!

Bäckman on itse vastuussa lähteittensä oikeellisuudesta. Itse hän ilmaisi epäterveeksi mielenkiinnoksi hänen väitöskirjansa lähteisiin kohdistunutta mielenkiintoa. Ainakin ohjaajan olisi pitänyt nähdä lähteet. Bäckman vaihtoi ohjaajaansa, omien sanojensa mukaan antoi potkut ensimmäiselle ohjaajalleen.

Kuka muuten oli viisas nainen, jota haastateltiin?